Näin toimii sala­myhkäinen Venäjän-reitti: Venäläisiä lentää yksityis­­koneilla Lappeenrannasta maailmalle

Suomessa viranomainen on estänyt pakotteiden nojalla kymmeniä liikelentoja. Lappeenrannan lentoaseman mukaan jonkun maan presidentti on matkustanut Ukrainan sodan aikana Venäjälle lentoaseman kautta. Henkilöllisyyttä ei paljasteta.

Lappeenrannan kaupunki omistaa vuonna 1918 perustetun lentokentän.

15.9. 11:01 | Päivitetty 26.9. 14:11

Lappeenranta on ollut perinteisesti venäläisten suosima matkakohde ja liikenteen solmukohta. Kaupungista on vain parikymmentä kilometriä Venäjän vastaiselle Nuijamaan raja-asemalle ja 200 kilometriä Pietariin.

Kun pakotteet ovat rajoittaneet lentoliikennettä Venäjältä EU:hun, Lappeenrannasta on löytynyt joillekin venäläisille vaihtoehtoinen reitti.

”Koska Venäjän ilmatila on suljettu eivätkä länsimaiset yhtiöt voi lentää Venäjälle, asiakkaat voivat lentää tänne ja mennä maanteitse Venäjälle”, kertoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Jukka Himanen.

Lappeenrannan kenttä on Suomen vilkkaimpia liikelentokenttiä Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen.

Himasen mukaan kentällä on vuosittain ollut noin 50 liikelentoa. Tänä vuonna määrä näyttää Venäjään liittyvistä pakotteista huolimatta hieman kasvavan, sillä syyskuuhun mennessä niitä on ollut noin 40.

Neljä päivää Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen EU:ssa tuli voimaan asetus, joka kieltää venäläisten lentoyhtiöiden ja Venäjälle rekisteröityjen ilma-alusten liikennöinnin unionin alueella.

Himanen arvioi karkeasti, että noin kymmenesosassa kentän liikelennoista matkustajat ovat olleet venäläisiä. Kyse on siis Lappeenrannan osalta pienestä määrästä henkilöitä.

Lappeenrannan kenttä on toiminut myös muista maista tulevien vieraiden porttina Venäjälle. Yllättäen Himanen paljastaa, että tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet myös jotkut korkea-arvoiset ulkomaiset vieraat.

”Muun muassa valtionpäämiehiäkin on liikkunut meidän kauttamme, mutta emme paljasta yksityiskohtia.”

Puhummeko siis valtionpäämiehistä monikossa?

”Tänä vuonna puhutaan yhdestä presidentistä.”

Liikkuiko tämä yksi presidentti teidän kauttanne Ukrainan sodan syttymisen jälkeen?

”Kyllä, alkukesästä.”

Himanen ei kerro, minkä maan presidentistä on kyse.

Venäläisten henkilöiden tai yhtiöiden omistamien, vuokraamien tai muuten hallinnoimien lentokoneiden liikennöinti EU:ssa on kielletty.

Suomessa Traficom seuraa viranomaisena liikennöintikieltoartiklan noudattamista.

”Artikla on aiheuttanut sen, että käytännössä lähes kaikista Suomeen tulevista liikelennoista tulee meille lupahakemus tai ennakkotiedustelu lentoyhtiöltä tai lentoasemalta”, sanoo lentotoiminnan ja koulutuksen päällikkö Kirsi Lähteenmäki-Riistama Traficomista.

Lupahakemuksia tulee viikoittain muutamia. Noin kolmasosaan annetaan kielteinen vastaus.

”Arviolta joitakin kymmeniä lentoja on meidän ohjauksemme myötä jäänyt toteutumatta sodan alkamisen jälkeen.”

Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtajan Jukka Himasen mukaan heidän osaltaan kyse on arviolta kymmenestä toteutumatta jääneestä lennosta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2017. Venäjän valtion lentokoneet lähtivät Lappeenrannan lentoasemalta takaisin Venäjälle 28. heinäkuuta 2017.

Hakemusta arvioidessaan Traficom selvittää yksityislennon lentoyhtiön ja ilma-aluksen omistaja-, vuokraaja- ja maksajatiedot. Mikäli taustalta löytyy venäläisiä tahoja, lennolle ei anneta lupaa. Traficom varmistaa myös, että liikelennon matkustajat eivät ole pakotteiden alaisia.

Kategorista kieltoa venäläisten yksityislennoille ei ole.

”Venäläinen voi olla työmatkalla niin, että koneen tilaaja on joku muu kuin venäläinen taho. Silloin tilanne rinnastuu siihen, että henkilö olisi reittilennolla”, Lähteenmäki-Riistama sanoo.

Venäläiset voivat ostaa lippuja tavalliselle reittilennoille tai charter-lennoille.

”On kiinnostavaa, että venäläinen voi matkustaa Finnairilla tai charter-lennoilla, mutta taksilentotoimintaa valvotaan paremmin”, sanoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Jukka Himanen.

”Rajoitteita on, mutta näyttää siltä, että matkustamista on mahdoton estää sataprosenttisesti.”

HS on kertonut jo aiemmin siitä, että venäläiset ovat kesän aikana saapuneet runsain joukoin autoilla Helsinki-Vantaan lentokentälle ja matkustaneet sieltä eri kohteisiin, kuten Ranskan Nizzaan. Kun toimitus laski 23. elokuuta kaikki pysäköintialueiden venäläiskilvissä olevat autot, niitä oli yhteensä 1 399.

Traficom kertoo yrittävänsä estää venäläisiä käyttämästä välikäsiä yksityislentojen järjestämiseen.

”Pyrimme selvittämään lentojen taustat parhaamme mukaan ja muodostamaan kokonaiskuvan lennosta”, Lähteenmäki-Riistama sanoo.

Jotkut venäläiset ovat yrittäneet kiertää liikennöintikieltoa antamalla vääriä tietoja viranomaisille.

”Sen verran voi todeta, että joitakin lentoja ei ole toteutunut, kun asiasta on tarkemmin kysytty.”

Jos tällainen lento toteutuisi ja sen jälkeen kävisi ilmi, että viranomaiselle on annettu vääriä tietoja, kyse voisi olla säännöstelyrikoksesta. Epäily johtaisi poliisin esitutkintaan. Tällaisia tapauksia ei ole toistaiseksi käynyt ilmi.

Lähteenmäki-Riistaman mukaan vakiintuneet eurooppalaiset lentoyhtiöt pyrkivät toimimaan asianmukaisesti ja noudattamaan sanktioita.

HS tiedusteli myös Helsinki-Vantaan lentokentän toiminnasta vastaavalta Finavialta, onko siellä havaittu ilmiötä, että venäläiset tulevat maateitse Suomeen ja jatkavat yksityiskoneella ulkomaille – tai toisinpäin.

Viestintäyksiköstä vastattiin lyhyesti, ettei Finavialla ole tarkkaa tietoa matkustajien kansalaisuuksista, matkustustavoista ja reiteistä.

Helsinki-Vantaalla liikelentojen määrä on vähentynyt edellisvuodesta.

”Liikelentoja on tänä vuonna ollut myös vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019, joka oli pandemiaa edeltävä normaali vuosi”, kirjallisessa vastauksessa todetaan.

Finavian mukaan liikelentojen vähentyminen johtuu pääosin EU:n pakotteiden vaikutuksesta venäläisten lentoihin.

Liikelentoja hoitavan suomalaisen Jetflite Oy:n toimitusjohtaja Elina Karjalainen viestittää HS:lle, että hänen yhtiönsä ei ole havainnut venäläisten hyödyntävän pakotteiden aikana Suomesta lähteviä liikelentoja matkustaessaan maailmalle.

”Sanktiot estävät meitä myymästä lentoja venäläisille.”

Karjalaisen mukaan on mahdollista, että yksittäisiä venäläisiä voisi kulkea isomman ryhmän mukana. Hän kertoo tarkastelleensa lentotietoja kesäkuun alusta alkaen eikä yhtään tällaista henkilöä löytynyt matkustajien joukosta.

Karjalainen toteaa lisäksi, että yhtiöllä ei ole tietoa siitä, mihin Suomeen tulevat ulkomaalaiset henkilöt mahdollisesti jatkavat matkaansa.

Lappeenrannan kenttä laskuttaa toimitusjohtaja Himasen mukaan liikelennosta muutamia tuhansia euroja. Vuosittain nämä lennot tuovat kentälle noin sadan tuhannen euron tulot.

”Venäläisten ohella yksityiskonematkustajien joukossa on esimerkiksi eurooppalaisia, joilla on kesämökki, bisneksiä, sukulaisia tai tonttikauppaa Saimaan alueella.”

Kenttää hyödynsivät aiemmin yksityislentoihinsa esimerkiksi yhdysvaltalaisen International Paper -yhtiön johtajat. Yhtiö on omistanut paperitehtaan Venäjän Svetogorskissa lähellä Imatraa.

Lentokenttä on Lappeenrannan kaupungin omistuksessa ja raskaasti tappiollinen. Tällä hetkellä kentältä lentää säännöllisesti vain halpalentoyhtiö Ryanair, jolla on kahdesti viikossa lento Italiaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat