THL: Ennenaikaiset kuolemat ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa muuta Suomea yleisempiä – Erot alueiden välillä ovat kaventuneet, mutta eivät tasaisesti

Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja alkoholikuolemat.

THL:n mukaan miehet menettivät eniten elinvuosia Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla. Naiset taas menettivät eniten elinvuosia Lapin, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan hyvinvointialueilla.

13.9. 2:00 | Päivitetty 13.9. 6:12

Ennenaikaisessa kuolleisuudessa on Suomessa yhä selviä alueellisia eroja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat menettivät elinvuosia pääsääntöisesti enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa asuvat.

Menetetyillä elinvuosilla tarkoitetaan vuosia, jotka jäivät elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

Miehet menettivät eniten elinvuosia Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla. Naiset taas menettivät eniten elinvuosia Lapin, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan hyvinvointialueilla.

Eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja alkoholikuolemat.

Alueellisia eroja menetetyissä elinvuosissa ja niiden kehitystä on tutkittu Suomessa vuodesta 2002. Ennenaikainen kuolleisuus on pienentynyt kaikilla hyvinvointialueilla. Miehillä menetetyt elinvuodet ovat vähentyneet keskimäärin kolmanneksen ja naisilla neljänneksen.

Kehitys ei kuitenkaan ole tapahtunut kaikkialla samaa vauhtia. Suotuisinta kehitys on ollut miehillä Keski-Pohjanmaan, Helsingin ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla ja vähiten suotuisaa Pohjanmaan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla.

Naisilla myönteinen kehitys oli suurinta Kanta-Hämeen, Vantaa-Keravan ja Helsingin hyvinvointialueilla ja pienintä Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueilla.

Menetettyjen elinvuosien alue-erojen taustalla on väestön terveydentilaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä alueellisia eroja sekä eroja palvelujärjestelmän toiminnassa.

”Eroihin voi liittyä myös rakenteellisia tekijöitä, kuten alueen sosioekonomiseen rakenteeseen liittyviä eroja. Esimerkiksi pienituloisuus on yleisempää ja korkea-asteen koulutus harvinaisempaa monilla Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomeen”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen tiedotteessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat