Hintojen nousu uhkaa ajaa 16 000 lapsi­perhettä köyhyyteen

Kelan tutkijat arvioivat myös lapsilisäjärjestelmään esitettyjen muutosten vaikutusta lapsiperheköyhyyteen. Lapsilisän veronalaisuus lisäisi lapsiperheköyhyyttä.

Köyhyys on lisääntynyt erityisesti yhden aikuisen lapsiperheissä.

14.9. 10:35 | Päivitetty 14.9. 11:03

Keväällä Kela arvioi, että hintojen nousu tiputtaisi 8  000 lapsiperhettä köyhyyteen. Nyt hintojen ja asumiskustannusten noustua enemmän määrä on tuplasti enemmän: 16 000 perhettä.

Kelan tutkimusyksikön toteuttaman simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli kolme prosenttiyksikköä.

Köyhyysasteen nousu kohdistui erityisesti yhden aikuisen lapsiperheisiin (nousua 5,8 prosenttiyksikköä). Näistä kotitalouksista hintojen nousun jälkeen jo liki neljännes prosenttia on köyhyysrajan alapuolella.

Kelan asiantuntijat arvioivat, että hintojen nousu tiputti köyhyyteen yhteensä noin 16 000 lapsiperhettä.

Toiseksi eniten hintojen nousu köyhdyttää yksin asuvien kotitalouksia. Nämä myös muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista.

Tutkijat arvioivat myös lapsilisäjärjestelmään esitettyjen muutosten vaikutusta lapsiperheköyhyyteen.

Lapsilisäjärjestelmän muutoksiksi muun muassa lapsilisän korotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotusta, nykyisen sisaruskorotuksen poistoa ja lapsilisän verottamista.

Lue lisää: Pitäisikö lapsilisä­järjestelmää päivittää? Asian­tuntijat vastaavat

Mikään yksittäinen toimi ei merkittävästi kompensoisi ostovoiman heikkenemistä pienituloisissa lapsiperheissä.

Eniten hintojen nousun vaikutuksia kompensoisi, mikäli lapsilisää korotettaisiin 10 prosenttia. Tällainen toimi laskisi alle kouluikäisten lasten köyhyysastetta 0,44 prosenttiyksikköä ja isompien lasten 0,4 prosenttiyksikköä.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen 10 prosentin korotus laskisi lapsiperheköyhyysastetta merkittävästi vähemmän, noin 0,1 prosenttiyksikköä.

Mikäli sekä lapsilisää että sen yksinhuoltajakorotusta korotettaisiin, laskisi lasten köyhyysaste noin puoli prosenttiyksikköä. Tämä vastaisi lähes 5 000 lasta.

Mikäli lapsilisä muutettaisiin tasasuuruiseksi ja nykyinen sisaruskorotus poistettaisiin, se nostaisi köyhyysastetta 0,7 alle kouluikäisillä ja 0,8 prosenttiyksikköä muilla lapsilla. Mikäli samalla korotettaisiin yksinhuoltajakorotusta 10 prosenttia, se ei kuitenkaan kompensoisi lapsiperheköyhyyden nousua.

Lapsilisän veronalaisuus nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaisi noin 25 000 lasta lisää köyhyydessä. Veronalaisuus lisäisi erityisesti yhden aikuisen lapsiperheiden köyhyyttä.

Veronalaisuuden merkittäviä vaikutuksia selittää se, että etuuksia ja palkkatuloa kohdellaan eri tavoin verotuksessa. Etuustulon veroprosentti on korkeampi kuin palkkatulon ja palkkoihin kohdistuu useampia verovähennyksiä.

Simulaation tulokset julkaistiin kelan tutkimusblogissa. Tutkimukseen osallistui Kelan lisäksi tutkijoita Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Turun yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lue lisää: Lapsi­lisään liittyy yksi perustavan­laatuinen väärin­käsitys, ja siksi hyvätuloiset julistavat, etteivät he tukea tarvitse

Fakta

Näin luvut laskettiin

  • Hintojen nousun laskelmat perustuvat varovaiseen arvioon kustannusten noususta maaliskuusta 2021. Sen mukaan ruoka on kallistunut 12 prosenttia, liikenne 15 prosenttia ja asuminen kahdeksan prosenttia.

  • Kohtuullisen minimin budjetti perustuu aikaisemmin arvioituihin elämisen minimikustannuksiin erilaisissa kotitalouksissa.

  • Simuloinnissa on käytetty vuoden 2019 väestöaineistoa, joka on kuvattu tarkemmin aikaisemmin.

  • Oletuksena on, että korkeampi tai matalampi lapsilisä ei vaikuta perustoimeentulotuen määrään.

Lähde: Kela

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat