Lääkäri Hanna Haveri uskoo ”planetaariseen terveyteen”: Kehottaa rakentamaan niityn taka­pihalle ja korvaamaan juuston yrteillä

Planetaarisen terveyden ajatus lähtee siitä, että ihmisen terveys ja ympäristön tila ovat riippuvaisia toisistaan. Lahdessa tehdyssä kokeilussa havaittiin, että pienet muutokset arjessa toivat positiivisia tuloksia jo lyhyen jakson aikana.

Luontoyhteyttä voi ylläpitää esimerkiksi paljasjalkakävelyn avulla.

19.9. 8:51

Miten terveydenhuollossa voitaisiin edistää sekä luonnon monimuotoisuutta että kansanterveyttä?

Vastauksia tähän haetaan Lahdessa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, jossa työskentelee planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri. Kymmenvuotisen ohjelman taustalla on ajatus, että sekä kansantauteja että ilmastokriisiä vastaan voidaan taistella samoin keinoin.

”Ihmiskunnan terveys ja ympäristön tila kulkevat käsi kädessä”, Haveri sanoo.

Planetaarisen terveyden käsite tarkoittaa sitä, että ihmisen terveys ja ympäristön tila ovat riippuvaisia toisistaan. Käsitteen on lanseerannut alun perin tiedelehti Lancet yhdessä Rockefeller-säätiön kanssa vuonna 2015.

Tutkijat loivat muun muassa planetaarisen ruokavalion. Kyseessä on dieetti, johon siirtymällä voitaisiin tutkijoiden mukaan välttyä 11 miljoonalta ennenaikaiselta kuolemalta joka vuosi, ja jota noudattamalla sekä ihmiset että ympäristö voisivat nykyistä paremmin.

Lue lisää: Ruokavalio, joka voisi pelastaa meidät ja maapallon

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan lähes yksi neljäsosa maailman kaikista kuolemista on yhteydessä ympäristötekijöihin. Planetaarisen terveyden käsitteessä onkin kyse paljon muustakin kuin ruokavaliosta.

Jo ennestään on tutkimustietoa siitä, että luonnon monimuotoisuus liittyy myös ihmisten immuniteetin rakentumiseen ja terveyden ylläpitämisessä. Esimerkiksi monia autoimmuunisairauksia, allergiaa, astmaa, tulehduksellisia suolistosairauksia tai vaikka diabetesta voidaan ehkäistä olemalla kosketuksissa monimuotoisen luonnon kanssa.

Samalla monet hiilijalanjälkeä pienentävät ja luontoa suosivat valinnat, kuten kasvisten lisääminen ruokavalioon ja esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn suosiminen, edistävät sydänterveyttä ja pienentävät monien sairauksien riskiä.

Lue lisää: Mullassa möyriminen on päiväkotilapsille terveellistä – tutkimuksessa vastustuskyky parani nopeasti

Hanna Haveri on Suomen ensimmäinen Planetary Health -lääkäri.

Lääkärinä Haveria kiinnostaa paitsi se, miten terveyttä voidaan edistää, myös se, voisiko ympäristö huomioimalla vaikuttaa sairauksien hoitoon. Taustaltaan Haveri on neurologian erikoislääkäri.

”Monilla neurologisilla ongelmilla on yhteys elintapoihin, kuten liikkumattomuuteen ja ruokavalioon”, hän sanoo.

”Meillä on paljon tietoa siitä, millaisia vaikutuksia monimuotoisella ympäristöllä on hyvinvointiin, mutta myös esimerkiksi sairauksien kuntoutuksessa luonnon virkistävää ja elvyttävää vaikutusta voisi käyttää nykyistä paremmin.”

Lisäksi häntä kiinnostaa, miten esimerkiksi lääkkeiden ympäristövaikutuksia voisi pienentää.

Lue lisää: Sukupuuttoaallot voivat tarkoittaa myös ihmisten allergia-aaltoja

Kesällä Haveri järjesti Lahden kaupungin kanssa kokeilun, joka testasi kestävän kaupunkielämän vaikutuksia terveyteen.

Viisi eri elämäntilanteissa olevaa lahtelaista noudatti Haverin heille yksilöllisesti laatimaa ohjeistusta kesäkuusta heinäkuun loppuun.

Ohjeisiin kuului yksilöllisiä suosituksia liikuntaan, ravitsemukseen, parempaan luontosuhteeseen sekä oman asuinympäristön kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Ohjeissa korostuivat pienet arkiset valinnat, kuten juuston korvaaminen lähiluonnosta poimituilla villiyrteillä sekä luontoyhteyden ylläpitäminen esimerkiksi paljasjalkakävelyn avulla sekä luonnontilaisen niityn rakentamisella takapihalle.

Haverin mukaan kokeilun tarkoitus oli tutkia, voisivatko arjen ekologiset valinnat heijastua suoraan terveyteen jo lyhyellä aikavälillä.

Osallistujien hiilijalanjälki sekä hyvinvoinnin taso mitattiin ennen kokeilua ja sen jälkeen. Mittauksessa hyödynnettiin muun muassa Sitran hiilijalanjälkitestiä, Terveystalon hyvinvointia mittaavaa Nightingale-terveysindeksiä sekä diabetesriskiä mittaavaa pisteytystä.

Pienet muutokset arjessa toivat positiivisia tuloksia jo lyhyen koejakson aikana. Esimerkiksi erään osallistujan diabetesriski laski 75 prosenttia. Toinen taas lisäsi kasvisruokaa arjessaan 40 prosenttia.

Haverin mukaan kokeilun tuloksia on tarkoitus käyttää hyödyksi ja luoda toimintamalleja myös terveydenhoidon käyttöön.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän, Lahden kaupungin ja Lahden Yliopistokampuksen yhteisessä ohjelmassa ovat mukana muun muassa Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja THL.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat