Venäläinen kaasu seilaa pitkin Suomen meriä kuin mitään ei olisi tapahtunut – "Ralli vain jatkuu"

Sodan alkamisen jälkeen Gasum on tuonut nesteytettyä maakaasua Venäjältä keskimäärin 2,5 laivatoimitusta kuukaudessa. Hankintasopimuksen luonteen takia kaasun tuonnin lopettaminen nyt kasvattaisi Venäjän vientituloja, sanoo kaasumarkkina-asiantuntija.

Gasumilla on käytössään kaksi saman kokoluokan alusta, joilla kuljetetaan nesteytettyä maakaasua. Gasumin lng-kaasua kuljettava Coral Energy -alus kuvattiin Porin Tahkoluodossa vuonna 2016.

19.9. 2:00 | Päivitetty 19.9. 7:22

Valtionyhtiö Gasum jatkaa yhä nesteytetyn maakaasun tuomista Suomeen Venäjältä.

Nesteytettyä maakaasua on tuotu sodan alkamisen jälkeen Venäjältä keskimäärin 2,5 laivatoimitusta kuukaudessa, kertoo Gasumin viestintäjohtaja Olga Väisänen.

Gasumin kahden lng:tä kuljettavan aluksen tilavuudet ovat 18 000 kuutiota ja 15 000 kuutiota. Suomeen tuodun lng:n määrät kuitenkin vaihtelevat Väisäsen mukaan jokaisessa lastissa.

HS kertoi Venäjältä tuodun nesteytetyn maakaasun eli lng:n taustoista elokuussa.

Tuolloin omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kommentoi HS:lle, että lng:n tuonnin Venäjältä täytyy loppua.

Tällä viikolla HS kertoi Gasumin lng-tankkerin viikkojen ympäriajelusta toimitusten poikkeuksellisen pitkässä välissä. Toimitukset siis jatkuvat, mutta aiempaa harvempina.

Lue lisää: Gasumin tankkeri pyöri kolme viikkoa ympyrää Itämerellä – ”Ei ole mitään järkeä”, sanoo tutkija

Lue lisää: Suomen omistama Gasum tuo yhä nesteytettyä maakaasua Venäjältä – ”Lng:n tuonti Venäjältä täytyy loppua", sanoo ministeri Tuppurainen HS:lle

Merikapteeni ja väitöskirjatutkija Mikko Heikkilä ei ole viime aikoina havainnut lng-laivojen aktiivisuudessa suurta muutosta.

Hän on seurannut Gasumin lng-tankkerien liikkeitä keväästä asti. Erityisesti Coral Energice -alus on hänen mukaansa käynyt hakemassa lasteja usein Venäjältä Uuraan eli Vysotskin satamasta.

”Olen odottanut, että koska se muutos tapahtuisi, mutta ralli on vain jatkunut. Nyt ralli on ehkä hidastunut, kun toimitusvälit ovat pidentyneet. Loppukäyttäjät ovat saattaneet korvata maakaasun muilla raaka-aineilla, kuten propaanilla.”

Maakaasun ostamista Venäjältä ei ole Euroopan tasolla eikä paikallisella tasolla tällä hetkellä rajoitettu. Venäjä kuitenkin lopetti toukokuussa putkessa kulkevan maakaasun toimituksen Suomeen.

Tähän päädyttiin, koska yhtiöillä oli erimielisyyksiä sopimuksen perusteella esitettyihin vaateisiin, kuten ruplamaksuun. Gasum vei hankintasopimukseen liittyvät erimielisyydet sopimuksen mukaiseen välimiesmenettelyyn.

Gasumilla on erillinen pitkäaikainen hankintasopimus nesteytetystä maakaasusta Venäjälle Gazprom Exportsin kanssa.

Nesteytetyn maakaasun hankintasopimukseen ei ole sodan alkamisen jälkeen vaadittu maksua ruplissa tai muitakaan muutoksia, Olga Väisänen sanoo.

”Siltä osin sopimus on edelleen sitova, joten olemme jatkaneet tuontia.”

Kyseessä on niin sanottu take-or-pay -sopimus. Yhtiö on siis sitoutunut hankkimaan vuosittain tietyn määrän lng:tä Venäjältä.

”Se tarkoittaa, että joko haemme kaasun ja maksamme siitä, tai emme hae kaasua ja maksamme siitä silti.”

Gasum on hankkinut nesteytettyä maakaasua Venäjältä vuoden 2018 alusta asti. Yhtiö ei kerro nyt voimassa olevan sopimuksen pituutta julkisuuteen.

”Mutta me toki noudatamme kaikkia paikallisia tai EU-tason sanktioita ja rajoituksia, jos sellaisia tulee.”

Gasumin Porin lng-terminaali on ensimmäinen käyttöön otettu nesteytetyn maakaasun terminaali Suomessa. Sen avajaisia vietettiin syksyllä 2016. Gasumin toinen lng-tuontiterminaali sijaitsee Torniossa.

Maakaasun tuominen Venäjältä loppuu vain poliittisen pakotteen myötä, sanoo Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.

”Yhtiöt eivät voi lopetuspäätöstä tehdä yksipuolisesti, koska sopimukset sitovat niitä. Myöskään yhtiön asiakkaat eivät oikein voi tehdä sitä päätöstä, vaikka kukaan ei varmaan haluaisi tällä hetkellä käyttää tippaakaan venäläistä kaasua.”

Take-or-pay -sopimusten luonteen takia venäläisen lng:n tuomista on Lindforsin mukaan pakko jatkaa, jos sen ostamiseen on aiemmin sitouduttu.

Tuonnin lopettaminen ei nimittäin vähentäisi Venäjän vientituloja fossiilisesta energiasta, vaan päinvastoin kasvattaisi niitä.

”Silloin kävisi niin, että joudumme maksamaan kaasusta joka tapauksessa, vaikka Venäjä myy sen kaasun muualle ja saa siitä vielä lisää tuloja.”

Voimassa olevissa sopimuksissa on yleensä kirjattu force majeure -pykälä. Ylivoimaisen esteen sattuessa sopimus raukeaa. Pakote olisi tällainen este.

”Sopimukset ovat voimassa, kunnes poliittinen päätös siitä, ettei maakaasua saa tuoda Venäjältä, tehdään maiden tasolla tai mieluiten koko EU:n laajuisesti.”

Suurin osa Gasumin toimittamasta nesteytetystä maakaasusta tulee Olga Väisäsen mukaan muualta kuin Venäjältä.

Gazprom Exportsin kanssa tehdyn sopimuksen lisäksi Gasumilla on pitkäaikainen sopimus Norjan Risavikan lng-tuotantolaitoksen koko tuotannosta.

Lisäksi Gasum hankkii lng:tä Keski-Euroopan suurista terminaaleista, joihin sitä tuodaan eri puolilta maailmaa.

Yhtiö ei avaa julkisuuteen tarkemmin, miten paljon nesteytettyä maakaasua Suomeen Venäjältä tulee.

Myöskään Suomen Tulli ei tällä hetkellä tarjoa ajantasaista tietoa nesteytetyn maakaasun tuonnin määristä Venäjältä, sillä tuonti-ilmoituksissa on ollut ongelmia.

Taustalla on Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilän mukaan järjestelmäteknisiä syitä. Penttilä kuitenkin vahvistaa HS:lle, että nestemäistä maakaasua on tuotu Suomeen Venäjältä tänä vuonna joka kuukausi.

Gasumin toimittamaa nesteytettyä maakaasua käytetään Suomessa erityisesti teollisuudessa ja meriliikenteessä.

Kolmas, näitä pienempi kohderyhmä on Olga Väisäsen mukaan raskas maantieliikenne, jossa tällä hetkellä käytetään lähes pelkästään nesteytettyä biokaasua.

Markkinatilanne on nyt haastava, ja tilausmäärät ovat laskeneet.

”Ne asiakkaat, jotka pystyvät käyttämään jotain vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten öljyä, propaania tai kivihiiltä, pyrkivät sitä nyt tekemään. Kaasun hinta on niin korkealla, että merenkulussakin on asiakkaita, jotka ovat nyt siirtyneet öljyyn”, Väisänen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat