Tällainen on THL:n Mika Salmisen saappaisiin astuva Otto Helve – Antaa viisi vinkkiä lasten infektiokierteestä selviämiseen

Ylilääkäri Otto Helve siirtyy lokakuussa THL:n terveysturvaajat-osaston johtajaksi. Hän on lastenlääkäri ja infektioiden asiantuntija, joka antaa HS:n lukijoille viisi empaattista vinkkiä lasten infektiokierteestä selviämiseen.

Otto Helve työskentelee tällä hetkellä THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkönä. Hänenkin kasvonsa on siis tullut monelle koronapandemia-aikana tutuksi.

16.9. 19:11 | Päivitetty 16.9. 20:03

Kun Otto Helve puhuu tutkimuksen tekemisestä, innostus on käsinkosketeltavaa.

”Olen kiinnostunut selvittämään asioita. Kyse ei ole siitä, että haluaisin vahvistaa jotain oletuksia vaan tykkään tutkia ja löytää, siinä prosessissa oppii paljon”, hän sanoo.

Ylilääkäri Helve on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvaajat-osaston uusi johtaja.

”Tuntuu siltä, että tässä roolissa yhdistyy moni asia, jota olen aiemmin tehnyt. Tehtävä on laaja: siinä yhdistyvät ilmastomuutoksen aikaansaamat kokonaisuudet siihen, mikä on päiväkoti-ikäisten lasten infektiotilanne mihinkin vuodenaikaan. Vuosien varrella tutkimani asiat ovat tuntuneet välillä hieman irrallisilta, mutta nyt ei enää tunnu siltä.”

Edeltävästä johtajasta Mika Salmisesta tuli koronavirus­pandemian aikana kaikkien suomalaisten tuntema kasvo.

Lokakuussa Salmisen saappaisiin astuva Helve arvelee, ettei johtajan tehtävä ole enää pandemian väistyttyä yhtä näkyvä.

”Kun painopiste siirtyy pois koronaviruksesta, alamme asemoimaan toimintamme uudelleen. Pandemia-aikaan verrattuna toimintamme laajenee”, Helve sanoo.

Tämä tarkoittaa muidenkin tartuntatautien kuin koronaviruksen seurannan vahvistamista. Lisäksi tarkoitus on hyödyntää pandemia-ajan oppeja ja kehitettyjä seurantamenetelmiä.

”Nyt saamme esimerkiksi nopeasti sairaanhoitopiirien rekistereistä tietoa osastolla olevista potilaista, aiemmin tiedoissa on ollut jopa vuoden viivettä.”

Nopea tieto mahdollistaa reaaliaikaisen tautikuorman seuraamisen ja vahvistaa nopean reagoimisen valmiutta.

Myös jätevesiseuranta ja sekvensointi ovat pandemia-aikana kehittyneitä menetelmiä, joita pystytään hyödyntämään myös muiden virusten seuraamisessa.

Helve on lastenlääkäri ja neljän lapsen isä. Tutkijana Helven mielestä infektiotaudit ovat kaikista kiinnostavin ala. Hän työskentelee tällä hetkellä THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkönä. Hän onkin usein pandemian aikana kommentoinut THL:n asiantuntijana juuri näitä kysymyksiä.

Helve on aiemmin työskennellyt aiemmin myös turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon asiantuntijalääkärinä THL:llä. Tällä hetkellä hänen päätutkimus­hankkeensa on akatemiarahoitettu hanke, jossa tutkitaan voisiko keisarileikkauksella syntyneen vauvan mikrobistoa parantaa ulosteensiirrolla.

”Aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen. On kiinnostavaa selvittää sitä, voiko tällä parantaa immuunipuolustusta.”

Helve vetää tutkimusryhmää. Uuden nimityksen vaikutuksesta rooliinsa hankkeessa hän ei vielä osaa sanoa.

Muita Helven tutkimia aiheita ovat muun muassa vastasyntyneiden keuhkojen toiminta ja lasten ilmatiehyttulehdus eli bronkioliitti. Koronapandemiaan liittyen hän on ollut myös mukana tutkimassa sitä, miksi koronatauti on pienillä lapsilla yleensä melko lievä.

”Olen saanut tehdä monenlaisia töitä laboratoriossa sekä kliinistä että seurantatutkimusta. Sitä kautta olen oppinut runsaasti eri menetelmistä.”

Helven vaikutus terveysturvaajat-osastoon tuleekin olemaan tutkimuksen tekemisen helpottaminen. Kun akuutti kriisi väistyy, voivat osaston asiantuntijat syventyä kehittämään osaamistaan tutkimustensa avulla.

”Lisäksi pitää muistaa se, että pandemia on vaikuttanut koko yhteiskuntaan ei vain terveydenhuoltoon. Moni taho on halukas tutkimaan pandemian vaikutuksia ja THL:n toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kaikkea THL ei tietenkään voi arvioida yksin, mutta toiveeni on, että voimme tukea tässä myös muita tutkijatahoja.”

Helven viisi vinkkiä lapsiperheille lasten infektiokierteestä selviämiseen:

1. Ole kärsivällinen

On normaalia, että alle 3-vuotias lapsi sairastaa paljon. Lapsi voi sairastaa 6–12 infektiota vuodessa ja voi olla jopa viikon kipeänä. Siksi kärsivällisyyttä tarvitaan. ”Jos hermostuu siitä, että lapsi on kipeä, saa olla hermostunut koko ajan.”

2. Luota päiväkotiin

Päiväkotiin ja päiväkodin työntekijöihin pitää luottaa. ”Siellä tehdään hyvää työtä. Esimerkiksi kädet pestään ennen syömistä, vessassa käynnin jälkeen ja kun tullaan ulkoa sisälle.”

3. Sairasta kotona

Koronapandemiasta on opittu, selvästi sairaana tulee jäädä kotiin. ”Se ei tarkoita sitä, että kotiin pitää jäädä jos lapsi niiskaisee kerran tai jos nenä allergiakautena vuotaa.”

4. Jos huolestut, käänny lääkärin puoleen

Jos vanhemmalla herää huoli tai tunne siitä, että lapsi on normaalia enemmän kipeä, kannattaa mennä lääkäriin. ”Jos lääkärille on selvää, ettei lapsen voinnissa ole lääketieteellistä huolta, tämä pitää selittää vanhemmalle niin että tämä ymmärtää. Se kuuluu lapsen oikeuksiin ja lääkärin velvollisuuksiin.”

5. Tutustu muihin vanhempiin

On tärkeää, että vanhemmat tuntevat muita vanhempia, sillä muista vanhemmista saa vertaistukea. ”Muiden vanhempien kanssa keskusteleminen auttaa myös siinä tilanteessa, kun infektioita on liikkeellä paljon ja se tuntuu raskaalta.”

Oikaisu 16.9. kello 20.02: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että vanhemman velvollisuuksiin kuuluisi selventää, onko lapsen voinnissa lääketieteellistä huolta. Oikeasti tämä kuuluu lääkärin velvollisuuksiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat