Potkut saanut huumepoliisi René Dahl Andersen on ”likainen kyttä” – Näin hän sortui rikosten tielle

Juuri suomennetussa kirjassaan varkaudesta tuomittu tanskalaispoliisi René Dahl Andersen kertoo huumepoliisin laittomista menetelmistä. Raja oikean ja väärän välillä sumentui myös häneltä.

René Dahl Andersen (oik.) oli kuvaajan kanssa huumekadulla Kööpenhaminassa, kun kansalaisuudeton palestiinalainen Ramzy lähestyi häntä. Dahl Andersen on muutaman kerran lähettänyt Ramzyn vankilaan. Ramzy halusi kiittää saamastaan avusta, ja tilanne päättyi miesten halaukseen, Dahl Andersen kertoo.

1.10. 2:00 | Päivitetty 1.10. 8:37

Järjestäytyneen rikollisuuden ja tietolähteiden kanssa työskentelevän poliisin on helppo hukata moraalinen kompassinsa. Kun poliisi käyttää rikollisten kiinni saamiseen laittomia menetelmiä, raja oikean ja väärän välillä sumenee myös poliisilta. Näin varoittaa entinen tanskalaispoliisi René Dahl Andersen.

Dahl Andersen tietää, mistä puhuu. Hän kuuluu niiden huumepoliisien joukkoon, jotka ovat saaneet potkut rikoksen takia. Heitä alkaa olla näyttävä joukko myös vähäisestä korruptiosta tunnetuissa Pohjoismaissa.

Suomessa ja Norjassa on tuomittu maksimirangaistukseen huumepoliisi, joka alkoi tehdä omaa huumebisnestä. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio sai 13 vuoden vankeustuomion, norjalainen Eirik Jensen peräti 21 vuotta vankeutta.

Heihin verrattuna Dahl Andersenin synnit näyttävät pieniltä. Hän sai potkut ja puoli vuotta vankeutta Aage Rafnin suunnittelemien arvovalaisimien varastamisesta Kööpenhaminan poliisitalolta.

Tässä ei kuitenkaan ole hänen koko syntilistansa. Juuri suomennetussa kirjassaan Soluttautuja, huumepoliisin nousu ja tuho (Atena) Dahl Andersen tunnustaa joukon uransa varrella tekemiään rikoksia. Hän on kirjoittanut kirjan yhdessä toimittaja Casper Fauerholdtin kanssa.

Ennen julkaisua Dahl Andersen oli tarkastanut juristin kanssa, että kaikki kirjassa kerrotut rikokset ovat vanhentuneita. Kirjasta jätettiin pois kuvauksia rikoksista, jotka eivät vielä olleet vanhentuneita.

Dahl Andersen oli työskennellyt huumepoliisissa muutaman kuukauden, kun ilmiantajalle annettiin kiitokseksi tiedoista 20–40 gramman heroiinipussukka.

Dahl Andersenin tunnelmat olivat kaksijakoiset. Hän tiesi voivansa saada vankeutta huumeiden luovuttamisesta tietolähteelle, mutta toisaalta se oli tapa saada tietolähteen luottamus.

Joidenkin poliisien mukaan tietolähteen luottamuksen voi ansaita muutenkin.

”Kannattaa vain olla läsnä ja olla heidän paras ystävänsä”, Dahl Andersen kertoo erään kollegan neuvoneen.

Dahl Andersenille se ei riittänyt. Hän todisti tietolähteilleen, että oli valmis ottamaan riskejä heidän takiaan. Kun hän halusi ilmiantajakseen rikollispomo ”Pantterin”, hän onki kumihanskat kädessä takavarikoidusta hasislastista kaksi levyä ja antoi ne Pantterille.

”Nyt hän tietää, että voi luottaa meihin. Normaalisti luottamuksen rakentaminen kestää vuosikausia hänen kaltaisensa miehen kanssa”, Dahl Andersen kommentoi kirjassa.

Dahl Andersenin ja kollegoiden työkalupakkiin kuuluu kirjan mukaan myös valehtelu. Asiakirjoihin kirjoitetaan jotain muuta kuin totuus, jotta tietolähteet ja poliisin menetelmät eivät paljastu.

Lopulta kaksi kollegaa joutuu syytteeseen muun muassa virka-aseman väärinkäytöstä asiakirjoissa olevien väärien tietojen takia. He saavat pienen sakkotuomion, mutta huumepoliisit eivät tunne katumusta.

”Omassa maailmassamme olemme tehneet niin kuin pitääkin. Järjestelmä on liian jäykkä, eikä siinä ole otettu huomioon ilmiantajatyötä”, Dahl Andersen sanoo kirjassa.

René Dahl Andersen ja noin sata kiloa takavarikoitua hasista.

Huumepoliisin työ oli Dahl Andersenille unelmien täyttymys. Lapsuudessaan hän ihaili poliisiserkkuaan Tomia. Tom kuitenkin varoitti häntä huumepoliisista ja kutsui heitä idiooteiksi.

”Huumepoliisi on niin vahvasti yhteenhitsautunut jengi, että he ajattelevat voivansa tehdä mitä tahansa”, Tom sanoi Dahl Andersenille.

Dahl Andersenista tämä ei kuitenkaan kuulosta varoitukselta vaan hienolta asialta.

Dahl Andersenin kirjasta paljastuu samoja asioita, joita tuli ilmi myös Aarnio-jutun yhteydessä Suomessa: huumepoliisien keskinäinen solidaarisuus, klikkiytyminen muita poliiseja vastaan, epäluottamus esihenkilöitä kohtaan, epäselvä yhteistyö tietolähteiden kanssa ja omilla säännöillä pelaaminen.

HS:n haastattelussa Dahl Andersen sanoo, ettei hän ole ylpeä käyttämistään metodeista, mutta tuloksista hän on.

Eli hyväksyt laittomat metodit, jos tulokset ovat hyviä?

”Kyllä.”

Dahl Andersen myöntää, että ajattelutapa on vaarallinen, koska raja oikean ja väärän välillä hämärtyy. Hän ymmärtää, miksi näin käy.

Dahl Andersen vertaa tilannetta jalkapalloon – tai jääkiekkoon, kun puhutaan Suomesta.

”Jos sääntöjen vastaisesti pelaava joukkue voittaa koko ajan, jossain vaiheessa sääntöjen mukaan pelaavan joukkueen pelaajat katsovat toisiaan pukuhuoneessa ja sanovat, että nyt me haluamme voittaa. Näin se tapahtuu.”

Poliisiksi tullaan sen takia, että ihminen haluaa oikeutta yhteiskuntaan, haluaa auttaa, suojella ja palvella, Dahl Andersen sanoo. Kun näkee pahoja asioita, on valmis rikkomaan lakia, jotta oikeus toteutuisi.

”Tämä on niin väärin kuin mahdollista. Mutta näin tapahtuu, koska olemme vain ihmisiä. Me olemme se joukkue pukuhuoneessa, joka pelaa sääntöjen mukaan. Näemme, että yhteiskunnan fokus on jossain muualla kuin rosvojen laittamisessa linnaan.”

Kollegojen kanssa Dahl Andersen puhui usein siitä, mitä tarvittaisiin, että he kavaltaisivat kotietsinnässä löytämänsä huumerosvon rahakätkön. Rikollinen raha alkaa vähitellen näyttää houkuttelevalta poliisipalkkaan verrattuna.

”Jokainen poliisi tietää, että poliisi saa kiinni vain jäävuoren huipun. Sitä ajattelee, että jos voisin olla se osa jäävuorta, joka on pinnan alla, niin miksipä ei?”

Dahl Andersenin mukaan esimiehet eivät koskaan halunneet tietää huumepoliisien työtavoista. Heille riitti, että tulosta syntyi.

Kun Dahl Andersen jäi kiinni arvovalaisimien varastamisesta, kollegat kannustivat häntä valehtelemaan ja keksimään sepitetyn tarinan. Myös luottamusmies yrittää estää Dahl Andersenin tunnustuksen.

Dahl Andersen oli kuitenkin häpeissään, ja alun kiemurtelujen jälkeen hän päätyi kertomaan kuulusteluissa totuuden. Oikeudenkäynnissä hän kuitenkin muutti mieltään ja yritti valehdella itsensä vapaaksi. Se ei auttanut, tuomio tuli vuonna 2018.

Poliisit valehtelevat siinä missä muutkin, Dahl Andersen toteaa. Poliisi on kuin veljeskunta, jossa osa on valmis valehtelemaan myös oikeudessa kollegan puolesta varsinkin, jos he uskovat kiinnijäämisriskin olevan olematon.

René Dahl Andersen kollegoineen on juuri takavarikoinut 1,7 kiloa kokaiinia, jotka huume-epäilty on juuri ulostanut kapseleissa. Epäillyn jalka näkyy oikeassa alakulmassa. Poliisit ottivat usein ”palkintokuvia” onnistuneiden operaatioiden yhteydessä.

Nyt poliisin valvonta Tanskassa on lisääntynyt, Dahl Andersen kertoo. Hänen oman tuomionsa lisäksi siihen on vaikuttanut norjalaispoliisi Jensenin tapaus. Sen sijaan Aarnio-jutusta Dahl Andersen ei ollut edes kuullut ennen kuin hänen kirjansa suomennettiin.

Valvonta ei ole ainoa asia, jossa olisi Dahl Andersenin mielestä parannettavaa. Poliisiin pitäisi saada ilmipiiri, jossa virheet hyväksyttäisiin. Nyt jokainen poliisi on vain yhden virheen päässä potkuista, hän toteaa.

Dahl Andersen ei usko, että kaikki poliisien vakavat rikokset olisivat paljastuneet edes Pohjoismaissa.

”En voi sanoa, onko muita rikollisia poliiseja, mutta olisin hyvin yllättynyt, jos ei olisi. Rikoksia tapahtuu aina, kun tienattavana on huumeita tai rahaa. Näitä tapahtuu uudelleen, luota minuun. Milloin se tapahtuu, sitä en tiedä.”

René Dahl Andersen osallistui Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n soluttautujakurssille vuonna 2006. Luokkakuvassa Andersen istuu edessä vasemmalla.

Lue lisää: Jari Aarnion 10 vuoden huumetuomio pysyy voimassa: ”Poikkeuksellista häikäilemättömyyttä”, toteaa hovioikeus tuomiossaan

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat