Edessä on kriisitalvi, ja yli pitää mennä yhdessä

HS kokoaa Eurooppaa, Suomea ja Suomen kotitalouksia odottavaa ankaraa talvea koskevat sisällöt yhteen, jotta lukijat tietäisivät, mihin varautua, kirjoittaa HS:n toimituspäällikkö Jussi Pullinen.

22.9. 2:00 | Päivitetty 22.9. 7:10

Kriisitalvi. Sana kuulostaa kovalta, pelottavaltakin. Sellainen on kuitenkin edessä, taas.

Korona­pandemia on jo runnellut Suomea ja maailmaa kahtena edellisenä talvena, eikä tauti ole poissa vieläkään. Nyt Eurooppaa, Suomea ja sen asukkaita riivaa vielä toinenkin kriisi – Vladimir Putinin sota Ukrainassa ja sen seuraukset.

Tulevana kriisitalvena eniten kärsivät ukrainalaiset. Heistä osa taistelee ja kuolee maansa metsissä ja betonikortteleissa, osa elää paossa Suomessa, Puolassa, kuka missäkin. Jotkut kärsivät miehittäjien käsissä.

Keskiviikkona Venäjä julisti liikekannallepanon. On selvää, että Ukraina tarvitsee talvella entistäkin enemmän sekä meidän suomalaisten että Euroopan tukea.

Samalla sota ja yhä vaikuttava pandemia iskevät myös muualle Eurooppaan. Kotitalouksissa Berliinistä Rovaniemelle tulee iholle ensin nousevien hintojen muodossa.

Venäjän kaasuntoimitusten katkeaminen on sekoittanut Euroopan sähkömarkkinat, minkä jokainen sopimuksensa kanssa tuskaileva tuntee jo nyt nahoissaan. Tätä laskua maksetaan myös Uniperin menettävän Fortumin kohdalla.

Kotitalouksien ahdinkoa lisää laajempi inflaatio, jonka juurista osa on pandemiassa ja sitä torjuneessa elvytyksessä. Nyt keskuspankit nostavat korkojaan, ja moni tuntee kiristykset suoraan lainanlyhennyksissään.

Lopputulos vetää monen mietteliääksi. Miten sodassa käy? Mihin oikeastaan pitäisi varautua?

HS haluaa tänä talvena olla lukijoillemme opas, joka auttaa ymmärtämään, mitä seuraavaksi voi tapahtua. Siksi kokoamme Kriisitalvi-tunnisteen alle yhteen sisällöt, joista lukija voi nämä tiedot saada.

Tärkeimpinä ovat tietysti Ukraina ja Venäjä. Niitä seuraamme sekä paikan päältä sota-arjen keskeltä että Helsingin toimituksesta, kuten tähänkin asti.

Suomen tasolla etsimme vastauksia siihen, kuinka sähköjärjestelmä kestää tai miten kotimainen ruuantuotanto energiakulujen noustessa pyörii. Entä keitä poliitikkojen ratkaisut suosivat ja kenet ne unohtavat? Tivaamme lukijoidemme puolesta vastauksia.

Euroopassa seuraamme, miten maanosa sodan käänteisiin reagoi. Entä syntyykö paljon kaasua käyttävissä maissa levottomuuksia? Miten ne vaikuttavat Suomeen tai Euroopan poliittisiin valintoihin.

Ukrainan puolesta on myös jotakin uhrattava, mutta kaikilla ei siihen ole varaa. Siksi haluamme myös antaa eväitä arkeen, jossa hinnat vain nousevat. Miten sähkölaskussa voi aidosti säästää, entä missä kauppaketjussa ruokakori on edullisin? Kannattaako vanha bensa-auto ajaa loppuun vai vaihtaa nopeasti sähköautoon? Tällaisista kysymyksistä teemme toivottavasti hyödyllisiä laskureita, vertailuja ja juttuja läpi lähikuukausien.

Emme vielä tiedä, miten vaikea kriisitalvesta tulee. On toivottava, että rauha tavalla tai toisella palaa ja maailma asettuu. Sodan laajetessa siltä ei kuitenkaan näytä: edessä on kuukausia, jotka voivat olla ankaria.

Niiden yli Eurooppa, Suomi ja me kaikki selviämme vain yhdessä. Tässä mekin Kriisitalven tekijöinä yritämme olla mukana.

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat