Suomalaiset ovat menettäneet alkuvuonna huijareille yli 10 miljoonaa euroa

Pankit ovat estäneet huijauksia ja palauttaneet rahoja miljoonien edestä. Lähes puolet huijauksista on valepoliisihuijauksia ja tietojenkalasteluja.

Huijausviesteissä rikolliset esiintyvät muun muassa pankkeina. Itä-Suomen poliisi on varoittanut sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestitse kiertävistä S-pankin nimissä tehdyistä huijausviesteistä.

21.9. 6:36

Pankit ovat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla joko estäneet huijauksia tai palauttaneet rahoja petkutetuille asiakkaille 6,7 miljoonan euron edestä. Suomalaiset ovat kuitenkin menettäneet huijareille samana aikana 10,8 miljoonaa euroa. Luvuista kertoo etujärjestö Finanssiala.

”Tuottoisimpia huijauskeinoja roistoille ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joiden osuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten oli valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojenkalasteluja, lähes puolet”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm tiedotteessa.

Finanssialan mukaan pankkien tietoon tuli puolen vuoden ajalta yhteensä 1 841 huijausta. Esimerkiksi viime vuonna poliisille tehtiin yhteensä 2 500 rikosilmoitusta huijauksista. Finanssiala arvioikin, että tuoreet luvut enteilevät vilkasta huijausvuotta.

Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen nigerilaiskirjeen kaltaista huijausta, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostilla ilmoitus vaikkapa suuresta perinnöstä tai rahakkaasta voitosta. Kalasteluviesteissä taas rikolliset esiintyvät muun muassa pankkina tai viranomaisena ja yrittävät saada uhrin pankkitunnukset haltuunsa.

”Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat myös nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit tai viranomaiset tekevät huijauskeinoja tuottamattomiksi. Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa huijausten torjumiseen”, Saxholm jatkaa.

Hänen mukaansa huijausten määrä kuitenkin osoittaa, että huijareiden ei ole helppoa päästä pankin ja asiakkaan väliin. Pankkien kautta tehdään yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa.

Finanssiala arvioi, että pankkien ja poliisin luvut ovat vain jäävuoren huippu. Tilastoimattomien tapausten lukumäärää tai rikoshyötyä ei tiedetä.

”Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Mitä nopeammin toimii, sitä todennäköisempää on, että rahat saadaan pelastettua”, tiedotteessa neuvotaan.

Samoin uhreja neuvotaan hakemaan tarvittaessa keskusteluapua esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat