Helsingin Sanomat tavoittaa lähes kaksi miljoonaa lukijaa viikossa

”Kun läheltäkin löytyy huolestuttavia esimerkkejä, on tärkeää, että suomalainen media pitää pintansa”, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. HS:n kokonaistavoittavuus kasvoi viime vuodesta.

”Helsingin Sanomien puoleen käännytään tällaisena aikana, jolloin uutiset ovat tärkeitä ja koskettavat meitä kaikkia suomalaisia syvästi, kuten pandemia tai Venäjän hyökkäyssota ovat tehneet”, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.

23.9. 2:00

Helsingin Sanomat tavoittaa viikon aikana lähes kaksi miljoonaa lukijaa, kertoo tuore Kansallinen mediatutkimus. Kokonaistavoittavuus kasvoi viikkotasolla tarkasteltuna kolme prosenttia viime vuodesta ja oli nyt 1,95 miljoonaa.

Kokonaistavoittavuus kuvaa painetun lehden ja sen eri digitaalisten versioiden yhdessä tavoittamia henkilöitä.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo luvun kertovan lehden merkityksestä suurelle osalle suomalaisia.

”Kokonaistavoittavuus on tärkeä merkki siitä, että Helsingin Sanomien puoleen käännytään tällaisena aikana, jolloin uutiset ovat tärkeitä ja koskettavat meitä kaikkia suomalaisia syvästi, kuten pandemia tai Venäjän hyökkäyssota ovat tehneet”, sanoo Niemi.

Päivittäin Helsingin Sanomien digi-sisältöjä sekä painettua lehteä lukee 1,26 miljoonaa ihmistä. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin neljä prosenttia.

Helsingin Sanomien painetulla lehdellä ja digitaalisella näköislehdellä on keskimäärin 701 000 lukijaa, kun viime vuonna lukijamäärä oli 716 000.

”Tilaajat ja lukijat ovat merkityksellisiä riippumatta siitä, miten kukin Hesaria lukee ja mistä kanavista”, Niemi sanoo.

Yhä useampi lukija lukee Hesarin sisältöjä useita kertoja päivässä.

”HS ei ole enää pitkään aikaan ollut vain aamun media. Olemme läsnä kaikkina vuorokauden aikoina”, kertoo Niemi.

Vaikka kasvu tulee digitaalisista sisällöistä, Helsingin Sanomat kehittää Niemen mukaan jatkuvasti myös painettuja sisältöjään.

Helsingin Sanomien kokonaistavoittavuuden peitto pääkaupunkiseudulla kasvoi. Peittoprosentti oli nyt 77, kun se viime vuoden tutkimuksessa oli 74. Peitto kertoo, kuinka monta prosenttia lehti tavoittaa tarkasteltavan kohderyhmän väestöstä.

Uudellamaalla Helsingin Sanomat tavoittaa 70 prosenttia väestöstä, kun viime vuonna osuus oli 69 prosenttia.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kyselytutkimuksessa tänä vuonna suomalaisten luottamus uutisiin kasvoi, vaikka monessa muussa maassa kehitys oli päinvastaista. Suomalaisista 75 prosenttia luottaa seuraamiinsa uutisiin, mikä oli suurin osuus koskaan.

”Lukijoiden luottamus on kasvun peruskivi. Helsingin Sanomien sisältöihin luotti tutkimuksessa 81 prosenttia vastaajista, mikä on maailman huippuluokkaa”, sanoo Niemi.

Niemi korostaa, ettei kysymys ole pelkästään yksittäisten viestinten kyvyistä.

”Kysymys on siitä, tavoittaako media suomalaisen yleisön riittävän laajasti, jotta riippumattoman, laadukkaan tiedonvälityksen pohja säilyy vahvana Suomessa.”

HS:n kanssa samaan Sanoma-konserniin kuuluvan Ilta-Sanomien painetun lehden ja digisisältöjen kokonaistavoittavuus viikkotasolla tarkasteltuna oli tuoreessa tutkimuksessa 3,11 miljoonaa.

Se pärjäsi kokonaistavoittavuudessa sekä päivä- että viikkotasolla hieman Iltalehteä paremmin. Iltalehti ylsi viikkotavoittavuudessa 3,06 miljoonaan lukijaan.

Ilta-Sanomien painetun lehden ja digitaalisen näköislehden lukijamäärä oli tuoreessa tutkimuksessa 297 000. Määrä laski edellisvuodesta kahdeksan prosenttia.

Iltalehden vastaava lukijamäärä oli 225 000, jossa oli laskua edellisvuodesta 12,5 prosenttia.

Sanomalehdistä Helsingin Sanomien jälkeen seuraavia kokonaistavoittavuudeltaan olivat Aamulehti, Turun Sanomat ja Kaleva.

Aamulehden painetun lehden ja digisisältöjen kokonaistavoittavuus Tampereen markkina-alueella pysyi ennallaan. Painetun lehden ja digitaalisen näköislehden lukijamäärä laski viisi prosenttia. Aamulehti kuuluu myös Sanoma-konserniin.

Muista valtakunnallisista sanomalehdistä kärkijoukkoon kokonaistavoittavuudellaan ylsivät Kauppalehti ja Maaseudun Tulevaisuus.

Aikakauslehdistä Eeva jatkoi Suomen tavoittavimpana painetuissa lehdissä. Eeva kasvatti naistenlehdistä ainoana myös hieman lukijamääräänsä.

Naistenlehdistä seuraavina olivat Kodin Kuvalehti ja Kotiliesi. Molempien lukijamäärä laski kuutisen prosenttia.

Painetun lehden ja digisisältöjen kokonaistavoittavuudessa ylivoimaisesti suurin oli edelleen Me Naiset. Sen kokonaistavoittavuus laski 3,5 prosenttia viime vuodesta. Myös Me Naiset kuuluu Sanoma-konserniin.

Eevan jälkeen aikakauslehtien sarjassa pärjäsivät Suomen Kuvalehti ja Sanoma-konserniin kuuluva Aku Ankka. Ne nousivat painetun lehden lukijamäärässä Apu-lehden ohi.

Painetun lehden ja digisisältöjen kokonaistavoittavuudessa Me Naisten jälkeen tuli Seiska. Seiska jopa kasvatti tavoittavuuttaan 9,9 prosenttia.

Asumisen lehtien lukijamäärä laski kaikilla kategoriaan kuuluvilla lehdillä Viherpihaa lukuun ottamatta. Samoin laskivat harrastelehtien lukijamäärät Matkaa lukuun ottamatta.

Suurimpina harrastelehtinä jatkoivat Tiede ja Suuri Käsityö. Molemmat kuuluvat Sanoma-konserniin.

Asumisen lehdistä suurin oli Avotakka ja terveys- ja hyvinvointilehdistä Sanoman Hyvä Terveys. Näiden kaikkien lukijamäärät vähenivät.

Ruoka- ja juomalehtien kategoriassa sen sijaan nähtiin harvinainen poikkeus: Glorian ruoka & viini kasvatti painetun lehden lukijamääräänsä 13 prosenttia. Glorian ruoka & viini on osa Sanoma-konsernia.

Kategorian toisen lehden, Maku-lehden, lukijamäärä laski 15 prosenttia.

Kansallinen mediatutkimus perustuu kyselytutkimukseen ja yleisömittaukseen. Nyt julkaistua aineistoa varten kutsuttiin 23 508 vastaajaa. Tiedonkeruu toteutettiin vuosien 2020-2022 aikana. Tutkimus julkaistaan kerran vuodessa syksyllä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat