Onko venäläis­miehen riski joutua rintamalle peruste saada Suomesta turva­paikka? Näin Maahan­muutto­virasto vastaa

Asevelvollisuus tai liikekannallepano eivät itsessään ole perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiseen, kerrotaan Maahanmuuttovirastosta. Suomella on melko hyvä käsitys Suomesta turvapaikkaa hakevien venäläisten profiilista.

Venäjältä Suomeen saapuvilta tarkastetaan passi ja viisumi. Turvapaikkaa voi hakea ilman näitäkin.

22.9. 15:33 | Päivitetty 22.9. 21:37

Millä perusteilla venäläisille myönnetään Suomesta turvapaikkoja ja miten keskiviikkona maassa julistettu osittainen liikekannallepano muuttaa tilannetta?

Suomessa varaudutaan jo siihen, miten osittainen liikekannallepano voisi heijastua Suomeen. Esimerkiksi rajaviranomainen on kertonut varautuvansa siihen, että itärajalle saapuu aiempaa enemmän ihmisiä. Suomeen suuntautuva liikenne vilkastui jo torstain vastaisena yönä.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi keskiviikkona HS:lle, että nyt syytä miettiä, miten reagoida asevelvollisuusikäisiin venäläisiin, joita voi pyrkiä enenevissä määrin Suomeen.

”Joudutaan kysymään, onko se peruste turvapaikalle, että välttää asevelvollisuuden maassa, joka toimii tuomittavasti”, Niinistö totesi.

Niinistö ei halunnut ottaa asiaan vielä kantaa ja totesi, että tilanteessa on ”yksityiskohtaisia eroja”.

Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Maahanmuuttovirastosta painottaa, että moni asia on vielä epäselvä. Vieläkään ei ole esimerkiksi täysin selvää, ketä kaikkia osittainen liikekannallepano tosiasiassa Venäjällä koskee.

Asevelvollisuus tai liikekannallepano eivät itsessään ole perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiseen.

”Oleelliset kysymykset tällä hetkellä ovat ne, onko turvapaikanhakija vaarassa joutua osallistumaan sotarikoksiin tai rikoksiin ihmiskuntaa vastaan ja mitä seuraa siitä, jos kieltäytyy asepalveluksesta”, Lehtinen sanoo.

Näyttö palvelukseen kutsumisesta voi olla oleellinen todiste.

Esimerkiksi Syyriassa palvelukseen astuessaan joutuu todennäköisesti osallistumaan sotarikoksiin, ja samanaikaisesti palveluksesta kieltäytymisestä seuraava rangaistus on arvioitu merkittäväksi.

Suomessa ei ole olemassa Venäjää koskevaa maalinjausta, jonka perusteella venäläisille myönnettäisiin turvapaikkoja.

”Kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti ja arvioidaan ajantasaisen lähtömaan tilanteen valossa”, Lehtinen sanoo.

Maahanmuuttovirastossa voitaisiin periaatteessa laatia linjaus siitä, millä kriteereillä venäläiset ovat oikeutettuja turvapaikkaan Suomessa.

Linjauksia on ollut tapana tehdä vain tilanteessa, jossa on käynnissä maan sisäinen konflikti. Venäjän tapauksessa näin ei ole.

Venäjää koskeva maalinjaus voitaisiin mahdollisesti tehdä EU-tasoisesti Euroopan turvapaikkavirastossa. Tämä edistäisi hakemusten yhdenmukaista käsittelyä eri jäsenvaltioissa, Lehtinen sanoo.

”Samojen kysymyksien äärellä kun ollaan muissakin jäsenmaissa.”

Toisaalta Suomessa on jo melkoisen hyvä käsitys turvapaikkaa hakevien venäläisten profiilista. Ennen helmikuun hyökkäystä Suomesta turvapaikkaa hakevien joukosta korostuivat Kaukasukselta tulleet hakijat, Jehovan todistajat ja poliittiset aktivistit.

Helmikuun jälkeen poliittisin perustein ja sodan vastustamisen perusteella turvapaikkaa hakeneiden määrä on kasvanut.

Keskiviikkoisen osittaisen liikekannallepanon vaikutusta venäläisten turvapaikkoihin on vielä vaikea sanoa.

”Meidän pitää vielä tutkia tilannetta Venäjällä, jotta voimme perustella tulevat turvapaikkapäätökset”, Lehtinen sanoo.

”Aina kun maan tilanteessa tapahtuu jotain merkittävää, totta kai pitää analysoida, mitä se uusien ja jo vireillä olevien hakemusten osalta tarkoittaa.”

Oikaisu 22.9. kello 21.36: Jutun pääkuvan on ottanut Lauri Heino, ei Juha Metso.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat