HS:n puolustus keräsi ja taulukoi julkiset lähteet kaikille Viestikoekeskus-jutun tiedoille – Katsoo, etteivät tiedot voi olla salaisia

Helsingin Sanomien toimittajien puolustus nojaa kahteen pääargumenttiin Viestikoekeskus-artikkelia koskevassa oikeudenkäynnissä.

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi (oik.) ja asianajaja Kai Kotiranta (vas.) keskustelevat ennen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnin valmisteluistuntoa käräjäoikeudessa Helsingissä 25. elokuuta 2022.

23.9. 13:47 | Päivitetty 23.9. 16:31

Viestikoekeskus-artikkelista syytteeseen päätyneet Helsingin Sanomien toimittajat perustavat puolustuksensa kahteen pääargumenttiin: Siihen, että julkaistut tiedot eivät sisältäneet salassa pidettävää tai maanpuolustusta vaarantavaa tietoa, ja siihen, että yksittäinen työntekijä ei voi toimituksen johdon tietämättä tehdä julkaisupäätöstä.

Puolustus jätti loppulausunnot esitutkinnasta toissa vuonna ja lisätutkinnasta viime vuonna. Nämä lausunnot poliisi julkaisi muun esitutkintamateriaalin yhteydessä.

Lausuntojen mukaan HS:n jutun julkaisulla oli yhteys yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun. Jos kysymys on tärkeän yhteiskunnallisen asian selvittämisestä yleisölle, salaiseksi määritellyn tiedon julkistaminen ei ole rangaistavaa.

Helsingin Sanomat on perustellut Viestikoekeskusta käsittelevän jutun julkaisemista kansalaisten oikeudella ymmärtää jutun käsittelemiä asioita tilanteessa, jossa oltiin säätämässä kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti liittyviä tiedustelulakeja.

Nyt julki tulleesta esitutkintamateriaalista selviää, miten artikkelin toinen kirjoittaja perusteli juttuprojektia pomoilleen ja mitä kirjoittajat keskustelivat sähköpostitse keskenään jutun tarkoituksesta päiviä ennen sen julkaisua. Julki tulleet sähköpostiviestit avaavat kirjoittajien motiiveja jutun tekemiseen.

Marraskuussa 2017 toinen kirjoittajista, toimittaja Tuomo Pietiläinen pyysi sähköpostitse aikaa jutun tekemiselle silloiselta esihenkilöltään Kalle Silfverbergiltä, joka on myös syytteessä. Pyynnön jakelussa oli myös tuolloinen toimituspäällikkö. Viestissä Pietiläinen ehdottaa artikkelin tekemisestä Viestikoekeskuksesta kutsuen tätä vanhalla nimellä Viestikoelaitokseksi.

”Olemme saaneet salaiseksi ja erittäin salaiseksi leimattua materiaalia. Materiaali on noin 10 vuoden takaa, mutta se avaa ennennäkemättömällä tavalla, mitä Tikkakoskella oikein tapahtuu”, Pietiläinen kirjoittaa.

Hän perusteli asian ajankohtaisuutta sillä, että sittemmin voimaan tullut tiedustelulaki oli parhaillaan valmisteltavana.

Vain päiviä ennen jutun julkaisua toimittaja Pietiläinen avasi vielä motiiveja jutulle kanssakirjoittaja Laura Halmiselle lähettämässään viestissä: ”Juttumme idea lienee kertoa, että Puolustusvoimat on kaikessa hiljaisuudessa harjoitellut tiedustelulain valtuuksien käyttöä jo vuosikausia.”

Puolustus korostaa, että julkisista lähteistä saatavilla olevat tiedot eivät ole turvallisuussalaisuuksia. Jos turvallisuusluokitelluissa asiakirjoissa on julkista tietoa, ei tällainen tieto muutu merkinnän perusteella turvallisuussalaisuudeksi. Kysymys on edelleen julkisesta tiedosta.

Puolustus katsoo, että kun tiedot on löydettävissä julkisista lähteistä, tiedot eivät ole kriminalisoinnilla suojattuja turvallisuussalaisuuksia eikä niiden kertominen ole kiellettyä.

Lue lisää: Syyttäjä vaatii HS:n toimittajille ehdollista vankeutta ja Viestikoe­keskus-artikkelin poistamista – Puolustus: Kaikki tiedot olivat saatavissa julkisista lähteistä

Puolustuksen mukaan kaikki julkaistussa jutussa kerrotut tiedot on löydettävissä internetistä ja muilla tiedonhankintatavoilla. Puolustus on kerännyt ja taulukoinut julkiset lähteet kaikille julkaistun jutun tiedoille.

Poliisille luovutettuja taulukoita ja tietoja on usean tuhannen sivun verran.

Julkiset lähteet ovat moninaisia, kuten Puolustusvoimien tiedotteita, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuja ja aiemmin julkaistuja uutisia.

Käräjäoikeus määräsi valtaosan puolustuksen tekemistä taulukoista salaisiksi. Tämä siitä huolimatta, että taulukoissa on tietoja julkisista lähteistä.

Puolustus aikoo marssittaa argumenttiensa tueksi oikeuteen muun muassa tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen. Häntä kuulusteltiin viime elokuussa sen jälkeen kun erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen oli pyytänyt asiassa lisätutkintaa.

Poliisille Järvinen kertoi lukeneensa HS:n julkaiseman jutun hyvinkin tarkkaan ja kirjoittaneensa siitä tuoreeltaan blogiinsa. Järvinen kertoi poliisille, että hän ei löytänyt HS:n jutusta mitään, mikä ei olisi yleisesti tiedossa tai ainakin helposti pääteltävissä.

”Varmasti lähdeasiakirjat ovat olleet salassa pidettäviä, mutta artikkeli itsessään ei mielestäni sisältänyt mitään sellaista merkittävää tietoa, että se ei olisi ollut jo itselläni tiedossa”, Järvinen kertoi.

HS:n jutussa oli hänelle yksi uusi asia. Se koski signaalikirjastoa ja siihen liittyvää kansainvälistä tiedonvaihtoa.

Järvinen kertoi saaneensa vastaavia tietoja julkisista lähteistä jo ennen HS:n artikkelin julkaisua.

Puolustus on nostanut esiin sen sen, että julkaistut tiedot olivat pääasiassa vuodelta 2010 eli ne olivat julkaisuhetkellä seitsemän vuotta vanhoja. Julkaistun jutun aiheena ollut Viestikoekeskus lakkautettiin vuonna 2014.

Järvinen myös korosti kuulustelussa jutun tietojen ikää.

”Kymmenen vuotta on pitkä aika signaalitiedustelussa.”

Lue lisää: Toimittajien puolustus pitää syyttäjän rangaistusvaatimusta ankarana – ”He ovat tehneet vain työtään”

Toinen puolustuksen pääargumentti liittyy juttujen julkaisemiseen. Syyttäjän mukaan syytetyt julkaisivat salassa pidettäviä turvallisuussalaisuuksia verkkojutussa ja painetussa lehdessä joulukuussa 2017. Puolustuksen mukaan toimittajat eivät itse päättäneet julkaisusta eivätkä julkaisseet artikkelia.

Helsingin Sanomissa julkaisupäätöksen tekee päätoimittaja tai toimituspäällikkö. Yksittäinen toimittaja ei voi tehdä artikkelin julkaisupäätöstä.

Tätä asiaa on korostanut myös HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Hän sanoi jutun valmisteluistunnon yhteydessä, että syytteessä olevat toimittajat eivät ole julkaisuvastuussa tämän tasoisessa jutussa vaan vastuussa on toimituksen johto ja viime kädessä hän itse vastaavana päätoimittajana.

Syyttäjä vaatii toimittajille rangaistusta myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Toimituksella oli syyttäjän mukaan valmisteilla juttusarja, jossa oli tarkoitus käsitellä sotilastiedusteluun liittyviä asioita.

Valmisteilla oleviin juttuihin liittyen puolustuksen näkemys on se, että väitetty teko ei edennyt yrityksen asteelle. Puolustus katsoo, että suunniteltujen juttujen materiaalit olivat käytännössä muistiinpanoja, jotka eivät edenneet toimitusprosessiin asti.

Esitutkintamateriaaleista selviää, että kyseiset muistiinpanot löytyivät toimittajan takavarikoidusta puhelimesta. Puolustuksen mukaan kyseessä on käsittelemätön raakateksti, josta ei oltu tehty toimituksessa julkaisupäätöstä.

Myöskään muistiinpanoissa ei ollut puolustuksen mukaan aiemmin julkaisemattomia tietoja. Myös näiden tietojen julkiset lähteet puolustus on kerännyt ja taulukoinut.

Syytteiden varsinainen käsittely alkaa oikeudenkäynnin pääkäsittelyssä 29. syyskuuta. Pääkäsittely jatkuu joulukuuhun asti, ja oikeuden alustavan arvion mukaan tuomio voidaan antaa tammikuun loppupuolella.

Keskusrikospoliisi jatkaa erillistä esitutkintaa siitä, miten aineisto ja tiedot päätyivät HS:n toimittajien haltuun. Toimittajien ei epäillä hankkineen salassa pidettävää tietoa lainvastaisilla keinoilla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat