Raportti piirtää karun kuvan siitä, miten huonosti Kuusamon Suur­petokeskuksen eläimet voivat – Korkeasaaressa, Ranualla ja Ähtärissä ei ole tilaa Kuusamon asukeille

Aluehallintovirasto peruuttaa Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan. Eläimet pitäisi joko siirtää toiseen eläintarhaan tai lopettaa, mutta kolmella suomalaisella eläintarhalla ei ole tilaa Kuusamon asukeille.

Kuusamon Suurpetokeskus on 1990-luvun alkupuolella perustettu eläintarha. Kuva vuodelta 2018.

26.9. 12:02 | Päivitetty 26.9. 16:45

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) peruuttaa Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan. Luvan peruuttamisen syynä ovat pääasiassa eläinten hyvinvointiin ja lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon liittyvät asiat. Keskus ei ole hankkinut sairaille eläimille asianmukaista hoitoa.

Avi perustelee tiedotteessaan päätöstä sillä, ettei keskus ole annetuista ohjeista, määräyksistä ja määräajoista huolimatta edelleenkään kaikilta osin korjannut toimintaansa eläinsuojelu­lainsäädännön vaatimusten eikä lupaehtojen mukaiseksi.

Avi katsoo, että Suurpetokeskus rikkoo eläinsuojelu­lainsäädännön vaatimuksia ja eläintarha­luvan ehtoja. Lisäksi keskus ei enää avin mukaan täytä enää eläintarhaluvan myöntämisen edellytyksiä.

Poliisi kertoi maanantaina, että keskukseen liittyvä esitutkinta tulee kestämään vielä kuukausia. Tapausta tutkitaan törkeänä eläinsuojelu­rikoksena ja luonnonsuojelu­rikoksena. Poliisi kuvailee rikostutkintakokonaisuutta laajaksi ja poikkeukselliseksi.

Koska luonnonvaraisia eläimiä saa pitää vain eläintarhassa, keskuksessa olleet eläimet tulee sijoittaa toisiin eläintarhoihin tai lopettaa. Eläimet tulee siirtää tai lopettaa lokakuun loppuun mennessä.

Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhoissa ei ole tilaa ottaa vastaan Kuusamon suurpetokeskuksen eläimiä. Eläintarhat kertovat asiasta yhteisessä tiedotteessaan maanantaina iltapäivällä. Tiedotteen mukaan suurpetokeskus tai viranomaiset eivät ole olleet yhteydessä Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhoihin asiassa.

Läänineläinlääkäri Laura Karvonen kertoo, että keskuksessa on tällä hetkellä viisi karhua, neljä ilvestä ja kolme koirasutta. Lisäksi keskuksessa oli yksi kettu ja kuusi poroa.

Osalla eläimistä hampaat olivat kuluneet ytimeen asti.

Avin päätöksestä selviää, että monella eläimellä on terveysongelmia. Kymmenellä kolmestatoista tutkitusta eläimistä oli eriasteisia hampaiden kruunumurtumia ja voimakkaita kulumia. Osalla eläimistä hampaat olivat kuluneet ytimeen asti. Lisäksi ilveksillä ja koirasusilla havaittiin normaalia enemmän hammaskiveä ja ienmuutoksia kuten punoitusta tai verenvuotoa.

Eläimiltä jouduttiin poistamaan hampaita. Esimerkiksi Nätti-karhun alakulmahampaat todettiin poistokuntoiseksi. Poiston yhteydessä toisen hampaan alta tuli märkäeritettä.

Karvonen selittää, että huonokuntoiset hampaat voivat kieliä muista ongelmista.

”Kun ongelmia on näin isolla osalla eläimistä, se viittaa ongelmiin olosuhteissa. Yksi syy hampaiden murtumiseen voi olla se, että eläin purkaa stressiään pureskelemalla kaltereita. Eläimiä on voitu myös opettaa kerjäämään ruokaa kaltereiden välistä.”

Hän kertoo itse huomanneensa tarkastuskierroksella, kuinka keskuksen eläimet ovat odottaneet saavansa herkkuja kuten hunajaa alueelle saapuvilta ihmisiltä.

”Eläimellä, jolla on riittävästi virikkeitä ja joka saa elää lajityypillistä elämää, ei ole tarvetta pureskella kaltereita.”

Osa eläimistä on määrätty lopetettaviksi kun niiden huono kunto on selvinnyt.

Vyöti-karhun patologisessa ruumiinavauksessa todettiin krooniset ja hyvin pitkälle edenneet nivelrikkomuutokset useammassa nivelessä. Osassa nivelrustossa oli laaja-alaisia repeämiä, luun pinta oli verestävä ja paikoitellen nivelrusto kulunut pois kokonaan. Nivelrikko on aiheuttanut arvion mukaan Vyötille pitkäaikaista kipua.

Vyöti-karhu lopetettiin heinäkuun loppupuolella avin määräyksestä ja Nätti-karhu karattuaan syyskuun alussa. Tällä hetkellä eläintarhassa karhuista ovat Juuso, Tessu, Niisku, Reetta ja Aino.

Tarkastuksessa huomattiin, että yksi koirasusi oli niin huonokuntoinen, että se lopetettiin enempien kärsimysten välttämiseksi. Koirasudella oli komplisoituneita kruunumurtumia, yksi hammas oli pirstaloitunut ja eläin oli kaihin vuoksi täysin sokea.

Avi määräsi eläimet tutkittavaksi elokuun loppuun mennessä. Määräaikaan mennessä Juuso-, Tessu-, Reetta- ja Niisku-karhu oli tutkittu silmämääräisesti hereillä. Ilvekset oli tutkittu nukutuksessa. Määräajan jälkeen on tutkittu nukutuksessa lisäksi koirasudet sekä Juuso- ja Niisku-karhu. Aina-karhua, kettua ja poroja ei ole tutkittu lainkaan.

Yksi koirasusi oli niin huonokuntoinen, että se lopetettiin enempien kärsimysten välttämiseksi.

Viranomaiset ovat puuttuneet varsinkin tänä vuonna Suurpetokeskuksen toimintaan ja vaatineet siihen parannuksia. Ongelmat tulivat julkisuuteen huhtikuussa sen jälkeen, kun keskuksesta karkasi kaksi karhua.

HS julkaisi toukokuun lopulla laajan selvityksen suurpetokeskuksesta. HS:n vuosilta 2004–2022 läpi käymät avin tarkastusraportit kertoivat esimerkiksi karhujen virikkeiden vähäisyydestä ja eläinten aitausten huonosta kunnosta.

Toukokuussa avin tarkastajat huomauttivat muun muassa aitarakenteiden turvallisuudesta, ja vaativat aitojen kunnostamista, jotta eläinten karkaamisilta ja loukkaantumisilta vältytään.

Lue lisää: Entiset työntekijät ja asiakirjat kertovat, mitä Sulo Karjalaisen rakastetun karhutarhan kulisseissa oikeasti tapahtui

Avi kertoi kesäkuussa harkitsevansa keskuksen eläintarhaluvan peruuttamista. Syynä oli muun muassa ”vakava eläinsuojelulain vastainen toiminta sekä lupaehtojen noudattamatta jättäminen”.

Heinäkuun alussa avi kuitenkin tiedotti, ettei keskuksen eläintarhalupaa peruta ainakaan kuluvan kesän aikana. Tuolloin virasto arvioi, ettei eläinten hyvinvointi ole enää ”välittömässä vaarassa”. Virasto kuitenkin edellytti, että epäkohdat korjataan elokuun loppuun mennessä.

Uusi päätös kertoo siitä, ettei epäkohtia ole korjattu riittävästi. Epäkohtia on yhä eläinten hyvinvoinnissa ja hoidossa. Keskuksella ei myöskään ole riittävästi tietoa eläintensä terveydentilasta. Myös häkkien virikkeettömyys nousee esille.

Yksi epäkohta, josta avi on huomauttanut on se, että keskuksessa lähisukua olevia eläimiä on pidetty samoissa häkeissä. Eläimillä on tämän vuoksi ollut mahdollisuus lisääntyä keskenään. Huomautuksista huolimatta keskuksessa on pidetty vielä elokuun lopulla ainakin Juuso-karhua pidetään edelleen emonsa Tessu-karhun kanssa samassa tarhassa. Tessun lisääntymiskyvyttömyyttä ei ole pystytty varmistamaan.

Avi perustelee luvan perumista myös sillä, ettei keskus ole esittänyt luotettavaa selvitystä siitä, miten se osallistuu lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat