Suomen­venäläiset ovat ymmällään siitä, miten nopeasti kaikki muuttui

Valtaosa suomenvenäläisistä ei pidä Venäjän sotatoimia oikeutettuna. Venäjän tilanne puhuttaa Kotkan venäjänkielisten yhteisössä, mutta kaikkia se ei kosketa yhtä vahvasti.

Vladimir Lintunen (vas.) ja Liusia Jäppinen harjoittelevat Arbor Mundin teatterikerhossa Hölmöläisten kylää. Esitys esitetään sekä suomeksi että venäjäksi.

29.9. 15:06 | Päivitetty 30.9. 9:51

Kotka

Surua, ahdistusta, voimattomuutta. Ukrainan sota, Venäjän tilanne ja viimeisimpänä liikekannallepano herättävät voimakkaita tunteita Suomen venäläisissä.

”Monista tuntuu, että heiltä on nyt viety toinen kotimaa”, sanoo Elviira Hirvonen.

Hirvonen on venäjän kielen ja suomen kielen opettaja. Hän on inkerilästaustainen ja muutti Suomeen jo 1990-luvulla. Tätä nykyä Hirvonen toimii Kotkassa suomalais-venäläisen Arbor Mundi -kulttuuriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja kieltenopettajana.

Elviira Hirvonen kertoo, että moni suomenvenäläinen ei välttämättä uskalla ottaa kantaa Venäjän toimiin julkisesti, sillä he pelkäävät vaarantavansa Venäjällä asuvat läheisensä. Äskettäin tehdyn silmäleikkauksen takia Hirvonen käytti haastatteluhetkellä aurinkolaseja.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa asui noin 88 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä.

Määrällisesti eniten venäjänkielisiä asuu pääkaupunkiseudulla. Venäjänkielisten osuus väestöstä on Kotkassa yksi Suomen suurimmista: täällä Venäjää äidinkielenään puhuu noin viisi prosenttia asukkaista.

Venäjän kieli näkyy katukuvassa, jossa monet kyltit ja ohjeet ovat suomen ja englannin lisäksi venäjäksi.

”Heillä voi olla huonosti mahdollisuuksia hankkia tietoja suomen­kielisestä mediasta.”

Vaikka Venäjän tilanne puhuttaa Kotkan venäjänkielisten yhteisössä, se ei kosketa kaikkia yhtä vahvasti, Hirvonen sanoo.

Osa Kotkan venäjänkielisistä, kuten Hirvonen itse, muutti Kotkaan jo 90-luvulla.

”He ovat asettuneet Suomeen, heistä osalla voi olla enää hyvin löyhät siteet Venäjään, toisilla taas vahvat siteet entiseen kotimaahan ovat säilyneet, koska siellä asuvat sukulaisia, ystäviä ja suurin osa elämästä on eletty siellä”, Hirvonen sanoo.

Monet myöhemmin muuttaneet sen sijaan voivat elää omassa kuplassaan.

”Heillä voi olla heikko suomen kielen taito ja huonosti mahdollisuuksia hankkia tietoja suomenkielisestä mediasta”, Hirvonen kertoo.

”He hankkivat tietoa internetistä, erilaisista venäjänkielisistä yhdistyksistä, kirkosta, myös ystäviltä, jotka asuvat jo kauan Suomessa.”

Kulttuuriyhdistys Arbor Mundin tarkoitus on edistää venäläisten intergroitumista Suomeen. Sen takia kulttuurikeskus Myllyn yläkerrassa joukko teatterikerholaisia harjoittelee nyt teatteriesitystä vanhasta suomalaisesta kansantarusta Hölmöläisten kylä. Esitys on tarkoitus esittää suomeksi ja venäjäksi tammikuussa.

Yhdistys on Hirvosen mukaan auttanut myös sotaa pakenevia ukrainalaisia ja järjestänyt suomen kielen kurssia niin ukrainalaisille kuin venäläisille.

”Tavoitteenamme on yhdistää erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista”, Hirvonen kertoo.

Venäläisyhteisö ole yhtenäinen ryhmä, vaan hyvin moninainen joukko eritaustaisia ja monella tapaa ajattelevia ihmisiä, sanoo venäjänkielisten kotoutumistyöhön erikoistuneen Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky.

Säätiön toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa Suomessa asuvista venäjänkielisistä on sitä mieltä, että Venäjän sotilaallinen toiminta Ukrainassa ei ole oikeutettua. Oikeutettuna toimia pitää tutkimuksen mukaan vajaa viidennes.

Gusatinsky katsoo, ettei tutkimustulos edusta mustavalkoista kahtiajakoa sodan puolesta ja vastaan. Samat vastaajat saattoivat vastustaa sekä sotaa että Venäjälle asetettuja talouspakotteita.

”Sotatoimien paheksuminen ei aina tarkoita Venäjän ja sen toiminnan tuomitsemista.”

Venäjän median vaikutus näkyy Gusatinskyn mukaan kyselytutkimuksen vastauksissa. Suomen mediaan luottaa vain 41 prosenttia vastaajista.

”Siihen liittyy monia syitä, kuten puutteellinen kielitaito mutta myös se, että Suomen mediassa Venäjään suhtaudutaan kriittisesti, minkä moni saattaa ottaa henkilökohtaisesti”, Gusatinsky sanoo.

Tutkimukseen haastateltiin noin 1 600 ihmistä, ja tulos vastaa edustavaa otosta Suomen venäjänkielisistä.

Lue lisää: Tutkimus: Joka viides Suomen venäjän­kielisistä hyväksyy Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan

Isä Konstantin Strekachev korostaa, että Suomen ortodoksinen kirkko on eri kristillisten kirkkojen tavoin tuominneet Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

Pyhän Nikolaoksen kirkko on komea näky Kotkan Isopuistossa. Kirkko on nyky-Kotkan vanhin rakennus. Sen kultainen kupoli kimmeltää auringossa.

Rovasti, isä Konstantin Strekachev sytyttää kirkossa tuohuksen.

"Tämä on vanha ja kaunis kirkko, ja monet sukupolvet ovat rukoilleet täällä.”

Strekachev tietää, miten ristiriitaisia tunteita viime aikaiset Venäjän tapahtumat voivat aiheuttaa.

”Sotaa on käyty nyt yli puoli vuotta. Se on muuttanut paitsi monien ukrainalaisten, myös monien venäläisten ja myös seurakuntalaistemme elämän”, Strekachev sanoo ja jatkaa:

”Monilla venäjänkielisillä seurakuntalaisilla on on edelleen sukulaisia ja ystäviä Venäjällä ja Ukrainassa. He pelkäävät heidän henkensä ja terveytensä puolesta.”

Strekachev syntyi Venäjällä Petroskoissa vuonna 1974 ja opiskeli papiksi Pietarissa. Suomeen hän tuli alunperin opiskelemaan teologiaa.

”He pelkäävät sukulaistensa hengen ja terveyden puolesta.”

Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan rovastina Kotkan ja Loviisan alueella hän on toiminut vajaat pari vuotta. Valtaosa Strekachevin seurakuntalaisista on suomenkielisiä.

Venäjänkielisistä seurakuntalaisistakaan kaikki eivät suinkaan ole venäläisiä, vaan muuttajia on kaikkialta koko entisen Neuvostoliiton alueelta:

”Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Baltian maista, Kaukasukselta, Kazakstanista”, hän luettelee.

Strekachev korostaa, että sotatoimien kohteena olevat ukrainalaiset joutuvat kohtaaman suurinta surua ja tuskaa. Hän muistuttaa kuitenkin, että on mahdollista tuntea saamaan aikaa empatiaa sekä ukrainalaisia kohtaan että myös niitä tavallisia venäläisiä kohtaan, jotka tuntevat nyt ahdistusta.

”Nämä eivät sulje toisiaan pois. Kirkon tehtävänä on yhdistää ja tukea ihmisiä. Kanavoimalla ahdistuksen johonkin hyvään ja toisten auttamiseen sekä rukoilemalla, voimme omalta osaltamme lievittää sitä”, Strekachev sanoo.

Seurakunnassa on järjestetty apua ukrainalaisille pakolaisille. Heitä on myös tullut seurakunnan toimintaan.

Yksi venäläisen kulttuurin symboli Kotkassa on ollut Kotkansaarella sen länsiosassa pienessä Leninin puistossa sijaitseva Leninin patsas.

Patsas jakoi mielipiteitä Kotkassa jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mutta keskustelu kiihtyi viime keväänä. Nyt patsas on päätetty siirtää maakuntamuseon varastoon.

Natalia Moision mielestä Lenin-patsaan siirtäminen ei poista historiaa.

”Se on historiaton päätös”, puuskahtaa patsaan ohi kulkenut Natalia Moisio.

”Ei patsaan poistaminen muuta mennyttä.”

Venäläistaustainen Moisio on asunut Kotkassa 22 vuotta.

”Tämä on nyt minun kotini.”

Hänellä on yhä sukulaisia Venäjällä, muun muassa aikuinen tytär. Moisiota huolettaa, miten Suomen suunnittelemat tiukennukset venäläisten matkustamiseen vaikuttavat siihen, pääseekö tytär käymään hänen luonaan.

”Minulla on myös sukulaisia, jotka asuvat Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa. Olemme olleet heistä hyvin huolissaan.”

Yhtä pahalta tuntuu ukrainalaisten kohtalo.

”Ei kukaan halua sotaa.”

Moision silmät kostuvat ja hän puuskahtaa:

”Yhden hullun takia kaikki tämä tapahtuu.”

Lue lisää: Venäjä näkyy Kunnasten ikkunasta – Nyt he vain odottavat hetkeä, kun yön pimeydestä astuu vieras kulkija pihaan

Lue lisää: Taavi Aalto käy yhden miehen kampanjaa Venäjän propagandaa vastaan Lappeen­rannassa

Lue lisää: Lappeenrannassa asuva venäläinen väitös­tutkija kritisoi Suomen päätöstä kiristää venäläisten pääsyä maahan

Lue lisää: Itä­rajan yli saapuu nyt järkyttyneitä venäläisiä

Oikaisu: 30.9. kello 9.31: Toisin kuin jutussa aiemmin luki Elviira Hirvosen mukaan suomenvenäläiset hakevat tietoa internetistä, erilaisista venäjänkielisistä yhdistyksistä, kirkosta, myös ystäviltä, jotka asuvat jo kauan Suomessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat