Kaasu­putkien räjähdykset olivat ”klassinen esimerkki”, sanoo Supo – ”Meidän täytyy olla valmiita”

Supon arvio Suomeen kohdistuvasta uhasta ei ole merkittävästi muuttunut viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.

29.9. 8:05 | Päivitetty 29.9. 14:46

Suojelupoliisi (Supo) julkaisi torstaina vuotuisen kansallisen turvallisuuden katsauksensa. Tiedotustilaisuuden aluksi Supon päällikkö Antti Pelttari kertoi ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta Suomessa.

Seurasimme tilaisuuden myös tekstimuodossa. Seuranta löytyy tämän uutisen lopusta.

Supon katsauksessa käsitellään muun muassa Suomeen kohdistuvaa vakoilua. Katsaus on kirjoitettu lähes kokonaan ennen kuin vuodot Nord Stream -kaasuputkessa tulivat julki maanantai-iltana.

Lue lisää: Supon katsaus: Energian­tuotantoon ja muihin rakennelmiin kohdistuva uhka kohonnut Suomessa – lamauttaminen silti epätodennäköistä

Supon torstaina julkaistun katsauksen mukaan Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä ympäristössä että kyberympäristössä.

Supo arvioi, että lamauttava vaikuttaminen infrastruktuurin toimintaan Suomessa ei silti ole lähitulevaisuudessa todennäköistä.

Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan Supon arvio Suomeen kohdistuvasta uhkasta ei ole merkittävästi muuttunut viimeaikaisten tapahtumien, kuten Nord Stream -kaasuputkien epäillyn sabotaasin tai Venäjän osittaisen liikekannallepanon vuoksi.

Pelttari sanoi tiedotustilaisuudessa, että tilanne kansallisuuden turvallisuuden kannalta on ”edelleen hyvä”.

”Mutta kaikentyyppiseen toimintaan meidän täytyy olla valmiita ja varautuneita.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti viime viikolla ”osittaisesta” liikekannallepanosta ja sanoi Venäjän olevan sodassa lännen kanssa.

Pelttarin mukaan länsivastaisesta retoriikastaan huolimatta Venäjän voimavarat on edelleen sidottu Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan.

”Suojelupoliisin arvion mukaan liikekannallepano ei muuta merkittävästi Suomeen kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia.”

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari (oik.) ja erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki Suojelupoliisin vuotuisen kansallisen turvallisuuden katsauksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

Pelttari totesi tämänviikkoisen Nord Stream -tapauksen osoittavan, että lamauttava vaikuttaminen esimerkiksi juuri merenpohjassa kulkeviin kaasuputkiin on mahdollista.

Pelttarin mukaan Supon arvio on edelleenkin se, ettei kriittisen infrastruktuurin laajempi lamauttaminen ole Suomessa todennäköistä.

”Kun puhutaan Suomessa olevasta kiinteästä infrasta, tämänhetkinen arvio käytettävissä olevan tiedon perusteella on, että tällaisen lamauttavan iskun todennäköisyys on edelleen matala”, Pelttari sanoi Helsingin Sanomille.

Pelttari ei suoraan kommentoinut, miten Suomessa on mahdollisesti entisestään tehostettu kriittisen infrastruktuurin turvaamista Itämeren Nord Stream -putkien vaurioiden tultua tietoon.

Pelttari sanoi, että kaikki kriittistä infrastruktuuria ylläpitävät tai sen turvallisuudesta vastaavat suomalaistahot ovat olleet koko kevään ajan hereillä mahdollisten uhkien suhteen.

”Tätä yhteistyötä turvallisuustahojen välillä on edelleen tehostettu ja tehostetaan varmasti jatkossakin.”

Pelttarin mukaan Nord Stream -kaasuputkien vuodoissa on kyse tahallisesta teosta, jollaiseen on kyky vain valtiollisella toimijalla. Hän lisäsi kuitenkin, ettei tekijästä ole vahvistettua tietoa, eikä hän myöskään halunnut arvailla syyllistä.

Pelttari sanoi tiedotustilaisuudessa, että syyllisen osoittaminen ei tule olemaan yksinkertaista.

”Tapaus on tavallaan klassinen esimerkki valtiollisen vaikuttamisen pelikirjasta.”

”Valtiollisella toiminnalla luodaan, kuten tässä tapauksessa, merkittäviä turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla pyritään luomaan monin tavoin epävarmuutta ja pelkoa, ja ehkä yleisemmin hämmentämään tilannetta.”

Pelttarin mukaan Suomen päätös turistiviisumien merkittävästä rajoittamisesta venäläisiltä on hyvin perusteltu.

”Se on sinänsä positiivinen asia Suomen turvallisuuden kannalta.”

Pelttari sanoi, ettei Supo kuitenkaan pidä kaikkia rajan ylittäviä venäläisiä turvallisuusuhkana, vaikka venäläisten viisumeihin liittyykin turvallisuusnäkökulmia.

Venäjän tiedustelutoimijat ovat Supon mukaan käyttäneet turistiviisumeita hyväkseen. Pelttari sanoi, että vaikka turistiviisumien käytön lopettaminen ei kokonaan estä tiedustelupalvelujen ei-toivottua toimintaa EU-maissa, se vaikeuttaa sitä.

Venäjän tiedustelupalvelujen päämenetelmä tiedonhankinnassa on Supon mukaan diplomaattipeitettä hyödyntävä pitkäjänteinen henkilötiedustelu.

”Henkilötiedustelun käytännön mahdollisuudet Suomessa ovat vaikeutuneet, koska suomalaiset tahot eivät halua olla tekemisissä venäläisten diplomaattien kanssa. Mutta Suomessa on edelleenkin vielä valtion tiedustelu-upseereita merkittävä määrä”, Pelttari sanoi HS:lle.

Euroopasta on Supon mukaan näyttöä myös Venäjän tiedustelun väkivaltaisesta toiminnasta. Kohteina ovat olleet esimerkiksi asevarastot, hallinnon vastustajat ja Venäjän pettureiksi nimeämät henkilöt.

Venäjän tiedustelupalvelut ovat Pelttarin mukaan olleet valmiita tekemään EU-maiden alueella esimerkiksi salamurhia ja ammusvarikkojen räjäytyksiä. Supo pitää vastaavien iskujen todennäköisyyttä Suomessa vähäisenä, joskaan ei mahdottomana.

”Seisomme sen takana, että Suomeen kohdistuva uhka on vähäinen. Mutta tietynlainen potentiaali on.”

Suomen tuleva Nato-jäsenyys tekee Suomesta Venäjälle aiempaa kiinnostavamman tiedustelun ja vaikuttamisen kohteen.

Tähän mennessä Venäjän reaktiot Suomen Nato-prosessiin ovat olleet Supon mukaan ”maltillisia”, eikä Suomeen ole toistaiseksi kohdistunut poikkeuksellista vaikuttamista.

Supo arvioi, että Venäjä tulee jatkossa suuntaamaan tiedusteluaan todennäköisesti aiempaa enemmän kyberympäristöön.

”Venäjän kaikki voimavarat ovat olleet kiinni hyökkäyksessä Ukrainaan. Se on hyvä asia, että reaktiot ovat olleet maltillisia. Mutta Venäjällä on mielenkiintoa sen suhteen, että minkälainen Nato-jäsen Suomesta tulee”, Pelttari sanoi.

Viime vuoden katsauksessa Supo nosti esiin Kiinaa kiinnostavat suomalaiset verkkoinfrastruktuurihankkeet.

Supo määritteli jo 2021, että perinteisen kiinteän infrastruktuurin, kuten kiinteistöjen ja tuotannon, lisäksi kriittistä infrastruktuuria ovat muun muassa energiantuotanto, tietoliikenneverkot, tietovarannot, ruoka- ja lääkehuolto, liikenneverkostot, maksuliikenne ja pankit.

Viime vuoden katsauksessa Supo mainitsi Kiinan kaksi kertaa ja Venäjän kerran.

Lue lisää: Suojelupoliisi nimeää nyt Kiinan maaksi, joka haluaa käyttää uusia tieto­verkkoja vakoiluun

Lue hetki hetkeltä -seuranta täältä:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat