Näin Suomi turvaa sähkö­verkkoaan

Suomen energiahuollon kannalta tärkeisiin kohteisiin on kohdistettu liikkumisrajoituksia. Suomen kaasuverkon suojaus perustuu paljolti valvontaan.

Ulkona oleva sähköjärjestelmä on altis sabotaasille. Kuvassa Fingridin linja vajaan kilometrin päässä Venäjän rajalta Vainikkalassa toukokuussa.

29.9. 10:45 | Päivitetty 29.9. 11:02

Nord Stream -kaasuputkien vaurioituminen on herättänyt laajaa huolta myös Suomessa. Moni pohtii, voisiko samankaltainen isku yhteiskunnalle tärkeään infrastruktuuriin tapahtua myös täällä.

Tiistaina kerrottiin, että kolme Itämeren pohjassa kulkevaa Nord Stream -kaasuputki­­järjestelmän linjaa vaurioitui lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta. Vauriot vaikuttavat sabotaasilta.

Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö kommentoi keskiviikkona HS:lle, että putkien vaurioituminen on nostanut turvallisuusuhan koko Euroopassa uudelle tasolle. Norja ilmoitti jo keskiviikkona kiinnittävänsä lisähuomiota öljyn tuotannon suojaamiseen Nord Stream -vuotojen jälkeen.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Koko Euroopan turvallisuusuhka on noussut uudelle tasolle

Sisäministeriön Poliisiosaston osastopäällikkö Tomi Vuori kertoo, että viime aikojen tapahtumien takia yhteiskunnalle tärkeän infrastruktuurin suojaaminen on noussut aiempaa vahvemmin tarkastelun kohteeksi myös Suomessa.

Vuori korostaa, että tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa. Nykyään ei Vuoren mukaan kuitenkaan enää voida puhua ulkoisista kriiseistä ja sisäisistä kriiseistä.

”Nyt on havaittu, että jollakin taholla on ollut kykyä ja intressiä toteuttaa sabotaasin teko, joka kohdistuu energiahuoltoon. Totta kai se meilläkin aiheuttaa ja on aiheuttanut erilaisia pohdintoja.”

Olennaiseksi suojauskeinoksi Vuori nostaa liikkumisrajoitukset, joita sisäministeriö voi asettaa. Liikkumisrajoituksia on kohdennettu esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten liikenteen tiettyihin solmukohtiin sekä huoltovarmuuteen kuuluviin alueisiin.

”Liikkumisrajoituksia on kohdistettu myös Suomen energiahuollon kannalta tärkeisiin kohteisiin. Rajoitusten valvomisessa poliisillakin on roolinsa.”

Vuoren mukaan myös uusia liikkumisrajoituksia valmistellaan. Lisäksi ydinvoimaloita koskee oma lainsäädäntönsä sekä turvajärjestelmänsä.

Vaikka Nord Stream -vuoto tuli yllätyksenä, energiainfrastruktuurin suojaaminen on Vuoren mukaan ollut esillä viranomaisten varautumisessa jo pidempään.

”Valmiussuunnittelu on osa viranomaisten lakisääteistä tehtävää. Myös liike-elämä on totta kai miettinyt tämän tyyppisten kohteiden turvajärjestelyjä jo pitkään.”

Suomen ja Viron välistä Baltic Connector -kaasuputkea rakennettiin vuonna 2018.

Suomen kaasunsiirrosta sekä siirtoinfrastruktuurin ylläpidosta vastaa Suomen valtion omistama siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland.

Gasgridilla on noin 1 300 kilometriä siirtojärjestelmää Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Lisäksi Gasgrid vastaa Suomessa Suomen ja Viron välisestä Balticconnector -kaasuputkesta.

Suomen kaasuverkoston suojaus perustuu paljolti valvontaan, Gasgridin siirtoalustasta vastaava johtaja Janne Grönlund kertoo.

Prosessivalvontaa suoritetaan jatkuvasti. Sen kautta kerätään erilaista tietoa, jonka pohjalta järjestelmän teknistä toimivuutta voidaan arvioida reaaliaikaisesti.

Prosessivalvonnan lisäksi suoritetaan valvontaa kameroiden avulla, jonka myötä koko infrastruktuuria pystytään valvomaan etänä.

”Lisäksi on fyysistä valvontaa. Henkilöstöä kulkee ympäri linjaamme, ja olemme siten läsnä kaasuinfrastruktuurin läheisyydessä”, Grönlund sanoo.

Pääosin meren pohjassa kulkevaa Balticconnector -putkea valvotaan sekä Suomen että Viron päästä. Sitä, millaista mahdollista lisäsuojausta Balticconnector -putkella juuri nyt on, Grönlund ei kommentoi.

”Olemme varautuneet erilaisiin tilanteisiin. Siihen, millaisia keinoja ne ovat yksityiskohtaisesti ja mitä toteutamme tällä hetkellä, en voi ottaa kantaa.”

Sähköjärjestelmän suojaus perustuu vaihtoehtoisten sähköreittien olemassaoloon, kertoo käytön kehitysyksikön päällikkö Jyrki Uusitalo Fingridistä. Suomen valtion osittain omistama Fingrid ylläpitää Suomessa sähkönsiirtoon tarvittavaa siirtoverkkoa.

”Sähköjärjestelmää on ulkona ja johtokilometrejä on runsaasti maastossa. Fyysistä suojausta ei ole joka pylväälle pystytty tekemään.”

Vahinkoa sähköjärjestelmälle olisi siis mahdollista halutessaan tehdä.

”Mutta jos menetämme yksittäisen sähköverkon osan, se ei johda siihen, että järjestelmä romahtaisi”, Uusitalo kuvailee.

Suomesta on myös yhteyksiä eri suuntiin ulkomaille. Sähköjohtoja on naapurimaiden verkkoihin: Pohjois-Suomesta kulkee johtoja Ruotsiin, Lounais-Suomesta kaksi merikaapelia Ruotsiin ja Etelä-Suomesta kaksi erillistä sähkökaapelia Viroon.

Sähköasemilla kohdissa, joissa sähköjohdot risteävät, on tehty myös rakenteellista suojausta.

”Arvokkaimpia komponentteja on suojattu”, Uusitalo kertoo.

Sähköverkon ohjaukseen liittyviä järjestelmiä suojaa Uusitalon mukaan se, että ne ovat varmennettuja ja kahdennettuja järjestelmiä, jotka eivät ole kiinni yleisissä verkoissa.

Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä kokoontuu tänään torstaina käsittelemään esimerkiksi sähkön saatavuutta ja kaasuputkivuotojen merkitystä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan kokouksessa käsitellään myös Suomen kriittistä infrastruktuuria ja lisätoimia, joita sen turvaamiseksi on mahdollisesti syytä tehdä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kertoo kokouksen tuloksista medialle kello 12.15. HS näyttää tiedotustilaisuuden suorassa lähetyksessä.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat