Satu Koivu on toiminut YK:n Kyproksen-rauhanturvaoperaation Unficypin poliisikomponentin päällikkönä puolitoista vuotta.

Diplomatiataidot koetuksella

Kypros on suosittu lomakohde mutta myös hyvin aseistettu alue. Keskellä ristiriitojen sävyttämää saarta kulkee puskurivyöhyke, jossa järjestystä valvovat YK:n poliisijoukot johdossaan suomalainen Satu Koivu.


30.10. 2:00 | Päivitetty 30.10. 12:15

Kypros sijaitsee Välimeren itäisimmässä kolkassa Euroopan rajalla Turkin ja Lähi-idän kainalossa. Keskellä saarta ja sen pääkaupunkia Nikosiaa kulkee vyöhyke, jonka yli pääsee vain tarkastuspisteiden kautta.

Puskurivyöhyke, niin sanottu vihreä linja, on suomalaisen Satu Koivun työpaikka. Hän johtaa YK:n poliisijoukkoa Kyproksella ja valvoo osaltaan, että rauhanomainen rinnakkaiselo säilyy ristiriitojen sävyttämällä saarella.

Vuorovaikutustaitoja tarvitaan, sillä puskurivyöhyke on itse asiassa aselepolinja, joka erottaa toisistaan Kyproksen saaren kaksi osaa, kreikkalaisen ja turkkilaisen puolen.

”Ylityspisteillä on joskus konflikteja, mutta yhteistyö toimii YK:n ja molempien puolten kanssa”, Koivu kertoo.

”Yleensä tunteet eivät kuumene, sillä pelisäännöt ovat paikallisille tutut.”

Taustalla on vanha konflikti, joka johti lopulta saaren kahtiajakoon 1970-luvulla.

Eteläpuolella saarta on kansainvälisesti tunnustettu ja Euroopan unioniin kuuluva Kyproksen tasavalta ja vyöhykkeen toisella puolella Pohjois-Kyproksen turkkilaisosa, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki. Se miehitti Pohjois-Kyproksen vuonna 1974 reaktiona Kreikan tukemaan vallan­kaappaukseen estääkseen saaren liittämisen Kreikkaan.

Koivu aloitti YK:n Kyproksen-rauhanturvaoperaation Unficypin poliisikomponentin päällikkönä vuoden 2021 toukokuussa. Valinta oli historiallinen: Koivu on ensimmäinen suomalainen, joka on nimitetty rauhanturvaamisen poliisijohto­tehtävään YK:ssa. Hän on myös ensimmäinen nainen vastaavassa tehtävässä.

Koivu vastaa kaikkiaan 70-henkisen poliisikomponentin toiminnasta sekä YK:n alueen poliisiasemista ympäri Kyprosta.

Toiminta-alueelle mahtuu niin maanviljelysseutua kuin pakolaisreittejäkin – sekä jaettu pääkaupunki Nikosia.

”Täällä poliisitoiminta on tyypillistä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoa, muun muassa järjestyksen valvomista mielenosoituksissa”, Koivu kertoo.

Nikosian tukikohdassa sijaitsee YK:n Kyproksen-joukkojen päämaja, ja alueella toimivat poliisien lisäksi rauhanturvajoukkojen sotilaat ja siviilityöntekijät.

Syyskuun lopun helteessä päämajan alue näyttää keitaalta kuivassa autiomaassa. Kasvit vihertävät ja kukat kukkivat vanhojen brittiläisten tiilikasarmien lomassa.

Britannia hallitsi Kyprosta ensin protektoraattina, sitten miehitettynä alueena ja kruununsiirtomaana vuosina 1878–1960. Brittiajasta Kyproksella muistuttavat edelleen kaksi tukikohtaa, Akrotiri ja Dekeleia.

Keltaiset tiilikasarmit ovat perua Britannian siirtomaa-ajalta, ja niissä asuvat sotilaat. Koivu asuu muiden poliisien tavoin puskurivyöhykkeen ulkopuolella vuokra-asunnossa.

”Se tuo erilaisen arjen. Samalla pääsee irti työstä ja saa tuntumaa paikalliseen elämään”, Koivu sanoo.

Käytännössä Koivu on aina töissä, mutta rauhallisiakin hetkiä on. Silloin Koivu suuntaa vuorille patikoimaan.

”Saaren luonto ja historia ovat kiehtovia. Kypros on strateginen paikka, ja täällä on tapahtunut kaikenlaista.”

YK:n poliisikomponentissa Kyproksella työskentelee Satu Koivun lisäsi 69 poliisia 15 eri maasta. Mukana on Koivun lisäksi viisi suomalaista ja ennätysmäärä naisia.

Suomessa Koivu toimii koko poliisin henkilöstöpäällikkönä Poliisihallituksessa, jossa hän aloitti vuonna 2014.

Poliisiuraa 56-vuotiaalla Koivulla on takanaan peräti 34 vuotta. Hän kertoo olevansa jo ”uran ehtoopäässä”, joten kansainvälisille tehtäville on nyt hyvä aika.

”Kun naisia alettiin ottaa Suomesta YK-tehtäviin 1990-luvulla, kiinnostuin. Vuosina 2010–2011 johdin Palestiinan EU-operaation poliisiosastoa ja huomasin, että omat siivet kantavat kansainvälisillä areenoilla”, Koivu kertoo.

Koivulla on ollut lyhytaikaisia tehtäviä ulkomailla kotimaisen työn ohessa, mutta sekä työ- että perhesyistä hän pysyi Suomessa. Nyt kaksi tytärtä ovat aikuisia, ja kotoa on tullut vahva tuki uusiin tehtäviin. Koivun puoliso on Poliisiammattikorkeakoulun poliisikoiralaitoksen johtaja Pekka Kokkonen, joka on myös työskennellyt paljon ulkomailla.

”Hain useampia tehtäviä keväällä 2021. Olin loppusuoralla myös Etelä-Sudaniin, Kosovoon ja YK:n päämajaan liittyvissä tehtävissä, mutta Kypros varmistui ensimmäisenä”, Koivu kertoo työhuoneessaan, jonka seinällä ovat Kyproksen kartta ja Suomen lippu.

Suomella on vahva historia rauhanturvaamisessa Kyproksella. YK:n ensimmäinen rauhansovittelija saarella oli suomalainen Sakari Tuomioja, ja kaikkiaan noin 10 000 suomalaista on toiminut Kyproksella rauhanturvatehtävissä vuosina 1964–2005.

”Suomi tunnetaan täällä, ja suomalaisilla on hyvä maine”, Koivu toteaa.

Hänet on huomattu esimerkiksi liikennevaloissa, ja virkapuvun hihamerkin Suomen lippu on saanut viereen pysähtyneen autoilijan nostamaan peukalon pystyyn.

YK-operaatio Kyproksella alkoi vuonna 1964. Sen tehtävä on ylläpitää rauhaa sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta alueella. Kansainvälisten joukkojen avulla pyritään lisäksi palauttamaan normaalit olot saaren väestöryhmien välille.

Sotilailla riittää yhä tehtävää saarella, sillä rauhanneuvottelut ovat jumissa eivätkä osapuolet tunnusta toisiaan.

Poliisiasioissa on Koivun mukaan edetty hyvin ja suhteet toimivat, joskin diplomatiataidot ovat välillä koetuksella.

Puskurivyöhykkeellä on havaittu muun muassa salakuljetusta, salametsästystä ja jätteiden dumppausta. Alueella tapetaan laittomasti pikkulintuja, ja sinne tuodaan kaatopaikkatavaraa aina rakennusjätteistä kuolleisiin hevosiin saakka.

Lue lisää: Pikkulintujen laiton ansapyynti Välimerellä lisää lintujen alamäkeä Suomessakin

Vyöhykkeellä olevassa pikkukylässä on laittomia kasinoita, jotka ovat ammattirikollisten käsissä. Ne ovat riskipaikkoja.

”Heillä ja salametsästäjillä on aseet”, Koivu toteaa.

Kypros on ylipäätään hyvin aseistettu paikka. ”Täällä on runsaasti aseellisia joukkoja molemmin puolin tulitaukorajoja”, Koivu sanoo.

Tätä ei lomarannoilla tule ajatelleeksi.

Suurin osa puskurivyöhykkeestä on aidattua ja kiellettyä aluetta, jossa on myös vanhoja miinakenttiä.

”Yhteenottoja tulee ajoittain, ja turistejakin ohjataan pois alueelta. On myös kotihälytyksiä, mielenosoituksia sekä laitonta luonnonvarojen keräämistä”, Koivu kertoo.

Lähiaikojen vakavin tapaus sattui vuoden 2022 toukokuussa, kun puskurivyöhykkeellä ollutta sotilaspartiota ammuttiin. Surullisimpia tilanteita ovat pakolaisten kohtaamiset.

Koivun mukaan häntä ovat ulkomailla auttaneet monipuolinen poliisitausta ja positiivinen asenne.

”Pitää oppia historiasta ja tehdä huomisesta parempi”, Koivu sanoo.

Kuka?

Satu Koivu

  • YK:n rauhanturvaoperaation Unficypin poliisikomponentin päällikkö Kyproksella.

  • Syntynyt vuonna 1966 Tuusulassa. Asuu Järvenpäässä.

  • Aloitti poliisiuransa Keravalla vuonna 1988.

  • Työskennellyt vuodesta 2014 alkaen Poliisihallituksessa poliisin henkilöstöpäällikkönä.

  • Perhe: aviomies ja kaksi aikuista tytärtä.

  • Harrastukset: käsityöt, yhdistystoiminta, luonnossa liikkuminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat