Kaupungin­johtaja haukkuu suunnitelmat suur­nopeus­junasta

Helsingin ja Tampereen välille suunnitellun suurnopeusradan pelätään tuhoavan arvokkaita luontokohteita ja jättävän kokonaisen maakunnan paitsioon.

Päärata Lempäälässä, Mattilan kylän kohdalla. Näkymä on pohjoiseen eli Tamperetta kohti.

13.10. 12:13 | Päivitetty 13.10. 12:40

Suomiradan linjaukset lentoaseman ja Tampereen välillä nostavat vastalauseita reitin varrella.

Moni näkee suurnopeusradan vetämisen halki Etelä-Suomen metsien ja peltojen peruuttamattomana luontotuhona. Myös hankkeen hyötyjä kyseenalaistetaan nyt monelta suunnalta.

Hämeenlinnalainen Tuija Engbom on yksi huolestuneista, sillä suurnopeusrata on linjattu kulkemaan hänelle tärkeän Renkajärven itä- tai länsipuolelta, läheltä sen rantaviivaa.

”Tämä on valtavan iso asia Renkajärven luonnolle. Me emme ole halunneet edes pohtia, kummalta puolen järveä rata kulkisi. Sen vaikutukset ovat joka tapauksessa valtavia”, diplomi-insinööri Engbom sanoo.

Hänellä on kesäasunto järvellä ja hän on Renkajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja.

Lue lisää: Suur­nopeus­juna veisi Tampereelta Helsinki­-Vantaalle 45 minuutissa – Kartta näyttää hurjan vision reittivaihtoehdot

Hän arvelee, että radan rakennustyöt ja liikuteltavat maamassat vaikuttaisivat kirkasvetiseen erämaajärveen, joka on yksi Kanta-Hämeen harvoista, erinomaiseksi luokitelluista järvistä.

”Rakennustyöt myllertävät ja samentavat järveä. Sen jälkeen järveä ei enää luokiteltaisi erinomaiseksi.”

Lopulta kulttuurimaisemaa halkoisi railo, jonka ympärillä olisi korkeat meluaidat, hän uskoo.

”Kaikki tällaiset väylät vaikuttavat myös eläinten luontaiseen liikkumiseen.”

Myös Hämeenlinnan kaupungissa pohditaan huolestuneina Suomiradan vaikutuksia. Suunnitelmissa olevat linjaukset tarkoittaisivat, että kaukojunat joskus 2040-luvulla kulkisivat yli kahden sadankilometrin tuntinopeudella kaukana Hämeenlinnan rautatieasemasta.

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ei pidä Suomiradan suoraa linjausta järkevänä. Hänestä järkevämpää olisi nyt tutkia kaikki mahdollisuudet pääradan kehittämiseksi, vaikka se vaatisi tunneleita.

”Olemme pahoillamme, että metsäratavaihtoehtoa on tutkittu tarkemmin kuin pääradan parannusvaihtoehtoa. Hankeyhtiöllä on ollut tässä agenda, joka vie kohti metsärataa”, Parviainen sanoo.

Pelkona on, että pääradalla kulkisivat enää lähinnä rahti- ja lähijunat.

Parviainen listaa pitkään syitä, jotka puhuvat Suomirataa vastaan. Sen rakentamisella olisi iso ilmastovaikutus ja se aiheuttaisi luontokatoa. Metsäradan hintalappu on 5,5 miljardia.

”Tällaisen miljardihankkeen hyödyt siirtyisivät lähinnä Tampereelle ja kokonainen maakunta jäisi väliinputoajaksi. Hyöty olisi se, että tamperelainen pääsisi osan vuodesta vähän nopeammin lentoasemalle.”

Sen minkä matka-ajassa säästäisi, häviäisi junan vaihdossa Tampereella, koska suurnopeusradalla ajettaisiin omalla junakalustolla. Pohjoisesta tuleva matkustaja vaihtaisi siis junaa Tampereella Helsinkiä kohti mennessään, mitä nykyään ei tarvitse tehdä.

Parviainen sijoittaisi Suomiradan miljardit päärataan, jotta radan kapasiteetti ja nopeus paranisivat.

”Hyötyjä saataisiin enemmän, jos edes osa varoista käytettäisiin nykyisten väylien ylläpitoon. Nyt aiotaan investoida tällaiseen jättihankkeeseen, vaikka samalla ei ole pystytty pitämään riittävästi huolta vanhastakaan infrasta.”

Parviaisen mukaansa metsärata on arvioitu noin kolme kertaa pääratakäytävän vaihtoehtoa kalliimmaksi ja ilmastonäkökulmasta noin kaksi kertaa haitallisemmaksi.

”Jos pääratakäytävää kehitettäisiin esimerkiksi tunneleita vaikeisiin kohtiin sijoittamalla, nousisi sen hinta hieman. Tästä huolimatta metsäradan kustannuksilla olisi mahdollista laittaa päärata kuntoon käytännössä Ouluun asti, tehdä lisäraiteet Tampereelle ja sieltä edelleen toinen raidepari Seinäjoelle.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat