Pikkulintujen laiton ansapyynti Välimerellä lisää lintujen alamäkeä Suomessakin

”Salametsästyksen volyymit ovat niin suuret, että olisi ihme, jos sillä ei olisi vaikutusta lintukantoihin.”

Mustapääkerttu on takertunut salametsästäjän liimatikkuun Kyproksella.

16.10. 15:12

Muuttolinnut ovat pääosin lähteneet Suomesta kohti talvehtimisalueitaan. Monella siivekkäällä on meneillään vaarallinen matka Euroopan halki Afrikkaan, eivätkä läheskään kaikki pääse perille.

Lukuisten lintujen matka päättyy tänäkin syksynä salametsästäjien ansaan Välimeren rannikolla tai saarilla, joilla linnut levähtävät merta ylittäessään. Välimerellä tapetaan laittomasti arviolta jopa 25 miljoonaa lintua joka vuosi, kertoo lintujärjestö BirdLife vuonna 2015 julkaisemassaan raportissa. raportissaan vuonna 2015.

Monen kohtalona on joutua syödyksi, sillä pikkulinnut ovat monissa maissa herkkuruokaa, joskin kiellettyä. Lintujen ansapyynti on laitonta mutta paikallisesti laajalti hyväksyttyä.

Esimerkiksi Kyproksella pyydystetään ansoilla vuosittain jopa 2–2,5 miljoonaa laululintua. Niistä tehdään perinneruokaa ambelopouliaa, jonka pääraaka-aine on Suomessakin pesivä mustapääkerttu.

Mustapääkerttu on suosittu ansapyynnin kohde Kyproksella, sillä siitä tehdään perinteistä ambelopouliaa. Suomessa elinvoimainen laji talvehtii Välimeren maissa ja Itä-Afrikassa. Mustapääkerttua (Sylvia atricapilla) pidetään Sakari Topeliuksen Sylvian joululaulun sirkuttajana.

Lue lisää: Lomasaarella tapetaan joka vuosi miljoonia muuttolintuja, mutta kukaan ei tiedä siitä mitään

Välimerellä tapahtuvan ansapyynnin vaikutuksia Suomen lintukantoihin ei tunneta hyvin, mutta merkityksetöntä se ei ole.

”Populaatiovaikutus riippuu lajista. Isoilla hitaasti lisääntyvillä petolinnuilla vaikutus on suurempi kuin pienillä ja runsaslukuisilla linnuilla”, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.

Lehikoisen mukaan tiukkaa todistusaineistoa ei ole siitä, että jokin laji olisi voimakkaasti vähentynyt tai jopa hävinnyt Välimeren ansapyynnin vuoksi. Historiasta löytyy kuitenkin esimerkkejä lintulajeista, jotka on syöty sukupuuttoon tai sen partaalle.

Näin on käynyt esimerkiksi kultasirkulle, joka on luokiteltu Suomessa hävinneeksi. Sen pesimäalue ulottui aiemmin Suomesta Japaniin, ja vielä 1970-luvulla muutamia satoja pareja pesi Suomessa. Kanta alkoi taantua 1990-luvulla, ja sitten kultasirkku katosi.

Taustalla on ennen kaikkea talvehtimisalueella Kiinassa tapahtuva pyynti ruoaksi. Kultasirkku oli Kaakkois-Aasiassa runsas ja suurina parvina esiintyvä laji, jota oli helppo pyydystää suuria määriä verkoilla.

”Salametsästyksen volyymit ovat niin suuret, että olisi ihme, jos sillä ei olisi vaikutusta lintukantoihin, kun samanaikaisesti elinympäristö muuttuu linnuille yhä epäedullisemmaksi ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi”, Lehikoinen sanoo.

Suomessa pesivät linnut muuttavat Afrikkaan kolmea pääreittiä: Espanjan ja Gibralttarinsalmen kautta, Italian kautta sekä Välimeren itärantaa pitkin.

Pääreitit koskevat erityisesti suurikokoisia lintuja. Pikkulinnut muuttavat laajalla rintamalla, mutta niidenkin reitit tiivistyvät merialueiden kohdalla kulkemaan niemien ja saarten kautta.

Itäisellä reitillä ongelma-alueita ovat erityisesti Kypros, Libanon ja Egypti. Kypros sijaitsee reitin reunalla, ja osa muuttajista menee sitä kautta. Suuri saari on tärkeä levähdyspaikka meren ylityksessä varsinkin huonon sään yllättäessä.

Lintujärjestö Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi muistuttaa, että massiivinen lintujen tappaminen Välimerellä vaikuttaa lintukantoihin sitä voimakkaammin mitä enemmän laji on jostain muusta syystä vähentynyt.

”Elinympäristötekijät ovat suurempi tekijä lajien uhanalaistumisessa”, Lehtiniemi toteaa.

Esimerkiksi peltosirkku on voimakkaasti vähentynyt Suomessa muun muassa maatalousympäristön muutosten vuoksi. Laji kärsii myös laittomasta pyynnistä Ranskasta.

”Kun lintu on valmiiksi pulassa, muuttomatkalla tapahtuva pyynti lisää alamäkeä”, Lehtiniemi toteaa.

Äärimmäisen uhanalainen peltosirkku kärsii muun muassa peltomaiden muutoksesta. Lajin alamäkeä on vauhdittanut laiton pyynti Ranskassa.

Laulurastas on sotkeutunut salametsästäjän verkkoon Kyproksella.

Vaikka ansapyynti ei olekaan suurin syy lintukantojen taantumiseen, sen vaikutus ulottuu laajalle alueelle.

”Vuosittain tapetaan jopa 25 miljoonaa lintua, mikä on paljon millä tahansa mittarilla”, Lehtiniemi sanoo.

Pyyntitavat ovat paitsi laittomia myös julmia eivätkä ne valikoi saalistaan. Lintu voi roikkua tunteja verkkoon sotkeutuneena tai liimatikkuun takertuneena ilman mahdollisuutta paeta. Lisäksi ansaan voi tarttua yhtä lailla yleinen kuin uhanalainenkin laji.

Suomessakin uhanalainen lintulaji voi päätyä metsästetyksi, sillä useat uhanalaiset lajit, muun muassa vesilinnut, ovat edelleen riistalajeja.

Maa- ja metsätalousvaliokunta käsittely syyskuun lopulla kansalaisaloitetta, joka koskee uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämissä. Valiokunta päätyi esittämään aloitteen hylkäämistä.

Metsästyslaissa lueteltuihin riistalajeihin kuuluu useita uhanalaiseksi luokiteltua lintulajia, esimerkiksi tukkasotka, haahka, haapana, jouhisorsa, heinätavi ja nokikana.

Lue lisää: Ammutut valkoposkihanhet voisi jatkossa syödä ja suden kannanhoidollinen metsästys pitäisi sallia, esittää valiokunta – Vihreät vastustaa

Suomen linnuilla ei ylipäätään mene kovin hyvin. Linnusto köyhtyy useissa elinympäristöissä ja uhanalaisten lajien määrä kasvaa, kertoo Birdlife Suomen vuonna 2021 julkistama raportti Suomen linnuston tila.

Uhanalaistumiseen ovat johtaneet etenkin vesistöjen tilan heikkeneminen, maa- ja metsätalous sekä ilmastonmuutos.

Lue lisää: Suomen linnusto köyhtyy ja uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa: Birdlife kuvaa tilannetta ”lintujen hätähuudoksi”

Suomessa pesii noin 250 lintulajia ja yli 50 miljoonaa lintuparia. Joka toinen pesimälaji on uhanalaisten lajien punaisella listalla.

Suunta on vähenevä koko maailmassa. Birdlife Internationalin syyskuun lopussa julkaiseman Maailman linnuston tila raportin mukaan lähes joka toinen lintulaji vähenee ja joka kahdeksas on maailmanlaajuisesti uhanalainen. Syinä ovat ennen kaikkea maatalouden laajeneminen ja tehostuminen, kestämättömät hakkuut ja ilmaston lämpeneminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat