Suomen valmius paljastui puutteelliseksi: Nyt Ilma­­voimat unelmoi Super Hercules -koneista

Puolustusvoimissa pohditaan nykyistä suurempien Hercules-luokan kuljetuskoneiden tarvetta.

Norjan asevoimilla on käytössään neljä Super Hercules -kuljetuskonetta.

14.10. 2:00 | Päivitetty 14.10. 8:15

Puolustusvoimissa mietitään parhaillaan, pitäisikö Suomen hankkia Ilmavoimille isompia kuljetuskoneita.

Taustalla ovat viime vuoden ajan tapahtumat, kuten Kabulin lentokentän evakuointi­operaatio ja Ukrainan sotilaallinen avustaminen.

Lisäksi Nato-jäsenhakemus on saanut Puolustusvoimien harjoitustoiminnan lisääntymään ja kriisinhallintaoperaatiot saattavat ulottua tulevaisuudessa entistä kauemmaksi.

Mitään varsinaisia lentokonehankintoja ei ole parhaillaan Ilmavoimien suunnitelmissa.

Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen sanoo kuitenkin Sotilas­aikakaus­lehdessä (4/2022), että hänen henkilökohtaisen näkemyksensä mukaan Suomessa on Puolustusvoimien kannalta tarve nykyisiä Casa-koneita raskaammalle eli Hercules-luokan kalustolle.

Nykyinen tapa hankkia raskasta lentokuljetuskykyä eurooppalaisesta lentokuljetuspoolista ei Keräsen mukaan toimi riittävän nopeasti eikä välttämättä myöskään poikkeusoloissa, joissa poolin koneilla voi olla suuri kysyntä.

Suomi on mukana niin sanotussa SAC-lentokuljetuspoolissa (Strategic Airlift Capability), jonka koneet toimivat Unkarista. Poolin käytössä on kolme isoa strategista Boeing Globemaster -kuljetuskonetta, joita Suomi voi käyttää vuosittain sadan lentotunnin verran.

Kenraalimajuri Keränen sanoo HS:lle, että isompien kuljetuskoneiden tarve tulee tarkasteluun sitten kun tarkentuu, millaisia velvoitteita Nato-jäsenyys tuo tullessaan.

”Harjoitustoiminta muualla varmasti lisääntyy. Mikä sitten on tarve nopean toiminnan joukkoihin, joihin joudutaan varmaan sitoutumaan? Näillä perusteilla meidän kannattaa tarkastella tämä kokonaisuus.”

Ilmavoimilla on nyt kolme Casa-kuljetuskonetta, joista yksi on Suomen sotilastiedustelun signaalitiedustelun käytössä. Ilmavoimien mukaan Casa voi kuljettaa 2 000 kilogramman hyötykuorman 4 000 kilometrin päähän. Se voi myös ottaa enimmillään 60 matkustajaa.

”Casa on lyhyillä matkoilla erinomainen, mutta kun pitää saada vähän kauemmaksi isompi porukka, niin siihen se ei nyt sovellu.”

Suomi lähetti viime vuoden elokuussa apua Kabulin lentokentän evakuointioperaatioon. Kuvassa Ilmavoimien Casa lähtee avustuslennolle.

Onko tässä kyse siitä, että Kabulin lentokentän viimevuotisesta evakuointioperaatiosta on otettu oppia?

”Varmaan yksi oppi tuli siitäkin, mutta näkisin tämän mieluummin laajempana kokonaisuutena”, Keränen sanoo.

”Yleensä mailla on Naton piirissä sekä isompaa että pienempää kuljetuskykyä. Pitäisi olla kykyä kohdentaa nopeasti joukkoja kauemmas.”

Muiden maiden kuljetuksiin tukeutumiseen liittyy Keräsen mukaan epävarmuutta.

”Se on tässä se kysymys.”

Toinen esimerkki isompien kuljetuskoneiden tarpeesta on Suomen aseapu Ukrainalle. Apua on jouduttu kuljettamaan muiden maiden Hercules-koneilla. Kansainvälisestä yhteistoiminnasta kertoo se, että kuljetusapua on saatu muun muassa Uudesta-Seelannista ja Kanadasta.

Keränen huomauttaa, että muut Pohjoismaat ovat hankkineet tai hankkimassa Lockheed Martinin Super Hercules -kuljetuskoneita.

Norjassa ja Tanskassa on molemmissa neljä Super Herculesta. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan Ruotsi on vaihtamassa vanhat kuusi Herculestaan niin ikään Super Hercules -koneisiin.

Super Hercules on nelimoottorinen kuljetuskone, jollaisia on käytössä satoja ympäri maailmaa.

Koneen aiempia malleja on rakennettu 1950-luvulta lähtien noin 2 600, ja koneesta on olemassa kymmeniä erilaisia versioita.

Uusin Super Hercules pystyy kuljettamaan noin 20 000 kilon hyötykuorman. Se pystyy myös ottamaan kyytiin huomattavasti isompia kappaleita kuin Casa.

Super Hercules ei ole ainoa konevaihtoehto, mutta Keräsen mukaan siitä olisi synergia­etuja, jos kaikilla Pohjoismailla olisi samanlainen kuljetuskalusto.

Norjan ilmavoimien Super Hercules -kuljetuskone. Tämän kokoluokan kuljetuskoneita on myös Ruotsin ja Tanskan ilmavoimien käytössä.

Mikä olisi oikea määrä koneita Suomelle?

”Puhutaan varmaan 2–4 koneesta, mikä olisi järkevää varsinkin jos pystyttäisiin tekemään yhteistoimintaa Pohjoismaiden kesken. Kaksi on minimi, koska silloin melko varmasti yksi olisi aina käytössä”, Keränen arvioi.

Hän puhuu pohjoismaisen yhteistyön puolesta. Keräsen mukaan Pohjoismailla ei tarvitsisi olla yhteistä kuljetuskonelaivastoa, mutta jos kalusto ja koulutus olisivat samanlaisia, yhteisoperointi olisi helpompaa.

Keräsen mielestä keskeistä tulee olemaan Suomen rooli Natossa.

”Mennään sen mukaan, mikä itse nähdään järkevänä ja mitä Nato velvoittaa.”

Everstiluutnantti Petteri Kurkinen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sanoo, että kysymys suuremmista kuljetuskoneista on tuttu ja jatkuvasti ajankohtainen.

”Casan suorituskyky on aikoinaan mitoitettu kotimaan tarpeeseen.”

Strategiset kuljetukset ovat logistiikka­laitoksen vastuulla. Kurkisen mukaan kuljetuspalveluja joudutaan usein ostamaan kaupallisilta tahoilta, koska Casojen kuljetuskyky ei riitä.

Kurkinen muistuttaakin, että Casan ja Super Herculeksen kapasiteetissa ja toimintasäteessä on iso ero.

Kurkisen mukaan SAC-poolin käyttö onnistuu, kun edetään ennalta suunnitellusti ja normaalioloissa. Ongelmia tulee häiriötilanteessa, kuten viime vuonna Afganistanissa.

”Lähtökohtaisesti se on niin, että kun itsellä ei ole hallussa suorituskykyä, silloin sinulla ei ole valmiutta.”

Kurkinen sanoo, että kuljetuskapasiteetissakin omavaraisuus on merkittävä asia. Monesti äkillisen kuljetuskapasiteetin tarve koskee useita maita yhtä aikaa.

”Kun tulee se tilanne, että nyt on saatava tässä ja nyt. Iso kysymys on ennen kaikkea valmiudessa ja omassa suorituskyvyssä.”

Kurkinen haluaa korostaa, että jos Puolustusvoimilla olisi suurempi lentokuljetuskyky, se ei olisi ainoastaan Puolustusvoimien vaan tarvittaessa koko Suomen käytössä.

”Puhutaan vaikka kriittisistä materiaali­siirroista tai evakuointitehtävistä. Täytyy kuitenkin lopulta muistaa, että Suomi on kuin saari.”

Norjan ilmavoimien Super Herculekseen lastattiin Ukrainaan menevää apua maaliskuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat