Vihari­kosten määrä kasvaa, syynä useimmiten uhrin etninen tausta

Suurin osa poliisin tietoon tulleista viharikoksista liittyi vuonna 2021 etniseen tai kansalliseen taustaan. Yhden miehen epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Viharikos tarkoittaa mitä tahansa rikosta, jonka motiivina on esimerkiksi kohteen etninen tai kansallinen tausta taikka seksuaalinen suuntautuminen. Poliisille tehtiin ilmoitus muun muassa Pride-lipun polttamisesta Pride-viikon aikana.

13.10. 10:05

Poliisin tietoon tulleiden viharikosten laskeva käyrä kääntyi viime vuonna nousuun.

Poliisiammattikorkeakoulun viharikoskatsauksen mukaan vihamotiivin sisältäneiden rikosilmoituksen määrä oli viime vuonna noin viidenneksen korkeampi kuin edellisvuonna. Useita vuosia jatkunut hyvä kehitys näyttää siten pysähtyneen.

Viharikos ei ole laissa määritelty oikeudellinen termi. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa rikosta, jonka motiivina on esimerkiksi kohteen etninen tai kansallinen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai vammaisuus.

Viime vuoden rikosilmoituksista tutkijat poimivat yhteensä 1 026 ilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Kyse on siis poliisin rikosilmoituksista, ja lopullisen arvion vihamotiivista tekee tuomioistuin.

Aiempien tutkimusten perusteella tuomioistuimet koventavat rangaistuksia vain harvoin vihamotiivin perusteella, vaikka se on lain mukaan mahdollista.

Viime vuonna epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi 174 tapauksella. Nousua oli siis 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suurin osa epäillyistä viharikoksista liittyi ennakkoluuloihin, jotka koskivat etnistä tai kansallista taustaa.

Poliisiammattikoulun selvityksen perusteella poliisi tunnistaa vihamotiivin huonosti. Vain 153 ilmoitukseen oli kirjattu vihamotiivi, mutta erilaisten hakusanojen avulla tutkijat tunnistivat kaikkiaan 1 026 ilmoitusta, joiden vaikuttimena saattoi olla vihamotiivi.

Valtaosa ilmoituksia koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää. Niiden määrä on kasvanut edellisvuodesta noin kolmanneksen, ja nyt kunnianloukkaus oli ensimmäistä kertaa yleisin rikosnimike.

Esimerkkinä tehdyistä ilmoituksista tutkijat kuvailivat tilannetta, jossa ihmistä oli loukattu ja mustamaalattu ystäville hänen seksuaalisen suuntautumisensa takia. Toinen esimerkki liittyi uhkaukseen, jossa ihminen uhattiin tappaa hänen käännyttyään kristityksi.

Viharikokset eivät aina jääneet sanalliseen loukkaamiseen tai uhkailuun. Esimerkiksi eräässä tapauksessa romania oli haukuttu laivalla hänen taustansa takia. Kun romani ei suostunut poistumaan paikalta, haukkuja löi häntä nyrkillä kasvoihin.

Omaisuuteen kohdistuneiden ilmoitusten määrät nousivat. Esimerkiksi nuorisotalon lipputankoon nostettu Pride-lippu oli otettu alas ja poltettu Pride-viikon aikana.

Vakavin epäilty viharikos oli henkirikos. Niitä kirjattiin yksi. Tutkimuksesta ei tarkemmin kuvailla, millaisesta henkirikoksesta oli kyse. Uhri on kuitenkin mies, ja asiaa oli tutkittu tappona. Motiivi liittyy uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen.

Henkirikoksen yrityksiä oli kaksi ja seksuaalirikoksia viisi.

Suurimmassa osassa viharikoksista uhrina oli mies. Naiset olivat kohteina noin 39 prosentissa tapauksista. Miehiin kohdistui yleisemmin pahoinpitelyrikoksia, kun taas naiset joutuivat yleisimmin kunnianloukkauksen kohteiksi.

Yleisin tapahtumapaikka viharikokselle on julkinen paikka, esimerkiksi tie, katu, tori tai muu julkinen ulkoilmapaikka.

Noin neljännes tapauksista sattui Helsingissä. Jos viharikosten määrä suhteutetaan asukaslukuun, Pertunmaa ja Mäntsälä nousivat Helsingin ohi. Tutkijat eivät osaa sanoa, johtuuko tämä poliisin paremmista kirjaamiskäytännöistä näillä paikkakunnilla vai jostain muusta syystä.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat