Jodia ei suositella yli 40-vuotiaille ja siihen on hyvät syyt, sanoo lääkäri

STM: uusi ohjeistus lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa on herättänyt huolta ja hämmennystä yli 40-vuotiaissa, joille sitä ei enää suositella. Aiemmin jodia suositeltiin koko väestölle.

Lääkejodia ei suositella enää yli 40-vuotiaille.

16.10. 15:46

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) uudisti tiistaina ohjeistuksensa lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. Sen mukaan lääkejodia ei suositella enää yli 40-vuotiaille. Aiemmin jodia suositeltiin koko väestölle.

Uudistus on herättänyt hämmennystä ja huolta monissa yli 40-vuotiaissa. Säteilyvaaratilanteessa lääkejodi suojaa kilpirauhasta ja ehkäisee kilpirauhassyövän kehittymistä.

Miksi esimerkiksi 39-vuotias hyötyy lääkejodista, mutta 40-vuotias ei?

”Tällaiset ikärajat ovat tietysti aina vähän keinotekoisia, mutta johonkin raja on vedettävä. 40 vuoden ikäraja perustuu tutkimustietoon”, kertoo endokrinologian erikoislääkäri Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

STM perusteli muutosta sillä, että kilpirauhasen herkkyys säteilyn haitallisille vaikutuksille vähenee huomattavasti iän myötä, ja säteilyvaaratilanteessa tabletteja riittää näin paremmin niille, jotka niistä eniten hyötyvät.

”Säteilyn aiheuttamat muutokset kilpirauhaskudoksessa ovat niin hitaita, että yli 40-vuotias ehtii todennäköisesti sairastua ja kuolla jo johonkin muuhun kuin kilpirauhassyöpään”, Rintamäki sanoo.

Lue lisää: Ministeriö kehottaa hankkimaan lääke­jodia, akuuttia syytä apteekkiin ryntäämiselle ei ole

Jodi on terveydelle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan kilpirauhasen toimintaan. Kilpirauhanen kerää suuren osan elimistöön tulevasta jodista, jota saadaan normaalisti ravinnosta.

Mitä suurempi puute jodista on, sitä tehokkaammin kilpirauhanen sitä kerää. Varsinkin sikiöt ja kasvuiässä olevat lapset ovat riippuvaisia jodista, ja heillä kilpirauhassolut myös keräävät jodia tehokkaasti.

Vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa ilmaan voi vapautua radioaktiivista jodia. Sitä voi päästä kilpirauhaseen, mikä altistaa sädevauriolle soluissa ja myöhemmin syövän kehittymiselle. Ottamalla oikea annos lääkejodia oikeaan aikaan tätä voi ehkäistä.

”Onnettomuustilanteessa nautitun jodin tarkoitus on ’täyttää’ kilpirauhanen turvallisella lääkejodilla niin, ettei rauhaseen enää mahdu vaarallista radioaktiivista jodia”, Reeta Rintamäki selittää.

Ikääntymisen myötä kilpirauhanen ikään kuin rauhoittuu, ja jodinotto heikkenee.

Lue lisää: STM ei varoittanut uudesta jodi­ohjeistuksesta, hamstraus kaatoi Yliopiston Apteekin sivut

STM:n aiempi ohjeistus oli jo kaksikymmentä vuotta vanha. Uusi ohjeistus mukailee Maailman terveysjärjestö WHO:n nykyistä suositusta, joka on päivitetty vuonna 2017.

40 vuotta on ikäraja myös WHO:n suosituksessa. WHO:n mukaan joditableteista hyötyvät eniten lapset, nuoret, raskaana olevat ja imettävät, ja joditablettien merkitys on sitä pienempi, mitä vanhempi henkilö on kyseessä.

WHO:n mukaan tutkimuksissa ei ole havaittu, että altistuminen radioaktiiviselle säteilylle kasvattaisi kilpirauhassyövän riskiä yli 40-vuotiailla.

WHO viittaa esimerkiksi siihen, että Tšernobylin vuonna 1986 tapahtuneen voimalaonnettomuuden jälkeen kilpirauhassyövät Ukrainassa ja Venäjällä lisääntyivät lapsilla ja nuorilla, mutta eivät aikuisilla.

Poikkeuksen suositukseen tekevät kuitenkin yhä ne yli 40-vuotiaat, jotka ovat raskaana tai imettävät, koska silloin kilpirauhanen on suurentunut ja poikkeuksellisen aktiivinen. Heidän kannattaa edelleen nauttia lääkejodia säteilyvaaratilanteessa.

”Jodi suojaa myös sikiötä’”, Rintamäki sanoo.

Toisen poikkeuksen tekevät yli 40-vuotiaat säteilyvaaratyöntekijät, jotka voivat altistua onnettomuustilanteessa niin suurelle määrälle radioaktiivista jodia, että sillä on suora haittavaikutus kilpirauhaseen. Tavallinen väestö ei kuitenkaan voi näin suurille määrille altistua.

WHO:n mukaan isosta kerta-annoksesta lääkejodia voi olla yli 40-vuotiaille jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Samaa sanoo endokrinologian erikoislääkäri.

Se johtuu siitä, että todennäköisyys erilaisiin kilpirauhasen sairauksiin kasvaa ikääntymisen myötä, ja joihinkin kilpirauhassairauksiin liittyy suurempi haittavaikutusten riski. Esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnassa iso annos lääkejodia voi kiihdyttää liikatoimintaa.

Lääkejodista ei ole hyötyä myöskään heille, joilla kilpirauhanen on poistettu tai se ei toimi ollenkaan. Lääkejodi suojaa vain toimivaa kilpirauhasta.

Suomessa yli 330 000 henkilöllä on lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan. Heillekin lääkejodin suojaava merkitys on vähäinen.

”Jos vajaatoiminta on lievää, kannattaa jodin ottamisesta keskustella oman lääkärin kanssa, mutta lähtökohtaisesti lääkejodia ei suositella, jos saa kilpirauhashormonikorvaushoitoa”, Rintamäki sanoo.

Lue lisää: Apteekkari­liitto ja STM kertovat, miksei jodi­hamstraukseen osattu varautua

WHO:n mukainen suositus on käytössä jo esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa.

Johtaja Pia Keski-Jaskari Säteilyturvakeskuksesta (Stuk) sanoo, että he ovat viestineet Sosiaali- ja terveysministeriöön (STM) jodiohjeistuksen muuttamisesta jo useamman vuoden ajan. Pandemia on kuitenkin viivästyttänyt asian edistymistä.

”Ukrainan sodan myötä asia nousi pöydälle uudelleen”, Keski-Jaskari kertoo.

Myös Keski-Jaskari sanoo ikärajasta samaa kuin Rintamäki: johonkin raja on vedettävä.

Hän tietää, että joissakin maissa suositus on yhä Suomesta poikkeava. Esimerkiksi Saksassa ikäraja on 45 vuotta.

”WHO:n ohjeistus on suositus, ja kunkin maan terveysviranomaiset päättävät itse, mihin rajan vetävät. Minusta on kuitenkin hyvä, että olemme tässäkin asiassa yhteispohjoismaisessa linjassa”, Keski-Jaskari sanoo.

Terveysviranomaiset eri maissa voivat pohjata suosituksen esimerkiksi siihen, miten paljon tai millaisia kilpirauhassairauksia väestössä esiintyy.

”Monessa maassa on esimerkiksi jodin puutetta, joka on yleinen kilpirauhassairauksien aiheuttaja, mutta meillä sitä ei esiinny”, Reeta Rintamäki huomauttaa.

Rintamäki toivoo ihmisten ennen kaikkea ymmärtävän, ettei lääkejodi ole mikään ihmepilleri, joka suojaa säteilyonnettomuuden kaikilta seurauksilta.

”Se estää ainoastaan sen, ettei säteilyä kerry kilpirauhaseen. Ja senkin voi estää itse parhaiten sillä, että suojautuu säteilyvaarassa sisätiloihin. Silloin ei missään nimessä pidä lähteä ulos etsimään apteekkia, josta löytyisi jodia.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat