Vartija kyseli kova­äänisesti Terhin mieliala­lääkkeistä – Oikeuden turva­tarkastukset rikkovat yksityisyyden suojaa

Helsingin käräjäoikeuden turvatarkastuksessa on otettu asiakkailta pois lääkkeitä, joiden hallussapito ei ole kiellettyä. Heiltä on myös kyselty kaiken kansan kuullen lääkkeiden käyttötarkoitusta, kirjoittaa Helsingin Sanomien toimittaja Susanna Reinboth.

Helsingin käräjäoikeuden rakennus Ruoholahdessa.

23.10. 12:03

”Mihin käyttötarkoitukseen nämä lääkkeet ovat?” kysyi Helsingin käräjäoikeuden turvatarkastaja.

Terhin tavarat oli läpivalaistu ja hän oli kävellyt turvatarkastusportin läpi. Tarkastaja halusi kuitenkin penkoa Terhin laukun, ja sieltä hän löysi särkylääkkeitä ja Escitalopram-tabletteja. Painolevyssä luki lääkkeen nimi.

Terhi kertoi reseptilääkkeiden olevan mielialalääkkeitä. Tarkastaja otti tabletit ja ilmoitti, että Terhi saa ne poislähtiessään takaisin, jos hän pystyy esittämään reseptin.

Kun Terhi oli lähdössä oikeudesta, hän kävi näyttämässä reseptin tiedot turvatarkastajalle ja sai lääkkeensä.

Terhin mielestä hänen yksityisyyttään loukattiin, kun hän joutui selostamaan terveydentilaansa kaiken kansan kuullen. Kaiken lisäksi hänen takanaan jonossa seisoi kollega, jonka tietoon Terhi ei olisi halunnut yksityisiä asioitaan.

”Tunsin itseni nöyryytetyksi. Eihän lentokentälläkään näihin samoihin lääkkeisiin kiinnitetä mitään huomiota.”

Terhin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Tilanne ei ole ainutlaatuinen vaan HS on saanut tiedon useista vastaavista tilanteista Helsingin käräjäoikeudessa viime aikoina. Tarkastuksessa on pengottu ihmisten laukuista lääkkeitä ja tivattu niiden käyttötarkoitusta. Pois on otettu tabletteja allergialääkkeistä alkaen.

Näin kävi myös Liisalle, toiselle käräjäoikeudessa asioineelle naiselle. Hänen laukustaan turvatarkastaja onki kumihanskat kädessään allergialääkkeet, roikotti lääkelevyä ja kysyi toiselta tarkastajalta, mitä niiden kanssa tehdään.

Tarkastaja kysyi Liisalta lääkkeen annostelusta ja pudotti sen jälkeen levystä yhden tabletin Liisan pillerirasiaan. Liisa kuvaili tarkastajan käytöstä töykeäksi.

Myös Liisan nimi on muutettu.

Helsingin käräjäoikeus perustelee menettelyä tuomioistuimien turvatarkastuksia koskevalla lailla.

Lain mukaan turvatarkastajalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta käyttäen tarkastaa tuomioistuimeen saapuva tai siellä oleva henkilö ja hänen tavaransa. Tavarat voidaan tarkastaa myös muulla tavoin. Henkilö voidaan tarkastaa silloin, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan kiellettyjä aineita.

Tarkoitus on selvittää, ettei ihmisellä ole mukanaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle tai järjestykselle tai jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen. Tällainen esine tai aine voidaan ottaa pois.

Lisäksi turvatarkastaja voi ottaa pois esineen tai aineen, jonka hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen nojalla kielletty.

Onko mikä tahansa reseptilääke siis lainkohdassa tarkoitettu aine? Vastaus on: ei ole.

Vain huumausaineita tai psykotrooppisia aineita sisältävien lääkeaineiden hallussapito ilman reseptiä on kielletty. Muita lääkkeitä saa pitää hallussa, vaikka ne olisivat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea pitää luetteloa kielletyistä lääkkeistä. Luettelossa ei ole sen enempää Terhin käyttämää Escitalopramia kuin Liisan käyttämää Desloratadine Sandoz -allergialääkettä.

Terhin mukaan turvatarkastaja ei kuitenkaan tarkastanut lääkeluettelosta, millainen lääke oli kyseessä.

"Hän vain otti lääkkeet pois, kun hän kuuli niiden olevan mielialalääkkeitä.”

Helsingin käräjäoikeus on saanut jo vuonna 2011 laillisuusvalvojalta pyyhkeitä turvatarkastuskäytännöistään. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen korosti päätöksessään, ettei turvatarkastuksessa saa vaarantaa asiakkaiden yksityisyyden suojaa.

Laissa tarkoitettu vaarallisen aineen käsite on Jääskeläisen mukaan hankala. Selvää kuitenkin on, ettei turvatarkastuslain tarkoituksena ole kiellettyjen vaan vaarallisten aineiden etsintä.

”Turvatarkastuslaissa, järjestyslaissa tai niiden esitöissä ei mainita lainkaan lääkevalmisteita vaarallisina tai kiellettyinä aineina.”

Jääskeläinen korosti, että kaikkien pkv-lääkkeiden hallussapito ei ole kiellettyä, vaikka lääke olisi hankittu ilman reseptiä. Siksi turvatarkastuksessa voidaan puuttua vain lääkkeisiin, joiden hallussapito ilman reseptiä on kielletty.

Jos lääkkeiden hallussapitoa on tarpeen selvittää tarkemmin, se on tehtävä asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen, Jääskeläinen painotti. Yksityisyyden suojan loukkauksia ei voi selittää käräjäoikeuden tilajärjestelyillä tai muilla käytännön ongelmilla.

”Pidän varsin selvänä, että mahdollisuus päästä seuraamaan julkista oikeudenkäyntiä ei saa edellyttää alistumista yksityisyyden suojan piiriin kuuluvien tietojen joutumiselle ulkopuolisten tietoon.”

Jääskeläinen kiinnitti huomiota oikeudenkäyntien korostettuun julkisuuteen. Niiden julkisuus on erikseen turvattu perustuslaissa.

Oikeudenkäyntiä pitää voida seurata nimettömästi, ja velvoite reseptien esittelystä voi ainakin välillisesti loukata oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen toteutumista. Sen takia nimitiedot eivät saa kulkeutua turvatarkastajilta eteenpäin.

Jääskeläinen pyysi sekä oikeusministeriöltä että Helsingin käräjäoikeudelta jatkoselvitystä siitä, millaisia korjauksia hänen päätöksensä perusteella on tehty.

Oikeusministeriö laati tuomioistuimille ohjeet, joissa suositeltiin tarkastamaan lääkkeitä pidättyvästi. Ministeriö myös painotti, että pois otettavan aineen hallussapidon tulee olla lain tai sen nojalla annetun määräyksen perusteella kielletty.

Helsingin käräjäoikeus ilmoitti tuoreeltaan muuttaneensa käytäntöjään niin, että lääkkeisiin puututaan vain poikkeuksellisesti.

Nyt käytäntö ei enää näytä vastaavan sitä, mitä oikeusasiamiehelle ilmoitettiin. Lääkkeisiin puututaan alhaisella kynnyksellä ja myös silloin, kun sille ei ole säännöksissä perusteita.

Helsingin käräjäoikeuden nykyinen laamanni Sirpa Pakkala kertoo, että ohjeistusta turvatarkastuksesta on muutettu viimeksi vuonna 2019.

”Pääkaupunkiseudun ja etenkin Helsingin käräjäoikeuden turvallisuustilanne huomioon ottaen käräjäoikeus ei ole voinut huomioida oikeusministeriön suosituksen mainintaa siitä, että lääkeaineiden tarkastuksiin tulisi suhtautua pidättyväisesti”, Pakkala kertoo.

Käräjäoikeudessa takavarikoidaan vuosittain 2 500–3 000 ainetta tai esinettä väliaikaisesti tai pysyvästi, hän jatkaa. Laittomia lääkeaineita takavarikoidaan vuosittain 40–50 ja huumausaineita 140–150 kertaa.

Luvut osoittavat Pakkalan mukaan, etteivät turvatarkastukset ole turhia. Niitä tehdään kaikkien käräjäoikeudessa asioivien turvallisuuden vuoksi.

”On tietysti mahdollista, että yksittäistapauksessa asiakas on voinut kokea, että hänen yksityisyyden suojastaan ei ole huolehdittu. Mikäli näin on tapahtunut, tätä tietysti käräjäoikeuden puolesta pahoittelen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat