Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolueen tilaisuudessa puoluetoimistolla Helsingissä 10. lokakuuta. Tilaisuudessa esiteltiin puolueen uusi kriminaalipoliittinen ohjelma.

Asiantuntijat: Perus­suomalaisten ohjelma lisäisi vankien määrää mutta ei vähentäisi rikollisuutta

Perussuomalaiset haluaa kiristää tuntuvasti rangaistuksia.


29.10. 2:00 | Päivitetty 29.10. 12:31

Perussuomalaisten tuore kriminaalipoliittinen ohjelma lisäisi HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan merkittävästi vankien määrää mutta tuskin vähentäisi rikollisuutta oleellisesti.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio luonnehtii perussuomalaisten ohjelmaa monella tavalla poikkeukselliseksi. Hän ei muista lukeneensa ”mitään vastaavaa pitkiin aikoihin”.

”Puolueilla ei ole juurikaan ollut laajoja kriminaalipoliittisia ohjelmia. Kriminaalipolitiikka ei ole noussut isoksi vaaliteemaksi tai poliittiseksi teemaksi. Suomalaisen rikosoikeuden ja rangaistusjärjestelmän kehitys on perustunut asiantuntijatietoon ja pitkään jatkuneeseen linjaan”, Nuotio sanoo.

Perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma muuttaisi merkittävästi rangaistusjärjestelmää. Ohjelmassa esitetään rangaistusten kiristämistä ja moititaan vankilaoloja liian miellyttäviksi vangeille.

”Kun rikoksesta ei seuraa minkäänlaista tuntuvaa rangaistusta, kärsii myös rangaistusten ennaltaehkäisevä pelotevaikutus, joka murenee lopullisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun vankila-arki alkaa. Suomalaiset vankilaolosuhteet kun ovat suorastaan ensiluokkaiset, ja vangeista pidetään maassamme parempaa huolta kuin vanhuksista”, ohjelmassa todetaan.

Lue lisää: Perussuomalaiset haluaa laskea rikos­oikeudellisen vastuun ikärajan 14 vuoteen

Henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittavia rangaistuksia pitäisi ohjelman mukaan koventaa. Puolue kiristäisi myös lukumääräisesti useisiin rikoksiin syyllistyneiden rangaistuksia poistamalla niin sanotun paljousalennuksen.

Samoin elinkautisia vankeustuomioita olisi pidennettävä merkittävästi, kun nykyisin ne kestävät keskimäärin noin 14 vuotta. Vaarallisena pidettyjä elinkautisvankeja ei tulisi perussuomalaisten mielestä vapauttaa koskaan.

Myös kertaalleen määrättyjä määräaikaisia vankeusrangaistuksia tulisi voida pidentää, jos henkilöä pidetään vaarallisena muille.

Perussuomalaisten mielestä vankeusrangaistukset pitäisi suorittaa pääsääntöisesti alusta loppuun suljetuissa vankiloissa. Vankien kuntouttavan toiminnan rahoitusta tulisi lisätä uusintarikollisuuden vähentämiseksi.

”Ehdonalaisen vapautumisen tulee olla mahdollista vain harkinnanvaraisesti, eikä vakavista rikoksista tuomittuja vankeja pidä koskaan päästää ehdonalaiseen vapauteen”, ohjelmassa todetaan.

Ulkomaalaistaustaisia rikoksentekijöitä pitäisi puolueen mielestä karkottaa nykyistä helpommin. Myös Suomen kansalaisuuden poistamisen tulisi olla mahdollista ulkomaalaislähtöisiltä henkilöiltä.

”On tosi ongelmallinen ajatus, että ihmisille voitaisiin määrätä rangaistuksia ennusteiden perusteella.”

Rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä perussuomalaisten ohjelma luo väärän kuvan Suomen kriminaalipoliittisesta tilanteesta.

”Ohjelmassa luetaan rikosoikeudellista järjestelmäämme kuin piru raamattua. Siinä annetaan kuva, että olisimme tällä hetkellä Suomessa ihan kädettömiä. Se on virheellinen arvio”, Nuotio sanoo.

Kimmo Nuotio

Hän huomauttaa, että seksuaalirikosten lainsäädäntö kiristyy ensi vuoden alussa. Lisäksi oikeusministeriö selvittää parhaillaan, tarvitaanko vaarallisena pidettyjen vankien vapauttamis­käytäntöön muutoksia.

Ohjelmassa ei mainita Nuotion mukaan myöskään jo tehtyjä toimia, kuten yhdistelmärangaistuksen käyttöönottoa.

Siinä vaarallisena pidetyn vakavan rikoksen uusijan vankeusrangaistusta seuraa valvonta-aika. Valvonta voi sisältää esimerkiksi sähköisen jalkapannan sekä määräyksen pysyä tiettyinä aikoina asunnossa ja osallistua kuntoutukseen.

Nuotion mukaan on runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että rangaistustason mittavalla kiristämisellä ei juuri voida vaikuttaa rikostilanteeseen. Rikollisuuden määrään voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevillä toimilla ja vankeusajan tukitoimilla paremmin kuin rangaistuksia kiristämällä.

Vaarallisena pidettävien henkilöiden pysyvä eristäminen muusta yhteiskunnasta on Nuotion mielestä riskialtis pyrkimys.

”Yksilötasolla riskiarviot eivät ole kovin hyviä. On tosi ongelmallinen ajatus, että ihmisille voitaisiin määrätä rangaistuksia ennusteiden perusteella.”

Nuotio tulkitsee, että perussuomalaisten ohjelma perustuu pitkälti vanhakantaiseen ajatteluun niin sanotuista hyvistä ihmisistä ja rikollisista. Hänen mukaansa tällainen ajattelutapa vallitsi Suomessa 1960-luvulle asti.

”Kriminologinen tutkimus on osoittanut, että rikollisuuden kuva on paljon monipuolisempi. Ero niin sanottujen tavallisten ihmisten ja rikoksiin syyllistyneiden välillä on paljon häilyvämpi. Rikoksiin syyllistyneetkin ovat tavallisia ihmisiä.”

Nuotio ei tyrmää perussuomalaisten ohjelmaa kokonaisuudessaan. Hänen mukaansa ohjelma sisältää hyviä ajatuksia oikeudenhoidon resurssien parantamisesta.

”Avolaitosten kautta vapauttaminen on omiaan vähentämään uusintarikollisuutta.”

Perussuomalaisten ohjelma lisäisi merkittävästi vankien määrää Suomessa, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.

Hän huomauttaa, ettei ohjelmasta ilmene, mihin rangaistusten kiristämisellä pyrittäisiin.

Arto Kujala

”Onko ohjelman motiivina vähentää rikollisuutta, vai mikä motiivi on? En usko, että rangaistuksia pidentämällä pystyttäisiin vähentämään rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja”, Kujala sanoo.

Pääjohtaja Kujala vastustaa perussuomalaisten ajatusta, että avovankilaan pääsyä pitäisi vaikeuttaa.

”Suoraan suljetuista vankiloista vapautuvien vankien osuutta pitäisi pikemmin pienentää kuin suurentaa. Haluamme kehittää vankien hallittua vapauttamista. Avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta vapauttaminen on omiaan vähentämään uusintarikollisuutta”, Kujala sanoo.

Nykyisin noin 60 prosenttia vangeista vapautuu suoraan suljetuista vankiloista ilman avolaitosvaihetta tai valvottua koevapautta.

Perussuomalaisten mielestä kaikki ulkomaalaiset vangit pitäisi siirtää kärsimään rangaistustaan kotimaihinsa, vaikka vangit ja heidän kotimaansa vastustaisivat sitä. Kujalan mukaan kansainväliset sopimukset estävät tällaiset vankisiirrot.

”Jos Suomi ei noudattaisi sopimuksia, sitten vankien siirtämisiä ei välttämättä voisi toteuttaa missään tapauksissa”, Kujala sanoo.

Perussuomalaiset ajaa ohjelmassaan myös rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamista nykyisestä 15 vuodesta esimerkiksi 14 vuoteen.

Kansainvälisesti vertailtuna ikärajan alentaminen yhdellä vuodella ei olisi poikkeuksellista.

Muissa Pohjoismaissa rajana on Suomen tapaan 15 vuotta, mutta esimerkiksi Virossa ja Saksassa rajana on 14 vuotta. Hollannissa rangaistuksia voidaan tuomita 12 vuotta täyttäneille ja Sveitsissä jo 10-vuotiaille.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentaminen olisi vastoin YK:n lapsioikeuskomitean suositusta.

Komitea on Pekkarisen mukaan kiittänyt valtioita, joilla on 15 tai 16 vuoden ikäraja. Se on myös kehottanut siihen, ettei ikärajaa missään tilanteessa alennettaisi.

Elina Pekkarinen

Pekkarisen mukaan lasten aivot ovat siinä määrin kehittymättömät, etteivät he välttämättä ymmärrä rikollisen teon syitä ja seurauksia eivätkä rangaistuksen tarkoitusta.

”Ikärajan alentaminen sysäisi aiempaa suuremman joukon lapsia rikoskierteeseen”, Pekkarinen sanoo.

Hänen mukaansa alle 15-vuotiaiden rikoksentekijöiden tulee saada muita seuraamuksia kuin rikosoikeudellisia rangaistuksia. Kyse voi olla uhrin kohtaamisesta, muiden ihmisten auttamisesta tai ilkivaltatapauksissa jälkien siivoamisesta.

Vakavissa rikoksissa laki velvoittaa huostaanottoon, jos muut keinot eivät riitä ja huostaanotto on lapsen edun mukainen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat