Nainen yritti ostaa Kotkasta talon ja katosi – Ministeriö on torpannut vain yhden venäläisen kiinteistö­kaupan

Puolustusministeriö on estänyt toistaiseksi vain yhden kiinteistökaupan, jossa ostajana on ollut venäläinen taho. Kohutussa Kankaanpään tapauksessa ei ole nähty vielä lupahakemustakaan.

Lohikon vanhainkoti Kankaanpäässä on kiinnostanut venäläistaustaisia ostajia.

2.11. 8:46 | Päivitetty 2.11. 9:14

Puolustusministeriö on estänyt vain yhden kiinteistökaupan, jossa ostajana on venäläinen taho, koko sinä aikana, kun ostoja rajoittava laki tuli voimaan vuoden 2020 alussa.

Määrä voi tuntua vähäiseltä, kun pohtii, miten usein huoli venäläisten talo- ja tonttikaupoista esimerkiksi Puolustusvoimien alueiden lähellä nousee esiin julkisuudessa.

Viimeksi aihe puhutti lokakuussa, kun ilmeni, että venäläiset tai venäläistaustaiset henkilöt ostivat yli 4 000 neliön kokoisen entisen vanhainkodin rakennuksen Kankaanpäässä lähellä Niinisalon varuskuntaa. Kauppa sisälsi muutenkin erikoisia piirteitä.

Kauppa ei ole saanut vielä hyväksyntää ministeriöstä, mutta eipä ministeriö ole saanut vielä lupahakemustakaan, jollaista uusi laki edellyttää. Aikaa lupahakemuksen toimittamiseen ostajilla on joulukuun puoliväliin asti.

Lue lisää: Syyn­takeetto­mana tuomittu myi vanhain­kodin venäläisille 15 000 eurolla – Tämä Kankaan­pään kaupasta tiedetään

Ainoa tapaus, jonka ministeriö on estänyt, liittyy rintamamiestaloon Kotkassa. Venäläisnainen on ollut ostoaikeissa, mutta ei ole maksanut lupamaksua pyynnöistä huolimatta eikä naiseen sittemmin ole saatu yhteyttä. Kauppojen estämisen syy ei mitenkään liity Suomen turvallisuuteen.

Kohta kolme vuotta voimassa ollut laki edellyttää nyt EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten henkilöiden ja yritysten hankkivan puolustusministeriöltä luvan ennen kiinteistökauppaa. Lain tarkoitus on muun muassa estää Venäjän hankkimasta omistuksia Suomen turvallisuuden kannalta tärkeiden alueiden läheisyydestä.

”Ei ole tullut yhtäkään tapausta, josta olisi voinut todistaa, että osto olisi turvallisuusuhka Suomelle. Emme voi tehdä ratkaisuja huhujen tai tuntemusten pohjalta. Pitää olla faktat, vaikka on ymmärrettävää, että kaupat herättävät huolta”, sanoo neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä.

Lue lisää: Kaikkonen: Venäläisten kiinteistö­­kauppojen täys­kiellon tarvetta selvitetään

Koko tänä aikana eli tammikuusta 2020 syyskuuhun 22 lupahakemuksia on tullut 1 879. Selvästi suurin kansalaisuusryhmä ovat venäläiset, sitten ukrainalaiset, kiinalaiset ja sveitsiläiset.

Sallisen mukaan ostajaehdokkaiden taustat tarkastetaan ja esimerkiksi ketään EU:n pakotelistalla olevaa venäläistä ei ole heistä löytynyt. Puolustusministeriö ei ole, eikä mikään muukaan ministeriö ole toistaiseksi käyttänyt oikeuttaan lunastaa kaupan kohteena oleva kiinteistö itselleen, Sallinen toteaa.

Lunastuksella voitaisiin puuttua myös vanhoihin omistuksiin.

Onko huoli venäläisten kiinteistökaupoista sitten aiheellinen? Sallinen muistuttaa, että lähes kolmessa vuodessa ei ole tullut esiin huolestuttavaa tapausta.

”Takavuosina on voitu myydä tällaisia kohteita, ja niitä tarkastellaan, mutta akuutisti meillä ei ole niin suuri huoli, kuin mitä vaikka paikallisesti niistä voidaan kantaa”, hän sanoo.

”Viranomaiset tekevät omien kohteidensa osalta jatkuvasti riskiarvioita ja niihin perustuvia suojaamistoimenpiteitä. Hyvä, että näistä kirjoitetaan, mutta välillä meitä huolettaa se, että samalla saatetaan luoda myös hysteriaa ja ylimääräistä pelkoa.”

Venäläisistä ostajista 70 prosenttia asuu muutenkin jo Suomessa.

”Pysyvästi Suomessa asuvat venäläiset voivat tällä hetkellä ostaa uuden kodin. Olisi erikoista, jos emme antaisi lupaa ostaa kiinteistöä maasta, jossa jo asuvat.”

Sallinen muistuttaa, että viranomaiset kuten Puolustusvoimat, poliisi ja Rajavartiolaitos tekevät aina suojaustoimet kiinteistöissään, niistä ei voida kertoa julkisuuteen.

”Puolustusministeriö on hereillä, emmekä ole sinisilmäisiä. Päätämme valvonnan kautta omistuksen, joka on Suomen kannalta vaarallinen, mutta vältämme ylilyöntejä”, Sallinen tiivistää.

Venäjän hyökkäyssota näkyy ainakin yhdellä uudella tavalla suomalaisessa kiinteistökaupassa: Sallisen mukaan joissain tapauksissa kiinteistön hankintaa on hajautettu perheen kesken tai vanhojen kiinteistöjen omistuksia on siirretty myös perheen lasten nimiin.

”Viisumikäytänteitä on kiristetty siten, että kiinteistön välttämätön huolto ja kunnossapito sallitaan yhdelle kiinteistön omistajalle, eli hajautettua omistusta ei voi suoraan käyttää maahantulon perusteena”, hän kertoo.

Siksi puolustusministeriö kysyy nyt uusilta omistajilta suoraan, miksi kiinteistö hankitaan, kun pääsy kiinteistölle ei ole enää taattu.

”Viisumikäytänteiden kiristäminen onkin jo näkynyt rajan takaa tulevien ostajien kaupassa siten, että kaupat ovat selkeästi alkaneet vähentyä.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat