Merivoimien uudet sotalaivat noin 1,5 vuotta myöhässä, valtiolle tulossa lisäkuluja

Ministeriö: Lisärahoituksella pyritään vakauttamaan telakan toimintaedellytyksiä niin, että hanketta pystytään jatkamaan.

Laivue 2020 -hanke käsittää neljä monitoimikorvettia, joilla korvataan seitsemän käytöstä poistuvaa alusta.

27.10. 18:13

Merivoimien uusien sotalaivojen myöhästymisestä tulee valtiolle lisäkuluja. Uudet sotalaivat valmistuvat tämänhetkisen arvion mukaan noin 1,5 vuotta myöhässä, kerrotaan puolustusministeriöstä.

Hallitus antoi esityksen vuoden neljännestä lisätalousarviosta torstaina. Sen osana Laivue 2020 -hankkeelle esitetään lisärahoitusta reilut 100 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027.

Hanke käsittää neljä monitoimikorvettia, joilla korvataan seitsemän käytöstä poistuvaa alusta.

Talousjohtaja Kristiina Olsson puolustusministeriöstä kertoo, että kustannukset tulevat muun muassa käytöstä poistuvien alusten elinkaaren jatkamiseen liittyvistä lisäkustannuksista ja aikataulu- ja sopimusmuutoksista johtuvasta lisähinnasta muun muassa taistelujärjestelmätoimittajalle Saabille.

Sotalaivat rakennetaan Rauma Marine Constructions -telakalla.

”Lisärahoituksella pyritään vakauttamaan Rauma Marine Constructions -telakan toimintaedellytyksiä siten, että hanketta pystytään jatkamaan”, Olsson sanoo.

Olssonin mukaan lisärahoituksella voidaan tehdä alusten rakentaminen Suomessa mahdolliseksi.

Alukset rakennetaan huoltovarmuussyistä Suomessa.

Monitoimikorvetit oli määrä toimittaa Merivoimille vuoteen 2028 mennessä. Jo kesällä uutisoitiin, että sotalaivat myöhästyvät yli vuodella suunnitellusta aikataulusta.

Lisätalousarvioesityksen mukaan Puolustusvoimille myönnetään 74 miljoonaa euroa Ukrainaan jo toimitetun materiaalin korvaushankintoja varten. Tilausvaltuusrahoitus kohdentuu pääosin vuodelle 2024.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotettiin määrärahaa odotetusti myös itärajan raja-aidan suunnitteluun ja kokeiluun, yhteensä 6 miljoonaa euroa.

Lisäksi ehdotettiin määrärahaa muun muassa Ukrainan tukemiseen.

Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 66 miljoonalla eurolla ja tuloarviota korotettavaksi 322 miljoonalla eurolla.

Esitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 256 miljoonalla eurolla.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat