Tätä F-35-lentäjiltä vaaditaan

Tänä vuonna aloittivat lentoreserviupseerikurssilla ensimmäiset hävittäjälentäjiksi opiskelevat varusmiehet, jotka eivät lennä enää Hornetilla.

Ilmavoimien operaatiopäällikkö Henrik Elo Tikkakosken kentällä. Taustalla on Hawk-suihkuharjoituskoneita.


8.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 7:40

Tikkakoski

Amerikkalaisten F-35-hävittäjien hankinta Suomen ilmavoimille on lähtenyt liikkeelle ripeästi.

Lockheed Martin ryhtyy rakentamaan ensimmäisiä Ilmavoimille tarkoitettuja F-35-koneita Yhdysvalloissa kahden vuoden kuluttua eli vuonna 2024. Koneita ruvetaan luovuttamaan Suomelle vuonna 2025, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Henrik Elo.

Puolustusvoimat lähettää vuoden 2025 syksystä alkaen Yhdysvaltoihin 18 lennonopettajaa tyyppikurssille. He eivät mene Yhdysvaltoihin yhtä aikaa vaan pienemmissä ryhmissä. Heidän koulutuksensa tapahtuu Suomen ostamilla koneilla.

Myös lentomekaanikkojen ja muun tarvittavan henkilöstön koulutus alkaa Yhdysvalloissa.

Eversti Henrik Elo esittelee Ilmavoimien Grob-alkeiskoulutuskoneen simulaattoria.

Suomessa F-35-ohjaajien ja mekaanikkojen koulutus alkaa vuonna 2026.

”Ne, jotka aloittavat F-35-koulutuksen täällä Suomessa, ovat jo valmiiksi Hornet-lentäjiä. Sillä varmistamme riittävän osaamisen. Heistä tulee sitten mahdollisesti nopealla aikataululla myös lennonopettajia”, Elo sanoo.

Ilmavoimien koulutusputki lento­reservi­upseeri­kurssilta hävittäjäkoneen ohjaamoon vie kuusi vuotta.

Ensimmäiset suoraan F-35-koneeseen koulutettavat suomalaiset lento-oppilaat ovatkin jo aloittaneet varus­mies­palveluksensa.

”Hyvin todennäköisesti osa tänä vuonna varusmiespalveluksen lento­reservi­upseeri­kurssilla aloittavista tulee menemään aikanaan suoraan F-35-koulutukseen.”

F-35-hankkeessa mukana olevat saavat käyttää tällaista hihamerkkiä.

Henrik Elo nimitettiin Ilmavoimien operaatiopäälliköksi viime kesänä. Sitä ennen hän johti Tikkakoskella Ilmavoimien omaa puolustushaarakoulua eli Ilmasotakoulua.

Elo on oman työnsä ohella myös F-35-hankejohtaja. Projektiorganisaatiossa työskentelee täysipäiväisesti noin sata ihmistä ja osapäiväisesti 40–50.

Elo kertoo käyneensä juuri F-35-käyttäjämaiden kokouksessa Norjassa. Paikalla oli kymmenen käyttäjämaata, jotka voivat kehittää koneen suorituskykyjä yhdessä.

”Siellä oli positiivinen yhdessä tekemisen henki.”

Vertailun vuoksi: esimerkiksi Hornet-hävittäjillä lentävät Euroopassa vain Suomi, Sveitsi ja Espanja.

Ilmasotakoulu on Ilmavoimien sotilasopetuslaitos. Pöydällä on perinteisiä opetusvälineitä.

Sopimukset ensimmäisistä ilmataisteluohjuksista on jo tehty. Myös koneiden käyttöönoton suunnittelu on edistynyt.

Ensimmäiset koneet sijoitetaan Rovaniemelle Lapin lennostoon. Kesäkuussa Rovaniemellä kävi jo yhdysvaltalainen delegaatio arvioimassa, millaisia muutoksia sinne pitää tehdä F-35-hävittäjien vaatimusten vuoksi.

”Siellä todettiin, että Suomen aikataulu on kunnianhimoinen mutta mahdollinen”, Elo kertoo.

Syyskuussa arvioitiin samalla tavalla Tikkakosken tilanne. Arviointi jatkuu tammi- ja helmikuussa Rissalassa ja Pirkkalassa.

Varsinaisia F-35-tukikohtia ovat Rovaniemi ja Rissala, mutta koneiden operointi tehdään mahdolliseksi myös Tikkakoskelta ja Pirkkalasta. Samanlainen käytäntö on nyt myös Horneteilla.

Ilmavoimien lentäjien koulutus alkaa varusmiesaikana suoritetusta lentoreserviupseerikurssista.

Elo on ollut Hornetien lisäksi MiG-21-ohjaaja.

”Kun hyppäsimme MiG-21:stä Hornetiin, se oli radikaali muutos, aivan huikeaa. Se oli kuin olisi hypännyt toisesta maailmasta nykyaikaan ja tulevaisuuteen.”

Elo arvelee, ettei F-35- ja Hornet-hävittäjä­lentäjien koulutuksessa ole radikaalia eroa.

Hänen mukaansa ohjaajan työskentely-ympäristö muuttuu siirryttäessä Hornetista F-35:een, mutta muutos ei ole niin suuri kuin aikoinaan Horneteihin siirryttäessä. Tämä johtuu siitä, että Horneteihin on tehty kaksi isoa elinjaksopäivitystä, jotka ovat pitäneet ne melko nykyaikaisina.

Elo kuitenkin korostaa, että ”F-35-kaluston tuottamassa kokonaissuorituskyvyssä tulee tapahtumaan vähintään yhtä suuri hyppy kuin edelliselläkin kerralla vanhasta uuteen siirryttäessä”.

Ilmavoimat kouluttaa F-35-ohjaajansa ensin mäntämoottorisella Grob-potkurikoneella, sitten Hawk-suihkukoneella ja lopuksi hävittäjällä. Koulutusputki on samanlainen kuin nyt Horneteilla. Eroja kuitenkin löytyy.

Toisin kuin Hornetista, F-35-hävittäjästä ei ole olemassa kaksipaikkaista versiota, mikä vaikuttaa koulutukseen.

”Juuri yksipaikkaisuuden vuoksi eteen tulee koulutuksen edetessä varmasti asioita, joita joudutaan simulaattoreissa painottamaan”, Elo sanoo.

Hän arvelee, että F-35:n tulo saattaa vaikuttaa joihinkin koulutusputken osa-alueiden painotuksiin.

”Voi olla, että jotain otetaan jo aikaisemmin mukaan Hawk-koulutukseen. Se voi olla, että esimerkiksi kaartotaisteluun liittyviä asioita joudutaan katsomaan vähän pidemmälle Hawkilla, jotta varmistamme turvallisuuden, mutta tämä on vasta alustavaa arvelua.”

Elo sanoo, että simulaattorikoulutuksen merkitys kasvaa koko ajan. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että simulaattoreilla opetettaisiin lentämään entistä paremmin, vaikka sekin on tärkeää.

”Yhtä tärkeä simulaattorikoulutuksen lisäämisessä on operaatio­turvallisuus­näkö­kulma”, Elo kertoo.

”Eli kun simulaattorissa lennetään hyvinkin vaativia taktisia tehtäviä, meidän ei tarvitse näyttää ulkopuolisille, mitä me teemme siellä ilmassa tiettyjen asioiden suhteen. Nyt puhutaan muun muassa F-35-spesifeistä tehtävätyypeistä ja sen järjestelmien täysimääräisestä käyttämisestä.”

Hävittäjälentolaivue 41 lentää Hawk-kalustolla. Koulutusta annetaan usealla erilaisella simulaattorilla.

Ilmavoimat pohtii parhaillaan, pitäisikö Hawk-suihkukoneisiin esimerkiksi päivittää vastaavanlainen näyttö kuin F-35:ssä. Samanlaista ohjaamoa ei havitella, koska se ei olisi kuitenkaan samanlainen kaikilta osin.

F-35:n kehittynyttä sensorijärjestelmää ei pystytä simuloimaan Hawkeihin, sillä niissä ei ole sellaisia järjestelmiä.

Elo arvioi, että teoriakoulutukseen lisätään myös elektronisen sodankäynnin ja sähkömagneettisen spektrin ymmärtämistä.

F-35 mahdollistaa uudella tavalla esimerkiksi maavoimien ja merivoimien tukemisen sekä kaukovaikuttamiseen, tiedusteluun, valvontaan, johtamiseen ja maalittamiseen vaikuttavan informaation tuottamisen. Näistä seuraa lisäkouluttamisen tarvetta.

”Ura on fyysisesti ja henkisesti vaativa.”

Hävittäjälentäjiltä vaadittavia ominaisuuksia on tutkittu. Suomessa tehtiin jo 25 vuotta sitten yleiskartoitus taistelutehtäviä koskevista vaatimuksista.

Elo kertoo, että uusimman tutkimustiedon mukaan Hornet- ja F-35-lentäjiltä vaadittavat ominaisuudet eivät juuri poikkea toisistaan.

”Psykomotoriset vaatimukset jatkuvat ihan varmasti samalla tavalla. Samoin esimerkiksi psyykkisen paineen sietovaatimukset, kyky käsitellä tietoa ja kolmiulotteinen avaruudellinen hahmottamiskyky.”

Erilaisissa taistelutehtävissä painottuvat erilaiset ominaisuudet. Esimerkiksi kaartotaistelussa korostuvat avaruudellisen tiedon käsittely, tarkkaavaisuuden hallinta, motoriset toiminnot, visuaalinen havaintokyky ja sinnikäs toiminta paineen alla, Elo kertoo.

”Se on tosi intensiivistä hommaa.”

Toisaalta ilmasta maahan toiminnassa pitää keskustella maassa olevan tulenjohtajan kanssa. Silloin korostuvat esimerkiksi viestintään liittyvä havaitseminen ja tiedonkäsittely, tarkkaavaisuuden hallinta ja harkittu toiminta paineen alaisena.

Hätätilanteessa vaaditaan itsehillintää sekä ongelman tunnistamista ja ratkaisemista.

”Yhteen vedettynä edellisistä: avaruudellisen tiedon käsittely, tarkkaavaisuuden hallinta, monitehtäväsuorittaminen, havainto­motoriset toiminnot ja toiminta paineen alla. Siinä ovat ydinasiat”, Elo sanoo.

Myös ajanhallinta on tärkeä ominaisuus hävittäjän ohjaimissa. Koneet lentävät 15–20 kilometriä minuutissa, ja vastustaja tulee samaa vauhtia vastaan. Päätöksillä ja toimenpiteillä on kiire.

”Itsehillintä, selviytyminen omin avuin ja peräänantamattomuus”, Elo luettelee esimerkkejä ominaisuuksista, joita vaaditaan hävittäjäohjaajilta Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tuoreimpien tutkimusten valossa.

Lentokonehallissa Tikkakoskella on vielä käytöstä poistuvia Vinka-alkeiskoulutuskoneita.

Sotilaslentäjiksi haluavien opintie alkaa lento­reservi­upseeri­kurssilta. Sitä koskevat pääsyvaatimukset ovat Ilmavoimien internetsivuilla.

Voiko sotilaslentäjäksi pyrkivä parantaa mahdollisuuksiaan harjoittelemalla?

”Fyysistä suorituskykyä kannattaa harjoitella. Ylipäätään kannattaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Ura on fyysisesti ja henkisesti vaativa. Jos on hyvässä fyysisessä kunnossa, myös pää toimii sitä vauhtia kuin koneessa vaaditaan”, Elo sanoo.

Kouluaineista pääsykokeissa pisteytetään matematiikka, äidinkieli ja englannin kieli.

”Yleisesti ottaen pääsykokeiden yksi vahvuus on se, että niihin hakijat tulevat tasavertaiselta pohjalta. Sillä varmistetaan, että he ovat soveltuvia nimenomaan näihin tehtäviin. Suomalaisella yleisälykkyydellä pärjää näissä testeissä hyvin pitkälle. Sellaisia naisia ja miehiä otamme sisään.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat