Ylilääkäri Tuomas Parmanen turhautui sote-uudistukseen ja irtisanoutui

Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Tuomas Parmanen on sote-uudistuksessa huolissaan esimerkiksi siitä, miten lähipalveluita tulevaisuudessa johdetaan.

Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkärinä toiminut Tuomas Parmanen on irtisanoutunut. Hän työskenteli Hämeenkyrössä vuodesta 2008 alkaen ja hoiti ylilääkärin virkaa vuodesta 2016 lähtien.

29.10. 12:59

Hämeenkyrössä vuodesta 2016 lähtien terveyskeskuksen ylilääkärinä toiminut Tuomas Parmanen on irtisanoutunut tehtävästään. Parmasen työsuhde päättyy 20. marraskuuta.

Syynä irtisanoutumiseen on Parmasen huoli nykyisestä sote-uudistuksesta, joka hänen mukaansa lupaa enemmän kuin pystyy oikeasti antamaan. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Uutisoiva.

Ensi vuoden alusta alkaen sekä sosiaali- että perusterveydenhuollosta vastaa Hämeenkyrössä sote-uudistuksen myötä Pirkanmaan hyvinvointialue. Hoidon rahoitus tulee uudistuksen myötä hyvinvointialueen budjetista, eikä sitä rahaa ole Parmasen mukaan riittävästi edes ensi vuoden aluksi.

”Nykyiset palvelulupaukset ja tavoitteet ovat mahdottomia. Kustannukset kasvavat, raha ei riitä, henkilöstöstä on pulaa ja johtamismalli ei herätä uskoani siitä, että paikalliseen palvelutuotantoon ja henkilöstöjohtamiseen liittyviä päätöksiä pystytään tekemään kaukaa etäältä. Nyt on haukattu liian suuri pala.”

Parmanen toteaa, että yli kymmenen vuoden ajan kunnassa on jo tehty sote-uudistusta oman pääasiallisen työn ohella, ja tavoitteita on myös saavutettu. ”Esimerkiksi kustannusten kasvua hidastettiin kuntatasolla, lähipalveluita vahvistettiin ja yhteistyötä yli kuntarajojen parannettiin.”

Sote-uudistukset kuitenkin jatkuvat edelleen, ja rahaa on kulunut niiden valmisteluun. Parmanen pohtii, saadaanko rahoille lopulta vastinetta: ”Nyt rahaa on jo palanut tolkuttomasti, eikä vielä ole edes valmista. Mitä tuolla rahalla olisi saatu näihin palveluihin ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen, mikä on ollut pääasiallinen tavoite ja tarve?”

Hämeenkyrössä sosiaali- ja terveyspalvelut on keskitetty yhdelle kampukselle, jossa on saatavilla myös joitain erikoissairaanhoidon palveluita, kuten dialyysihoitoa ja suoliston tähystystutkimuksia.

”Rahaa kuluu vuosittain yhä enemmän erikoissairaanhoitoon, ja se on valitettavasti pois perusterveydenhoidosta.”

Parmanen pelkää, että uudessa sote-mallissa rahaa hukkuu isoon hallintoon, tietojärjestelmiin ja erikoissairaanhoitoon.

”En usko, että saamme toteutettua sellaisia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Onko yhdenvertaisuus tulevaisuudessa sitä, että kaikilla on yhtä vähän saavutettavia palveluita tarjolla? Toivon, että olen väärässä.”

Parmanen pelkää myös, että tulevaisuudessa asiakkaat muuttuvat yhä etäisemmiksi ja jatkossa päivystykset keskittyvät Acutan kaltaisiin isoihin yksiköihin. Huolta herättää myös sote-alan henkilöstön jaksaminen.

”En ole saanut vastauksia siihen, miten terveyspalveluiden johtamisessa huomioidaan maantieteellisiä ja väestöllisiä eroja, toimintaympäristön eroja ja asiakaspalvelua.”

Sote-uudistuksen myötä tammikuusta alkaen Hämeenkyrössä ei ole enää nykyisenkaltaista ylilääkärin virkaa, ja se on myös yksi syy Parmasen irtisanoutumiseen. Parmanen ei koe voivansa enää vaikuttaa paikallisen väestön ja henkilöstön asioihin yhtä laajalti kuin hän pystyi vielä ylilääkärin virassa.

Ylilääkärinä Parmanen kuvailee tehneensä laajasti yhteistyötä sekä sosiaalipalveluiden kanssa että kuntarajat ylittävän erikoissairaanhoidon kanssa. Hän teki samalla töitä myös päivystävänä lääkärinä.

Parmanen toteaa, että hänelle kyllä tarjottiin töitä myös hyvinvointialueella, mutta hän ei tarttunut tarjoukseen.

”Olen tähän asti uskonut julkisiin sote-palveluihin, mutta en voi olla mukana järjestelmässä, johon en enää usko.”

Irtisanoutumisesta huolimatta Parmanen kertoo olevansa hyvin kiitollinen työvuosistaan Hämeenkyrössä ja kuvaa työnsä olleen monipuolista.

Entä mitä Parmanen aikoo seuraavaksi tehdä?

”On aika hengähtää ja ottaa etäisyyttä, todennäköisesti myös Pirkanmaasta jossain kohtaa. Katson etäämmältä, miten sote-uudistus lähtee Pirkanmaalla käyntiin.”

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola kiertää hyvinvointialueen kuntia. ”13 kunnassa olen käynyt, mutta en vielä Hämeenkyrössä. Ylilääkärin viesti ei ole tullut minulle asti.”

Kaikki eivät voikaan olla Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Erholan mukaan uudistuksen takana sataprosenttisesti.

Erhola kommentoi yleisellä tasolla ylilääkärin sote-kritiikkiä.

”Nythän vasta alkaa alueella sisällöllisen uudistuksen tekeminen. Meillä on kyllä sinänsä ihan hyvässä vauhdissa Pirkanmaalla strateginen suunnittelu, tehdään erilaisia ohjelmia, organisaatiota, talousarviota, investointisuunnitelmia”, Erhola sanoo.

Kaikki eivät voikaan olla Erholan mukaan uudistuksen takana sataprosenttisesti.

”Varmasti voi olla niin, että osa jotenkin kokee uudistuksen isona ja vaikeana tai on sitä vastaan, ja mieluummin siirtyy toisiin tehtäviin. Eihän se sinänsä mitenkään tavatonta ole.”

Reaktioita voi Erholan mukaan tulla myös hakijoilta, joita ei ole valittu tai valita hyvinvointialueen meneillään olevissa rekrytoinneissa haluamiinsa johtaja- tai esimiestehtäviin.

Erhola sanoo rahasta, että ensi vuoden budjetista on tulossa alijäämäinen. Hän ei kerro, kuinka paljon, sillä talousarvion tekeminen on kesken.

”Taloustilanne on samalla tavalla tiukka kuin muillakin alueilla maassa, mutta Pirkanmaan hyvinvointialueen tilanne verrattuna muihin ei ole erityisen huono”, Erhola sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat