Jaakko Mustakallio sai puhelimessa musertavan viestin: hänellä ei ole yhtäkään siittiötä

Miesten hedelmättömyys yleistyy, mutta moni mies ei ole valmis puhumaan siitä, ettei pysty saamaan biologista lasta.

Jaakko Mustakallio ja avopuoliso Alviina Alametsä.

12.11. 2:00 | Päivitetty 14.11. 10:35

Kodit Helsingissä, Tampereella ja Brysselissä. Kiireistä työarkea, kahden poliitikon elämää ja pohdintoja siitä, miten työura etenee.

Jaakko Mustakallio ja hänen avopuolisonsa Alviina Alametsä alkoivat kaksi vuotta sitten miettiä, pitäisikö Alametsän hedelmällisyys­tilanne varmuuden vuoksi tarkistaa tutkimuksissa. He olivat kuulleet kaveri­piiristään kokemuksia siitä, että lapsen saaminen olikin ollut yllättävän vaikeaa.

Silmiin sattui mainos yksityisen hedelmällisyysklinikan tutkimuksista, joihin pääsi kaksi yhden hinnalla. Pariskunta päätti, että samallahan Mustakallionkin hedelmällisyyden voi tutkia, kun se kerran oli niin helppoa.

34-vuotias Mustakallio on viestintätoimisto Ellun Kanojen johtava asiantuntija ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, puolueena vihreät. Alametsä, 30, on vihreiden europarlamentaarikko.

Muutama päivä testin jälkeen Jaakko Mustakallio sai puhelun. Hedelmällisyys­klinikan lääkäri soitti ja kysyi, onko hän rauhallisessa paikassa.

”Uutiset olivat huonoja. Minulta ei löytynyt yhtään ainoaa siittiötä”, Mustakallio kertoo.

Hän odotti, että puoliso tulee kotiin.

”Kerroin uutisen. Ilta oli aikamoinen tunnemyrsky.”

Pariskunnalle on ollut koko ajan selvää, että he haluavat lapsia. Testeihin mentiin, koska he halusivat varmistella, voisiko haavetta hieman lykätä työtilanteen takia. Alametsä matkustaa viikoittain Brysselin ja Suomen välillä.

Koska tulos vaikutti lohduttomalta, Mustakallio pyydettiin heti uuteen kontrollitestiin. Tulos oli sama. Ei yhtään siittiötä. Diagnoosi: azoospermia.

Miesten hedelmättömyyden vakavuus vaihtelee. Joillain miehillä siittiöitä on tavallista vähemmän tai ne uivat hitaasti. Niiden täysi puuttuminen on miesten hedelmättömyyden vakavin muoto.

Professori Jorma Toppari Turun yliopistosta on tutkinut miesten hedelmällisyyttä.

”Arviolta 15 prosenttia pareista kärsii hedelmättömyydestä. Kolmanneksessa syy liittyy naiseen, kolmanneksessa mieheen ja kolmanneksessa molempiin. Tosin usein syy jää epäselväksi.”

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuonna 2019 lapsettomia oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä miehistä 30 prosenttia ja naisista 20 prosenttia.

Epäselviksi jäävät lapsettomuuden syyt katsotaan helposti naisen vartalosta johtuviksi. Kuitenkin vain pieni osa miehistä käy hedelmällisyystutkimuksissa ja vielä pienempi osa perustutkimusta tarkemmissa tutkimuksissa.

”Toivolta vietiin pohja”, Mustakallio sanoo. Hän tunsi valtavaa mustuutta ja synkkyyttä.

Mustakallio sai lähetteen Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lapsettomuus­klinikalle. Siellä tehtiin hormonitestit, useita erilaisia verikokeita ja kivesten ultraäänitutkimus, jossa selvitettiin, onko löydettävissä mitään ulkoisia asioita, kuten mahdollisia jälkiä iskuista.

”Kaikki näytti aivan normaalilta. Arvot testeissä olivat normaalit. Lääkärin mielestä ei ollut mitään lääkinnällistä hoitoa, jota olisi voinut aloittaa”, Mustakallio kertoo.

Lääkärit kuitenkin suosittelivat leikkausta, jolla selvitettäisiin, onko siemenjohtimissa tukoksia. Harvinaisissa tapauksissa tukos voi olla kummassakin johtimessa. Siittiöitä voi myös olla niin vähän, että ne eivät poistu kiveksistä.

Mustakallio sai leikkausajan kesäkuun 2021 alkuun. Kunnallispolitiikassa mukana oleva Mustakallio ehti ajatella, että hyvä, kuntavaalit ovat huhtikuussa. Sitten vaalit siirrettiin koronatilanteen takia kesäkuulle – viikon päähän rankasta leikkauksesta.

Leikkaukseen liittyi kuitenkin toiveikkuutta, koska niistä kolmanneksessa löydetään siittiöitä ja Mustakallion kaikki verikoe- ja hormoniarvot oli todettu testeissä normaaleiksi.

”Leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa. Se kesti kolme tuntia. En ole niin vahvoissa lääkkeissä ollut koskaan.”

Lääkäri tuli kertomaan leikkauksen tuloksen: yhtään siittiötä ei löytynyt.

”Toivolta vietiin pohja”, Mustakallio sanoo.

Hän tunsi valtavaa mustuutta ja synkkyyttä.

”Surin menetettyä lasta. Toive tulla isäksi on minulla aina ollut todella vahva.”

Silti jo leikkausosaston toipumishuoneessa Mustakallio sanoi, että haluaa hedelmöitys­hoitoihin lahjasolujen avulla.

Puoliso Alviina Alametsän hedelmällisyys­tutkimuksessa oli selvinnyt, että hänellä oli hyvä tilanne.

Jaakko Mustakallio ja Alviina Alametsä ovat puhuneet yhdessä paljon ristiriitaisista tunteista, jotka liittyvät miehen hedelmättömyyteen. Mies ja hänen kumppaninsa käyvät läpi surua siitä, että biologista lasta ei voi saada. Samalla voi nähdä sen, että isäksi on mahdollista tulla lahjasoluhoitojen avulla.

Jaakko Mustakallio ja Alviina Alametsä aikovat mennä naimisiin ensi kesänä.

Kun huonot uutiset olivat vääjäämättömiä, pariskunta kertoi asiasta pian perheilleen. Sen jälkeen he kutsuivat ystäviä ja ystävä­paris­kuntia syömään ja kertoivat saamastaan tiedosta.

Taysin tarjoama yksi psykologikerta leikkauksen jälkeen hedelmättömyyden varmistuttua tuntui todella vähältä.

”Ystävät paikkasivat sitten tätä. Lapsettomuus voi aiheuttaa katkeruutta, ja siksi halusimme puhua asiasta heti. Ettei kukaan ajattele, että se on meille niin vaikeaa, että on vaikea olla lasten lähellä. Ettei kukaan ala varoa, sillä ystäväpiirissä on paljon pieniä lapsia”, Mustakallio sanoo.

Puhuminen teki hyvää. Ystävät uskalsivat kysyä myös tunteista.

”Vaikeinta on ollut seurata toisen suremista. Vaikean uutisen jälkeen on kuitenkin mahdollista päästä ratkaisuja kohti”, Alametsä sanoo.

Mustakallio haluaa puhua tilanteestaan, koska miesten hedelmättömyyteen liittyy stigmaa: sellaisia ajatuksia, että tästä ei voi puhua.

”Miehet saattavat olla niitä, jotka eivät suostu lähtemään lahjasoluhoitoihin, koska monilla biologinen vanhemmuus menee sen edelle.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 hedelmöityshoitoja aloitettiin noin 14 600 eli 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Tahattomasti lapsettomien yhteisön Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo, että avoin puhe miesten lapsitoiveista, hedelmällisyydestä ja lapsensaannin esteistä tekisi ilmiötä paremmin näkyväksi.

Jaakko Mustakallion mukaan tarpeellisia voisivat olla hedelmällisyysneuvolat, joissa ihmiset voisivat käydä tutkittamassa hedelmällisyytensä hyvissä ajoin.

Nyt miesten lapsettomuus on usein hiljaista. Se on kuitenkin kasvussa. Noin puolella suomalaismiehistä on niin huono siittiötuotanto, että raskauden alkaminen vähintäänkin venyy, käy ilmi Jorma Topparin tutkimuksista.

Tutkimukset eivät ole pystyneet selittämään sperman laadun laajaa heikentymistä. Mustakalliolle lääkärit sanoivat, että syyt voivat olla monenlaisia, ympäristömyrkyistä tuttipullossa käytettyyn muoviin – tai muodostunut jo kohdussa.

Savion mukaan olisi tärkeää, että yhteiskunta tunnistaisi miesten kokeman lapsettomuuden ja tukisi miesten mahdollisuutta saada lapsia.

Suomessa hoitoihin menevät eivät saa tietää luovuttajasta mitään.

Professori Toppari muistuttaa, että jos siittiöitä löytyy edes muutama, omilla soluilla voidaan aloittaa hedelmöityshoidot.

”Silloin käytetään icsi-menetelmää, jossa siittiö ruiskutetaan neulalla suoraan munasoluun”, Toppari sanoo.

Samaa menetelmää voidaan soveltaa myös lahjoitetuilla soluilla. Jaakko Mustakallio ja Alviina Alametsä tarvitsevat lahjasoluja.

Lain mukaan luovuttajasta voidaan kertoa tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää. Hoitavien lääkärien tehtävänä on valita ulkonäöltään mahdollisimman sopiva luovuttaja.

Hoitojen avulla syntynyt lapsi saa 18-vuotiaana halutessaan tietää luovuttajan henkilöyden. Luovuttajalla ei kuitenkaan ole lapsen suhteen juridisia velvollisuuksia.

Esimerkiksi Tanskassa hoitoihin hakeutuvat saavat tietää luovuttajasta paljon enemmän. Luovuttajat voivat jopa kirjoittaa lahjasolujen saajalle kirjeen, jos niin tahtovat.

Mustakallio ja Alametsä ovat varanneet hääpaikan ensi kesälle. Sen jälkeen he aikovat pohtia lahjasoluhoitoja. Kiirettä ei pidetä.

”Meistä tulee toivottavasti vielä vanhempia”, Mustakallio sanoo.

Oikaisu 14.11.2022 klo 10.35: Jutussa väitettiin aiemmin, etteivät hoitoihin menevät saa tietää luovuttajasta mitään. Lain mukaan luovuttajasta voidaan kertoa tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat