Viranomaisten koronakinastelu käy taas hämmentävillä kierroksilla

STM:n ja THL:n välinen kiista ei ole vielä ohi, kirjoittaa kotimaan toimittaja Pihla Loula.

Koronarokotteita jaettiin Helsingissä Myllypuron kampuksella helmikuussa 2021.

4.11. 16:11 | Päivitetty 4.11. 16:35

Pihla Loula

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemyksen mukaan koronarokotetta voisi vallan hyvin saada reseptivalmisteina apteekeista. Päätöksen rokotteen määräämisestä tekisi julkisen tai yksityisen puolen lääkäri yksilöllisen arvioinnin perusteella.

THL otti asiaan kantaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä. Lausunto julkaistiin maanantaina. Lausunto liittyy koronarokotusten laajentamisen käytännön mahdollisuuksiin.

THL ilmaisi pitävänsä kriittisenä sitä, että koronarokotteita riittää myös jatkossa ”lääketieteellisesti tarpeellisiin rokotuksiin”. Tämä tarkoittaa muun muassa vakavalle koronataudille alttiita.

Käytännössä päätösvalta asiassa on kuitenkin STM:llä ja valtioneuvostolla.

Huomasiko kukaan edes tätä lausuntoa?

Tuskin. Viime viikkoina THL ja STM ovat olleet otsikoissa lähinnä erimielisyyksiensä vuoksi.

Torstaina Ilta-Sanomien uutinen kysyi, haluaako THL sairastuttaa suomalaiset koronatautiin.

Uutisessa nimettömänä pysyttelevät terveydenhuollon ammattilaiset esittivät IS:lle huolensa siitä, että ”THL:ssä saattaa syntyä eturistiriita, siitä että tutkimusprotokolla ohjaa väestörokottamista ja rokotussuosituksia tai että THL:lle syntyy houkutus ajoittaa suomalaisten koronarokottamista siten, että se palvelee hybridi-immuniteettitutkimusta tutkimusasetelman häiriytymättä”.

Uutisen julkaisemisen jälkeen perhe- ja peruspalvelu­ministeri Krista Kiuru (sd) kommentoi viestipalvelu Twitterissä, että hän on pyytänyt THL:ltä selvityksen koskien IS:n uutista.

Selvitys valmistui perjantaina. Siinä THL riensi kumoamaan IS:ssä esitetyt väitteet salaliittoteoriamaisiksi.

THL:n ja STM:n erimielisyydet ovat tulleet tutuksi jo aiemmissa pandemian vaiheissa. Ne nousivat taas esiin viime viikolla, kun Lapin sairaanhoitopiiri suositti vastoin THL:n suosituksia neljänsiä rokotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas perusteli päätöstä muun muassa sairaalan kovalla kuormituksella ja sillä, että neljäs annos vähentää sairastumista koronatautiin. Sairaanhoitopiiri kertoi neuvotelleensa etukäteen suosituksen antamisesta STM:n kanssa.

STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi, että Lapin sairaanhoitopiirillä oli ”ehkä osin velvollisuuskin” suosituksensa antamiseen. Jo tätä aiemmin Kiuru on sanonut kannattavansa Lapin linjaa. Kiuru on myös ilmaissut halunsa terveiden yli 18-vuotiaiden tehosterokottamisesta.

THL:lle Lapin suositus tuli yllätyksenä.

Mutta miksi näin rajatun joukon tehosterokottamisesta keskusteleminen on sitten niin tärkeää?

Sen vuoksi, koska keskustelussa muodostetaan ylipäätään mielipiteitä muidenkin terveiden työikäisten tehosterokottamisesta. Niitä ovat vaatineet esimerkiksi työmarkkinajärjestöt SAK ja EK.

THL ei aio ainakaan tällä hetkellä laajentaa rokotussuositustaan. Perusteluna on se, että jo suositellut rokoteannokset antavat erinomaisen suojan vaikealta koronataudilta.

Koska koronarokote on lääke, sitä ei määrätä heppoisin perustein. Lisäksi THL huomioi varovaisuusperiaatteen: suomalaisia ei haluta rokottaa tarpeettomasti.

THL ja STM ovat erimielisiä siitä, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

THL:n ja STM:n erimielisyyksissä on lopulta kyse siitä, että molemmat tahot katsovat samoja tutkimuksia ja dataa, mutta tulkinnat ovat eriäviä. Ero on siinä, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

Jälleen kerran voimme kokoontua keskustelemaan siitä, mitä rokotteilla oikein halutaan ja pystytään saavuttamaan? Tutkimukset osoittavat, että jo suositellut rokoteannokset antavat erinomaisen suojan vaikealta koronataudilta.

Rokotteet eivät kuitenkaan suojaa tartunnalta kuin kuukausien ajan. Lapin sairaanhoitopiiri perusteli sote-henkilöstön rokotuspäätöstään muun muassa koronatautiin sairastumisen vähentämisellä. Tehosteannoksia annetaan omikronmuunnosta sisältävillä varianttirokotteilla. Niiden on toivottu myös vähentävän tartuttavuutta.

Kuitenkin jo nyt immunologiset tutkimukset viittaavat, etteivät nämäkään rokotevalmisteet anna sen pitkäkestoisempaa tehoa tartuntaa vastaan.

Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että vaste tehosterokotteille jää heikoksi, jos annos annetaan liian nopeasti aiemman rokotteen tai sairastetun taudin jälkeen. Jos antoväli on liian lyhyt, vain joitain kuukausia, elimistön immuunipuolustus ei ehdi kypsyä siten, että syntyisi hyvä vaste rokotteelle.

Lisäksi toistuviin annoksiin liittyy riski siitä, että immuunivaste voimistuu entisestään alkuperäistä virusta vastaan ja samalla suoja muuntuvia viruksia vastaan voi heikentyä.

Selvää on, että koronaviruksesta yhä kertyy tutkittua tietoa. On hyvä, että eroavista mielipiteistä käydään keskustelua. On selvää, että mielipiteissä on eroa, sillä olemmehan kuitenkin tänäkin syksynä koronapandemian osalta jälleen uudessa tilanteessa.

Vielä vuosi sitten Suomessa ei oltu edes todettu ensimmäistä koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa. Ajassa, joka tuntuu paljon pidemmältä kuin vuosi, olemme siis käyneet läpi yhden jos toisenkin omikronaallon.

Ennustankin, etteivät kiistat ole vielä ohi.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat