Presidentti Niinistön mielestä vielä ei pidä keskustella Suomen Nato-profiilista

Presidentti Sauli Niinistön mukaan epävarmuuden lietsominen ei lisää Suomen turvallisuutta. Niinistö puhui valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

7.11. 12:58

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoitteli maanantaina suomalaisia liian synkkien uhkakuvien maalailusta. Hänen mukaansa uhkakuvien hahmottamisen on oltava vain työkalu eikä itsetarkoitus.

”Liiallisuuksiin mennessään uhkien korostaminen johtaa vain siihen, että päädymme tekemään vastustajiemme työtä heidän puolestaan. Epävarmuuden lietsominen ei turvallisuuttamme lisää”, Niinistö sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessa Säätytalossa Helsingissä.

Niinistön mukaan sitä ei voi kuitenkaan kiistää, että elämme vaarallista aikaa. Uhkiin ja riskeihin keskittyminen on ymmärrettävää ja välttämätöntä.

”Kun yhteiskuntana varaudumme tulevaan, on viipymättä laitettava tiukasti kiinni kaikki sellainen, mikä kenties vielä on löyhällä. Mahdolliset haavoittuvuudet on tunnistettava ja paikattava.”

Säätytalossa oli aamutuimaan hiljaisia, tummiin pukeutuneita ihmisiä, jotka kuuntelivat vakavina kun Kaartin soittokunta avasi tilaisuuden Suomalaisen ratsuväen marssilla 30-vuotisessa sodassa. Musiikkivalinta olikin osuva, sillä tilaisuudessa piti tervehdyspuheen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, joka on taustaltaan rakuuna.

Kyseessä oli jo 242. maanpuolustuskurssi. Paikalla oli harvinainen pääpuhuja, sillä edellisen kerran tasavallan presidentti puhui kurssin avajaisissa neljä vuotta sitten.

”Aloitatte tänään oman kurssinne poikkeuksellisen jännittyneessä maailmantilanteessa. Tunnelma on kylmääkin sotaakin hyisempi”, muistutti Niinistö.

Tasavallan presidentti muistutti, että päätös hakea Nato-jäsenyyttä on perustavaa laatua oleva muutos Suomen poliittisessa historiassa. Suomesta tulee sotilaallisesti liittoutunut maa sekä konkreettisesti että henkisesti.

Niinistön mielestä nyt pitäisi keskittyä käynnissä olevaan liittymisprosessiin. Häntä tuntuukin ärsyttävän pidemmälle menevä keskustelu Suomen Nato-politiikasta.

”Kovasti Suomessa nyt tuntuu olevan vallalla intoa siihen, että ottaisimme tämän vaiheen vielä ollessa kesken jo aivan uusiakin askelia. Osa haluaisi määrittää jo etukäteen Suomen tulevan Nato-profiilin. Osa taas esittää ajatuksia kaikesta siitä, mitä Suomeen pitäisi jatkossa sijoittaa”, Niinistö sanoi.

”Jäsenyyden hakemisen yhteydessä muutkaan maat eivät ole ennakkoon esittäneet erityisiä vaatimuksia tai rajoituksia, eikä niin tee Suomikaan. Suomen profiili Nato-jäsenenä muovautuu luontevasti aikanaan, muuttuvien olosuhteiden mukaisesti, käytännön työn ja kansallisen päätöksentekomme kautta.”

Niinistön puheesta oli aistittavissa huolta Suomessa käytävästä julkisesta keskustelusta.

Hän otti kantaa muun muassa suomalaiseen ydinasekeskusteluun ja sotapuheisiin.

”Todettakoon nyt selvästi: vaikka emme aseta ennakkoon rajoituksia Nato-jäsenyydellemme, ei Suomella ole minkäänlaisia aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen. Enkä ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että niitä olisi kukaan meille tarjoamassakaan”, Niinistö sanoi.

”Ei saisi päästä unohtumaan, että jokainen päivä, joka sotaa käydään, merkitsee ihmisten kuolemaa.”

Niinistöltä kysyttiin myöhemmin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että onko Venäjän hyökkäyssodan Suomessa aiheuttama keskustelu kuumentunut liikaa.

Niinistö vastasi, ettei hän tiedä, ovatko puheet liian kuumia, mutta sotapuheet ja ydinasepuheet ovat arkipäiväistyneet, mikä ei ole hyvä kehityskaari.

Hänen mielestään suomalainen tapa toimia niin, että huudellaan vähän mutta tehdään paljon, olisi parempi.

Niinistö pitääkin myönteisenä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin pyrkimyksiä ylläpitää keskusteluyhteyttä Venäjään.

Niinistön korosti, että siinä ei ole kyse hyökkääjän lepyttelystä, pehmeydestä, naiiviudesta tai sinisilmäisyydestä vaan siitä, että päämääränä on tappamisen lopettaminen ja rauha.

Tasavallan presidentti on kiinnittänyt huomiota myös Suomessa käytävään kriittiseen keskusteluun siitä, miten Suomen Venäjä-suhteita olisi pitänyt hoitaa aikaisemmin.

Hänen mukaansa itsekritiikille on aina sijaa ja harha-askelista on syytä ottaa opiksi.

”Itsekritiikin pitäisi kuitenkin olla vain työkalu, ei itsetarkoitus”, Niinistö sanoi.

”Haluan kiinnittää huomiota siihen, että ulkoa päin emme ole suuremmin arvostelun kohteeksi joutuneet. Arvostusta olemme sen sijaan saaneet sitäkin enemmän.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat