Suomi teki valtavat kaupat huippumoderneista raketeista – Harva taisi tajuta uutisen merkityksen

Yhdysvaltojen halu myydä Suomelle poikkeuksellisen paljon Ukrainassa käänteentekeviksi kuvattuja raketteja kertoo, että amerikkalaiset ymmärtävät hyvin tulevan Nato-liittolaisensa geopoliittisesti vaarallisen aseman, kirjoittaa HS:n turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.

Puolustusvoimat käyttää kuvassa ampuvasta M270-raketinheittimestä nimeä raskas raketinheitin 298 RSRAKH 06.

13.11. 15:02

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon tiedotti tämän kuun alussa, että Yhdysvallat on valmis myymään Suomelle 535 miljoonan dollarin edestä raskaiden raketinheittimien ampumatarvikkeita. Kauppa vaatii vielä kongressin muodollisen hyväksynnän.

Uutinen meni Suomen viestimissä yllättävän pienellä. Harva taisi tajuta, kuinka merkittävästä kaupasta on kyse.

Suomi on ostamassa ampumatarvikkeita yli puolella miljardilla eurolla. Se on valtava summa käytettynä pelkästään yhden Maavoimien asejärjestelmän ampumatarvikkeisiin.

Yhdysvaltojen halu myydä raketteja kertoo jälleen siitä, kuinka vahvasti Yhdysvalloissa luotetaan Suomeen. Se kertoo myös siitä, kuinka hyvin siellä ymmärretään tulevan Nato-liittolaisen maantieteellinen ja geopoliittinen asema.

Yhdysvallat myy raskaiden raketinheittimien ampumatarvikkeita niin sanottuina podeina eli raketteja sisältävinä kasetteina tai säiliöinä.

Suomen hankinta sisältäisi 400 rakettikasettia, joissa jokaisessa on kuusi rakettia. Yhteensä kyse on siis 2 400 raketista. Se on erittäin suuri määrä.

Ampumatarvikkeet ovat samoja huippumoderneja gmlrs-raketteja (guided multiple launch rocket system), joilla ukrainalaiset moukaroivat parhaillaan venäläisiä joukkoja maailmanmaineeseen nousseilla Himars-laveteilla.

Näin monen podin myynti Yhdysvaltojen ulkopuolelle on erittäin suuri kauppa myös rakettien valmistajalle Lockheed Martinille. Yleensä kalliita rakettikasetteja myydään ulkomaille vain kymmenittäin tai jopa alle kymmenen erissä.

Yhdysvallat on julkistanut tiedot ulkomaille myydyistä gmlrs-kaseteista vuosilta 2005-2019. Yksikään myynti ei tänä aikana ole ollut suuruudeltaan lähelläkään Suomen aikomaa kauppaa. Suurin yksittäinen kauppa tuona aikana oli, kun Britannia osti 168 rakettikasettia vuonna 2008.

Suomessa on hyvä muistaa, että gmlrs-raketeista on nyt erittäin suuri kysyntä. Yhdysvalloissa on oltu huolissaan jopa siitä, että Ukrainalle annettava aseapu on tyhjentämässä vaarallisella tavalla sen omia asevarastoja.

Kauas kantavat ja tarkat gmlrs-raketit ovat olleet myrkkyä venäläisille.

Asejätti Lockheed Martin on valmistanut viime vuosikymmeninä yli 60 000 gmlrs-rakettia. Rauhan ajan valmistuskapasiteetti on ollut tyypillisesti noin 5 000 rakettia vuodessa. Suomen ostomäärä vastaisi siis peräti puolen vuoden tuotantoa.

Ukrainan sodan seurauksena Lockheed Martin on kasvattamassa tuotantoaan. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Yhdysvaltojen maavoimat haluaisi vuosituotannon vähintään kaksinkertaistuvan.

Ukrainalle lahjoitettujen gmlrs-rakettien määrästä ei ole kerrottu julkisuuteen muuta kuin että se on tuhansissa. Nämä raketit on otettu Yhdysvaltojen asevoimien omasta arsenaalista, jonka suuruudeksi on arvioitu 25 000–30 000 rakettia.

Kiinnostava yksityiskohta Pentagonin Suomea koskevassa ilmoituksessa oli se, että Yhdysvallat on tarvittaessa valmis luovuttamaan puolet Suomen haluamista raketeista Yhdysvaltojen omista varastoista.

Suomen puolustusministeriön mukaan tämä liittyisi vain Yhdysvaltojen tapaan myydä aseita ulkomaille valtioiden välisenä kauppana, jolloin on sama, tulevatko raketit asevoimien varastoista vai suoraan tehtailta.

Toinen mahdollinen selitys on se, ettei Suomi halua odottaa kenties vuosia sitä, että Lockheed Martin ehtii valmistamaan Suomen haluamat raketit. Lockheed Martinin koko tilauskanta on jo nyt yli 9 000 rakettia.

Raketteja saatetaan haluta Suomeen mahdollisimman pian, jolloin ei ole väliä, vaikka ne eivät olisi ihan tuoreinta valmistuserää vaan varastotavaraa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoi maanantaina valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisten tiedotustilaisuudessa, että rahat suurkauppaan tulevat hallituksen viime keväänä Puolustusvoimille lupaamasta lisärahoituksesta.

”Käynnissä oleva Ukrainan sota osoittaa, että kriisit eivät välttämättä ole lyhyitä. Meidän ampumatarvikemääriämme kasvatetaan pysyvästi”, Kivinen sanoi.

Suunniteltu rakettiosto osoittaakin, että Puolustusvoimissa on seurattu silmä kovana Ukrainan tapahtumia. Kauas kantavat ja tarkat gmlrs-raketit ovat olleet myrkkyä venäläisille.

Raskaiden raketinheittimien osalta Suomen ja Ukrainan asevoimien välinen ero on siinä, että Ukrainan tunnetuin laukaisulavetti on Himars ja Suomen M270. Tosin lännestä on toimitettu Ukrainalle myös M270-vaunuja ja sen eri versioita.

Molemmat järjestelmät käyttävät samoja gmrls-raketteja ja -rakettikasetteja.

Puolustusvoimien raskas raketinheitin eli teloilla liikkuva M270.

Suomen käyttämää raskasta raketinheitintä eli M270-lavettia ei ole valmistettu enää pariin kymmeneen vuoteen. Uudempi Himars suunniteltiin aikoinaan sen seuraajaksi. Suurin ero lavettien välillä on liikkuvuudessa ja kantokyvyssä.

M270 liikkuu teloilla ja voi kuljettaa kyydissään kahta rakettikasettia eli 12 rakettia. Himars on rakennettu kuorma-auton alustalle ja se kuljettaa vain yhtä kasettia eli kuutta rakettia.

Pyörillä liikkuva Himars on ketterämpi ja nopeampi liikkeissään maantiellä kuin M270.

Puolustusvoimilla on sen oman ilmoituksen mukaan 41 kappaletta raskaan raketinheittimen lavetteja. Osa niistä lienee kuitenkin pelkästään opetuskäytössä. Lavetteja on hankittu vuosien mittaan käytettyinä Hollannista, Tanskasta ja Yhdysvalloista.

Kuvassa Yhdysvaltojen merijalkaväen Himars-lavetti (high mobility artillery rocket system).

Raskaiden raketinheittimien tarina Suomessa on esimerkki siitä, miten pitkäjänteistä toimintaa puolustuskyvyn kehittäminen on.

Alun perin niiden oston taustalla oli 2000-luvun alussa tehty Puolustusvoimien iskukykytutkimus, jossa Suomen kokonaispuolustuksen kannalta tehokkaimmaksi asejärjestelmäksi todettiin raskaat raketinheittimet.

Lue lisää: Sota Ukrainassa osoittaa, että Puolustus­voimien 2000-luvun alussa tekemän tutkimuksen tekijät olivat oraakkelimaisen oikeassa

Suomi päätti ostaa ensimmäiset 22 kappaletta M270-raketinheittimiä käytettyinä Hollannista vuonna 2006. Ongelmaksi muodostui heti se, ettei niihin ollut saatavissa harjoitus- ja miinarakettien lisäksi muita ampumatarvikkeita.

Raketinheittimissä käytettiin tuolloin yleisesti ampumatarvikkeina kuormaraketteja eli rypälepommeja. Kansainvälinen mielipide kääntyi kuitenkin voimakkaasti rypälepommeja vastaan, eikä Suomikaan halunnut niitä enää hankkia.

Raketinheittimiin suunniteltiin ostettavaksi myös Atacms-ohjuksia, joita Ukrainakin on havitellut, mutta Atacmsit osoittautuivat lopulta Suomelle liian kalliiksi.

Vasta vuosina 2012–2015 tehdyn ammunnanhallintajärjestelmän päivityksen jälkeen Suomen hankkimiin raketinheittimiin voitiin ostaa moderneja, yli 70 kilometriin kantavia ja gps-paikannusta käyttäviä gmlrs-ampumatarvikkeita.

Suomi ostikin yhteensä noin viitisenkymmentä rakettikasettia viime vuosikymmenen lopulla.

Tämän vuoden helmikuussa, vain pari viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, puolustusministeriö julkisti kaupan, jossa Suomi ostaa Lockheed Martinin uusimpia ja peräti 150 kilometrin päähän lentäviä raketteja (extended range guided multiple launch rocket system, er gmlrs).

Suomi osti näitä raketteja 70 miljoonalla eurolla, jolla saanee selvästi yli sata rakettia. Niiden toimitukset alkavat vuonna 2025. Nämä raketit ovat luonteeltaan jo sellaisia, että niitä voi hyvin kutsua myös ohjuksiksi.

Havainnekuvassa Lockheed Martinin er gmlrs -raketti, jollaisia Suomikin on tilannut.

Vasta nyt, noin 15 vuotta ostamisensa jälkeen, raskaiden raketinheittimien lavettien suorituskyky alkaa lähestyä haluttua tasoa myös ampumatarvikkeiden suhteen. Ukrainan sota on myös osoittanut, että panostukset järjestelmään ovat olleet oikeita.

Onko Suomi ostamassa lisää Ukrainan sodassa toimiviksi osoittautuneita raskaiden raketinheittimien lavetteja? Kenties Himarseja?

Puolustusministeriöstä kerrottiin, että tarkoitus on nyt hankkia pelkästään ampumatarvikkeita.

Perässä seurasi kuitenkin loppukaneetti: ”Tilanteet voivat toki muuttua.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat