Milloin terve aikuinen voi ottaa neljännen annoksen?

Ministeriön uusi päätös neljänsistä rokotuksista herättää kysymyksiä. Kuka neljännen annoksen voisi nyt halutessaan saada? Mistä rokotteen saisi ja kuka sen maksaisi? HS kokosi vastaukset kuuteen keskeiseen kysymykseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on ajanut voimakkaasti koronarokotusten laajentamista.

10.11. 19:36 | Päivitetty 11.11. 10:43

Hallituksen korona­ministeri­työryhmä kertoi keskiviikkona mahdollistavansa koronavirus­rokotteiden tehosteannosten tarjoamisen perusterveille aikuisille. Käytännössä kyse on neljänsistä rokotusannoksista.

Aiemmin rokotteiden antaminen on perustunut vain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamiin suosituksiin. Mitä tämä muutos suomalaisille tarkoittaa? HS kokosi vastaukset keskeisiin kysymyksiin.

Mitä sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus käytännössä tarkoittaa?

Kyseessä ei ole rokotussuositus vaan ennemminkin poliittinen tahdonilmaus. Se ei muuta THL:n laatimaan viranomais­suositusta.

Tällä hetkellä THL suosittelee neljänsiä annoksia 60–64-vuotiaille perusterveille. Tehosteannosta THL suosittelee 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Suositusten keskinäinen ero on se, että tehosteannos voidaan antaa koronataudin sairastaneellekin.

Periaatteessa kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat tähänkin saakka voineet tehdä omia, THL:n viranomais­suosituksesta poikkeavia suosituksiaan. Tähän mennessä ainoastaan Lapin sairaanhoitopiiri on tehnyt poikkeuksen, kun se päätti lokakuun lopulla suositella sote-henkilökunnalle neljänsiä annoksia.

Kuka neljännen annoksen voisi nyt halutessaan saada?

Neljännet rokoteannokset mahdollistetaan kaikille aikuisille. Käytännössä muutos koskee perusterveitä 18–59-vuotiaita, sillä he ovat aiemmin rajautuneet THL:n suosituksen ulkopuolelle.

Työryhmän päätöksen lähtökohtana on HS:n tietojen mukaan ollut se, ettei rokotteita saisi esimerkiksi, jos edellisestä rokotuksesta on liian lyhyt aika.

Kuka rokotteen antamisesta päättäisi?

THL muotoili lokakuun lopun lausunnossaan, että jos sen antamasta viranomais­suosituksesta poiketaan, se olisi tarpeellista tehdä yksilöllisen arvioinnin perusteella lääkärin toimesta.

STM:n mukaan päätöksen rokotteen tarjoamisesta tekisi julkisen tai yksityisen sektorin sosiaali- ja terveyden­huollon toimintayksikön lääkäri. Käytännössä rokottamisesta vastaavat lääkärit voisivat päättää rokotettavista ryhmistä alueellaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että kunnat ja hyvinvointialueet voivat käyttää asiassa omaa harkintaansa. Toisaalta STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi, ettei ketään rokotetta haluavaa pitäisi torjua rokotuspisteillä.

Koska STM:n ohjauskirje ei ole vielä valmistunut, on kuitenkin vielä hieman epäselvää, kuka päätöksiä tekisi ja millä perusteilla.

Sairaanhoitopiirit ja kunnat odottavat STM:n ohjauskirjeen selventävän asiaa. Ohjauskirje on lainsäädäntöä kevyempi keino, jolla ministeriö voi antaa kunnille ohjausta.

Missä rokotteen saisi?

Rokotteen voisi saada julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollosta. HS:n tietojen mukaan myös työterveyshuolto voisi jakaa rokotteita.

STM on linjannut, että neljäs annos olisi vapaaehtoinen ja se on mahdollista saada maksuttomasti.

Kuka rokotuskustannukset maksaa?

Suomen koronarokotteet ovat valtion omaisuutta. Työryhmä päätti noudattaa jo käytössä olevaa jakelu- ja rokotuskäytäntöä. Tämä tarkoittaa, että rokotteet jaetaan sairaala-apteekkien kautta ja kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä.

Tähän mennessä valtio on korvannut rokottamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset kunnille. Rokottaminen vaatii THL:n mukaan tuhansien hoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanoksen.

Valtio kattaa yhä rokottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas kertoo, että sote-henkilökunnan rokottamisesta ei ole aiheutunut sen suurempia lisätyövoima­kustannuksia, sillä rokotteita on annettu influenssarokotuksen yhteydessä.

Vaikka rokotteita on annettu THL:n valtakunnallisesta suosituksesta poiketen, on rokotteiden saaminen sairaala-apteekin kautta sujunut mallikkaasti, ja logistiikka on toiminut.

Miksi THL ei ole laajentanut neljännen annoksen suositustaan?

THL ei ole laajentanut rokotussuositustaan, koska jo suositellut rokotukset antavat suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Lisäksi THL huomioi päätöksissään lääketieteelliset perusteet ja varovaisuus­periaatteen – jälkimmäinen nousee esille muun muassa sen vuoksi, että tutkimustietoa koronarokotteista kertyy yhä.

THL:n mukaan perusterveillä työikäisillä immuunivaste on jo toteutettujen rokotusten ja sairastettujen infektioiden pohjalta voimakkaampi kuin lisätehosteannos­suosituksen nykyisellä kohderyhmällä.

Yli 80 infektiolääkäriä puolusti viime viikolla omalla nimellään rokotuspäätösten perustumista tieteelliseen tutkimukseen ja suomalaiseen dataan.

Maiden kesken suosituksissa on eroja. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on perustellut STT:lle erojen johtuvan muun muassa siitä, että eri maissa edellytetään eri tavalla näyttöä suosituksen antamiselle. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, mitä suosituksilla tavoitellaan ja mikä taho suosituksen antaa.

Moni on saattanut ihmetellä sitä, miksei koronarokotteita suositella samalla tavalla kuin vuosittaisia influenssarokotuksia. THL:n mukaan koronarokotusten tehosteannosten jakamista kaikille ei yksinkertaisesti voida perustella influenssarokotuksiin vedoten.

Kansankielisesti perustelun voi tiivistää seuraavasti: Koronarokote antaa vakavan taudin riskissä olevalle hyvän ja pitkäkestoisen suojan vakavaa tautia vastaan. Tämän lisäksi terveen lähipiiriläisen ottama tehosterokote antaa epäsuoran suojan tartuntaa vastaan kahdeksi kuukaudeksi.

Influenssarokote puolestaan ei suojaa ottajaansa yhtä hyvin, ja juuri sen vuoksi vakavan taudin riskissä olevien lähipiiriäkin suositellaan rokottautumaan. Influenssarokotteen tuoma epäsuora suoja kestää työikäisellä epidemiakauden.

Oikaisu 11.11. kello 10.42: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että muutos koskisi käytännössä perusterveitä 18–64-vuotiaita. Todellisuudessa muutos koskisi käytännössä perusterveitä 18–59-vuotiaita.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat