Karva­kannel­puheillaan kohauttanut kenttä­piispa pettyi: jäi ilman luvattua jatko­kautta

Suomessa ei näillä näkymin ole ensi keväänä lainkaan kenttäpiispaa. Kirkon liberaalisiipi on halunnut eroon koko virasta.

Pekka Särkiö on toiminut kenttäpiispana vuodesta 2012 alkaen.

11.11. 17:17

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous Turussa päättyi yllätysilmoitukseen. Kokouksen päätteeksi arkkipiispa Tapio Luoma esitti kiitoksensa kenttäpiispa Pekka Särkiölle, jolle kirkolliskokous oli tällä erää viimeinen.

Särkiö olisi halunnut jatkaa tehtävässä myös tammikuun 2023 lopussa päättyvän viisivuotiskauden jälkeen. Jatkoa ei kuitenkaan tullut.

Tähän saakka yleinen käsitys kirkossa oli, että Särkiö, 59, nimitettäisiin vielä jatkokaudelle puoleksitoista vuodeksi lain määräämään eläkeikään asti. Tähän viittasi sekin, että virantäyttöä ei ollut käynnistetty eikä uutta henkilöä tehtävään ehdittäisi edes valita helmikuun alkuun mennessä.

”Tämä nyt oli yllätys. Helmikuun alusta lähtien se tehtävä on auki”, sanoo Särkiö HS:lle.

Särkiö on vuosien varrella hämmentänyt kirkon väkeä ja noussut median otsikoihin omintakeisilla kirjoituksillaan.

Kaksi vuotta sitten puolustusvoimatkin reagoi blogikirjoituksiin, joissa Särkiö käytännössä syytti kommunisteja homoseksuaalisuuden yleistymisestä, nuoria naisia vakiintumisen karttelusta ja pariskuntia lapsenteon vähäisyydestä.

Se on jokkaisen naisen ja miehen velvollisuus, että pannaan ... siis tuota-tät-että, se karvakannel soimaan ja tehhään uusia ihmisiä maapallolle hipsimään. Sillon sitä ollaan oikeassa suhteessa orkaaniin, ainahi ekolookisessa mielessä”, Särkiö kirjoitti kirjailija Veikko Huovisen sanoja lainaten.

Kirkolliskokouksen alla Särkiö lähetti osalle kokouksen jäsenistä viestin, jossa kertoi pääesikunnan esittäneen hänelle jatkokautta, mutta esityksen kaatuneen puolustusministeriössä.

Ministeriöstä kuitenkin kerrotaan HS:lle, että pääesikunta ei ole tehnyt virallista esitystä kenttäpiispan viran täyttämisestä.

Nyt Särkiö sanoo, ettei esitys sittenkään edennyt puolustusministeriöön saakka. Hän ei halua sanoa, mihin esitys kaatui.

”Nythän olisi ollut normaalin viisivuotiskauden sijaan kyse hiukan poikkeuksellisesta, enintään puolentoista vuoden mittaisesta jatkokaudesta. Ehkä nimittäjä ei kovin mielellään tekisi lyhyitä nimityksiä.”

Kenttäpiispan nimittää tasavallan presidentti, joka on puolustusvoimien ylipäällikkö.

Särkiö muistuttaa, että kausi olisi voinut lyhentyä entisestään.

”Olin avoimesti kertonut olevani ehdolla Mikkelin piispaksi. Siksi on voinut syntyä se käsitys, että olen hakeutumassa toisiin tehtäviin.”

Entä vaikuttiko blogikirjoitukseen liittynyt kohu?

”En ollenkaan spekuloi sitä.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei halunnut kommentoida nimitysasiaa HS:lle.

Pappiskenraalin virka on erikoisuus maassa, jossa ei ole virallista valtionkirkkoa.

Puolustusvoimien palkkalistoilla oleva kenttäpiispa johtaa puolustusvoimien hengellistä työtä ja toimii sotilaspappien esimiehenä.

Hänellä on myös virallinen asema Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johdossa. Hän osallistuu piispainkokouksen työskentelyyn ja on kirkon ylimmän päättävän elimen, kirkolliskokouksen jäsen.

Kenttäpiispan rooli on herättänyt ristivetoa kirkossa. Kirkolliskokouksen liberaalisiipi on halunnut eroon koko virasta ja paheksunut Särkiön ulostuloja.

“Enpä ole pitkään aikaan tuntenut itseäni niin esineellistetyksi”, kommentoi Espoon piispa Kaisamari Hintikka Twitterissä Särkiön karvakannelkirjoitusta.

Esimieheltään puolustusvoimissa saamiensa nuhteiden jälkeen Särkiö pyysi kirjoitusta anteeksi ja poisti sen Kotimaa-lehden sivuilta.

Muutama kuukausi blogikohun jälkeen kirkolliskokoukselle esitettiin, että kenttäpiispan aseman ja roolin teologisista perusteluista kirkossa laadittaisiin erillinen selvitys.

Aloitteen taustalla oli suurelta osin halu näpäyttää Särkiötä hänen kannanotoistaan.

Kirkolliskokous päätti lopulta, ettei ole mitään selvitettävää. Päätöstä edeltänyt keskustelu oli värikästä.

"Minkä Mannerheim on nimittänyt, sitä älköön kirkolliskokous erottako”, perusteli elokuussa 2020 omaa kantaansa Janne Kaisanlahti (kesk), valtiovarainministeri Katri Kulmunin entinen erityisavustaja.

Näillä näkymin ensi keväänä puolustusvoimissa ei ole lainkaan kenttäpiispaa.

Marraskuun alussa puolustusministeriössä käynnistettiin pikaisesti hanke viran kelpoisuusehtojen laajentamiseksi. Ensi viikolla piispainkokous pitää tämän vuoksi ylimääräisen kokouksen.

Uusi säädös laajentaa henkilöiden joukkoa, joka voi tulla valituksi kenttäpiispan tehtävään. Käytännössä taustalla on puolustusvoimien toive siitä, että kenttäpiispaksi voisi tulla myös henkilö, jolla on kokemusta sotilastehtävistä ja poikkeusoloista.

"Tämänhetkinen viran kelpoisuusvaatimus on ylempi pastoraalitutkinto, joka on sama kuin tuomiorovastilla tai hiippakuntadekaanilla. Siihen ollaan etsimässä laajennusta, joka ottaisi huomioon sen, että virkaa voisi helpommin hakea myös sotilaspapiston sisältä", nykyinen kenttäpiispa Särkiö kertoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat