Saamelais­käräjien jäsenet kertovat, mitä he ajattelevat laki­uudistuksesta

Saamelaiskäräjien jäsenen Inka Kangasniemen mielestä lakiesitys ei heijasta tarpeeksi laajasti saamelaisyhteisön näkemyksiä. Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puolestaan ihmettelee, miksi saamelaisyhteisöltä ylipäätään odotetaan asiasta yksimielisyyttä.

Saamelaiskäräjillä ollaan jakauduttu saamelaiskäräjälain uudistuksen suhteen. Saamelaiskäräjien jäsen Inka Kangasniemi on yksi lakiesityksen vastustajista. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso taas kuuluu lakiesityksen kannattajiin.

16.11. 2:00 | Päivitetty 16.11. 13:42

Saamelaiskäräjälain uudistus jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä.

HS kysyi lakiuudistusta kannattavalta saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juusolta ja lakiesitystä vastustavalta saamelaiskäräjien jäseneltä Inka Kangasniemeltä, mitä he ajattelevat lakiesityksestä ja sen valmisteluprosessista.

Kangasniemen mukaan saamelaiskäräjien 21 jäsenestä yhdeksän vastustaa tällä hetkellä lakiesitystä.

Näkemyserojen taustalla on erityisesti pitkään jatkunut tilanne, jossa osa saamelaiskäräjien jäsenistä kokee jäävänsä alakynteen päätöksenteossa.

Tässä jutussa Juuso ja Kangasniemi kommentoivat asioita, jotka jakavat mielipiteitä käräjillä.

Lue lisää: Osa saamelais­käräjien jäsenistä hakenut laki­esitykselle YK:lta täytäntöön­panokieltoa

Lue lisää: Marin: Saamelais­käräjälaki annetaan edus­kunnalle tällä viikolla – Keskustalta heti tyrmäys

Lue lisää: Kuka on saamelainen? Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Lue lisää: Saamelaiset syyttävät keskustaa tärkeän laki­uudistuksen torppaamisesta

1. Lakiesityksen sisältö

Juuson mukaan uusi saamelaiskäräjälaki parantaisi saamelaisten asemaa ja ihmisoikeuksia monella tasolla. YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjintäkomitea ovat todenneet, että nykyjärjestelmä on johtanut saamelaisten ihmisoikeusloukkauksiin.

Lakiuudistus muun muassa vahvistaisi saamelaisten oikeutta määrittää, ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan. Se ei enää määrittelisi saamelaisuutta vaan linjaisi oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.

Uudessa laissa korostuu vaatimus saamen kielestä. Jatkossa äänioikeuden saisi, jos vähintään yksi isoisovanhemmista on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään.

Vaalioikeuden saisivat myös ne, joiden vanhemmista yksi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.

Kielikriteeri laajenisi yhdellä sukupolvella nykyiseen verrattuna.

”Tämä tulee tarkoittamana sitä, että vaaliluetteloon tulee enemmän ihmisiä. Tämä on selvä laajennus”, Juuso sanoo.

Lisäksi esimerkiksi muutoksenhakuprosessia uudistettaisiin niin, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätökseen vaalioikeudesta saisi hakea muutosta itsenäiseltä ja riippumattomalta muutoksenhakulautakunnalta.

Tällä hetkellä vaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi laittaa oikaisuvaatimuksen saamelaiskäräjien hallituksen ratkaistavaksi. Sen jälkeen voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

”Se olisi huomattava parannus, sillä tällä hetkellä saamelaiskäräjien hallitus käsittelee toisen asteen muutoksenhakuvaatimuksia”, Juuso sanoo.

”Tässä on tehty kompromissi ja säilytetty myös korkeimman hallinto-oikeuden valitusprosessi sillä tarkennuksella, että sen rooli on erityisesti katsoa, ettei syrjintää ja mielivaltaa ole muutoksenhakulautakunnan päätöksenteossa tapahtunut.”

Inka Kangasniemen mielestä koko vaalilautakuntaa taas ei pitäisi nykyisessä muodossaan olla olemassa. Lisäksi hän ajattelee, ettei nyt ehdotettu muutoksenhakulautakunta ole riippumaton. Hän näkee, että se lisäisi eriarvoisuutta saamelaisyhteisön sisällä.

”Saamelaiskäräjät ensin valitsee saamelaiset, ketkä saavat vaaleissa äänestää, ja sitten kehittää vielä tällaisen elimen. Tiedämme jo ennalta, keitä siihen nimettäisiin käsittelemään oikaisut, jos laki esitetyssä muodossaan toteutuisi”, Kangasniemi sanoo.

Koska ehdotettu saamelaiskäräjälaki ei ota kantaa henkilön saamelaisuuteen, se ei Kangasniemen mukaan voi edustaa Suomen perustuslain tarkoittamaa alkuperäiskansaa, saamelaisia.

Siksi Kangasniemen mielestä ei ole relevanttia ottaa kantaa myöskään lakiesityksen kriteereihin siitä, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.

”Mutta kuitenkin vuosien kokemuksen myötä voidaan todeta, että kielitaidon todistaminen kuolleilta sukupolvilta on osoittautunut oikeuskäytännössä mahdottomaksi.”

Lue lisää: Osa saamelais­käräjien jäsenistä hakenut laki­esitykselle YK:lta täytäntöön­panokieltoa

2. Ihmisoikeudet

Juuson mukaan saamelaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia ei voida korjata, jos lakiesitystä ei saada läpi.

”Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus määritellä omat hallintorakenteet ja niiden jäsenyydet YK:n alkuperäiskansojen julistuksen mukaan. Se tarkoittaa, että saamelaiskäräjien on hyväksyttävä objektiiviset kriteerit saamelaisille.”

Inka Kangasniemen näkemyksen mukaan saamelaisten poliittisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien polkeminen päinvastoin lisääntyisi lakiuudistuksen myötä.

”Vahvistamalla valta­ryhmittymien itsemääräämis­oikeutta poljetaan toisten itsemääräämis­oikeutta.”

Tässä on Kangasniemen mukaan taustalla vallan keskittyminen sekä syrjintä, jota osa saamelaiskäräjien jäsenistä hänen mukaansa päätöksenteossa kokee.

”Lakiuudistus ei korjaa ongelmaa, vaan esitetty lakiuudistus betonoi vallan pysyvästi heille, koska lain avulla he muun muassa pystyvät säätelemään saamelaiskäräjävaalien tulosta.”

Kangasniemi ajatteleekin, ettei saamelaisten itsemääräämisoikeus vahvistu lakiesityksen myötä tasapuolisesti.

”Vahvistamalla valtaryhmittymien itsemääräämisoikeutta poljetaan toisten itsemääräämisoikeutta.”

YK:lle on Kangasniemen mukaan mennyt tilanteesta yksipuolisia näkemyksiä, eikä vastapuolta ole hänen mukaansa kuultu.

”Tällä tavalla syntyneille kannanotoille ei voi antaa oikeudellista merkitystä”, Kangasniemi sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää lakiesitystä pääpiirteissään kannatettavana. Se on myös arvioinut, ettei luonnoksessa saamelaiskäräjälain muuttamiseksi esitettävät muutokset vaaliluetteloon merkitsemisen kriteereistä ole syrjiviä.

Kangasniemi kuitenkin ajattelee, ettei yhdenvertaisuusvaltuutettu ole perehtynyt saamelaistilanteeseen riittävästi.

Saamelaiskäräjien järjestäytymisistunto järjestettiin Inarissa helmikuussa 2020. Tuolloin saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi kaudelle 2020–2023 valittiin Tuomas Aslak Juuso.

3. Vaikutusmahdollisuudet

Kangasniemen mukaan lakiesitys ei heijasta tarpeeksi laajasti saamelaisyhteisön näkemyksiä, koska saamelaiskäräjien eri näkemyksiä ei ole otettu saamelaiskäräjälakia uudistavaan valmistelutyöhön mukaan.

”Lakiesityksessä ei ole huomioitu niitä kriittisiä asioita, joita saamelaiskäräjien edustajat toivat esille lähetekeskustelussa. Meille esiteltiin saamelaiskäräjälaki, eikä kompromissia ole haettu”, Kangasniemi sanoo.

”Nämä ovat retorisia heittoja, joilla yritetään horjuttaa lakiesitystä.”

Juuson mukaan kaikkia saamelaiskäräjien jäseniä taas on kuultu lain valmistelussa, ja kompromisseja on tehty runsaasti.

”Ennen komitean työskentelyä oli lähetekeskustelu, jossa kaikilla saamelaiskäräjien jäsenillä oli mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä pöytään. Mutta näkemykset ovat tietysti hyvin erilaisia, ja päätöksiä on pystyttävä silti tekemään. Äänestämme niistä normaalisti, kuten suomalaisyhteiskunnassakin.”

Puheet valtaa pitävästä ”saamelaisklikistä” ovat täysin perättömiä, Juuso sanoo.

”Tälle ei ole mitään näyttöä. Nämä ovat retorisia heittoja, joilla yritetään horjuttaa lakiesitystä.”

4. Vaalitapa

Kangasniemen lakiuudistusta koskeva kritiikki kiteytyy ytimessään pitkälti vaalitapaan, joka ei hänen mielestään edistä demokratian toteutumista saamelaisyhteisössä. Hän kritisoi siis erityisesti sitä, ettei lakiesitykseen sisälly muutosta saamelaiskäräjien vaalitapaan.

Saamelaiskäräjälaissa ei ole Kangasniemen mukaan määritelty sitä, miten äänitulos vaikuttaa paikkajakoon saamelaiskäräjillä. Hänen mukaansa vaalitulosta ei kunnioiteta, kun paikkoja toimielimiin täytetään saamelaiskäräjillä.

”Sillä on suuri vaikutus siihen, kuuluuko saamelaisten äänestäjien ääni päätöksenteossa. Koska saamelaiskäräjille valitaan jäsenet henkilövaalin kautta, pidämme toimintatapaa syrjivänä.”

Hänellä ei kuitenkaan ole suoraa vastausta siihen, mikä vaalitapa olisi nykyistä parempi.

”On erilaisia henkilö- ja listavaalin yhdistelmiä, ja pitäisi tutkia, mikä tässä yhteydessä olisi oikeudenmukaisuuden kannalta paras. Mutta sen pitäisi olla sellainen, että se heijastaa saamelaisten äänestäjien tahtoa.”

Saamelaiskäräjille valitaan jäsenet joka neljäs vuosi. Kaikille saamelaisten neljälle kotiseutualueelle, joita ovat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue, on kiintiöity kolme edustajaa. Loput yhdeksän edustajaa valitaan sen perusteella, kuka saa eniten ääniä.

Juuso painottaa, että nykyjärjestelmällä varmistetaan, että kaikkien alueiden eri tilanteet voidaan ottaa päätöksenteossa huomioon.

Lisäksi kiintiöjärjestelmällä varmistetaan, että enemmistö saamelaiskäräjien jäsenistä tulee kotiseutualueelta. Yli puolet saamelaisista asuu neljän kotiseutualueen ulkopuolella, joten suhteellisessa vaalitavassa valtaosa saamelaiskäräjien jäsenyyksistä menisi kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaisille.

”Jos lähtisimme suhteelliseen vaalijärjestelmään, koko saamelaiskäräjien ydintarkoitus tuhoutuisi. Lähtökohtana on, että itsehallinnon rooli on oltava kotiseutualueella vahva”, Juuso sanoo.

5. Käsitykset demokratiasta

Kangasniemen mukaan saamelaiskäräjillä ei epädemokraattisen vaalitavan takia pääse toteutumaan demokratian itsekorjautuvuutta. Se edistää hänen mielestään järjestelmän autoritarisoitumista.

”On kohtuutonta, että esimerkiksi kansanedustajat velvoittavat, että saamelaisten tulee olla yksimielisiä.”

Tähän pitää hänen mukaansa tulla muutos, jotta uusi saamelaiskäräjälaki voidaan hyväksyä. Lakiesityksen vastustamisessa onkin Kangasniemelle ensisijaisesti kyse demokratian kehittämisestä saamelaiskäräjillä.

Juuso puolestaan ihmettelee, miksi lakiesitystä kritisoidaan nyt nimenomaan siitä näkökulmasta, ettei joitakin ihmisiä ole heidän mukaansa kuultu tarpeeksi sen valmistelussa.

”Ajatellaan, että heidän näkemyksensä on ainoa oikea. Ei se voi mennä niin tilanteessa, jossa on paljon erilaisia näkemyksiä, vaan asiasta on äänestettävä täyskokouksessa. Meillä on vaaleilla valitut henkilöt, joille kansa on antanut luottamuksen. Olemme demokraattinen instituutio, ja meidän on kyettävä tekemään päätöksiä.”

Juuso ihmettelee, miksi saamelaisyhteisöltä ylipäätään odotetaan yksimielisyyttä.

”On kohtuutonta, että esimerkiksi kansanedustajat velvoittavat, että saamelaisten tulee olla yksimielisiä. Sinä päivänä perun sanani, kun Suomen eduskunta on systemaattisesti yksimielinen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat