Pikku­kunta Lapissa onnistui painamaan päästönsä miinukselle – Katso laskurista oman kuntasi päästöt

Kunnat ovat korvanneet fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa ennen kaikkea puulla. Monissa kunnissa kivihiilen ja maakaasun käyttö lisääntyi vuonna 2021.

Vantaan energian Martinlaakson biovoimalaitoksessa poltetaan muun muassa haketta, ja kierrätyspuuta. Voimala otettiin käyttöön vuonna 2019.

22.11. 10:00

Suomen kuntien ilmastopäästöt ovat pysyneet lievässä laskussa myös koronapandemian lievitettyä.

Vaikka tieliikenteen määrä kasvoi vuonna 2021, liikenteen päästöt eivät nousseet pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Suurin päästövähennys on tapahtunut kaukolämmön tuotannossa, kun fossiilienergiasta on siirrytty vähäpäästöisempiin lämmönlähteisiin. Isoista kaupungeista tämä näkyi viime vuonna Oulussa, joka on korvannut turvetta vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Lahden ja Turun kohdalla kivihiilestä luopuminen alkoi näkyä jo vuonna 2020.

Sen sijaan Helsingissä ilmastopäästöt kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden käytön kasvua tapahtui monessa muussakin kunnassa, sillä kylmä talvi lisäsi lämmitystarvetta.

Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tiistaina julkaisemasta laskelmasta. Sen mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 3,1 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna.

Päästöt vähenivät lähes kaikilla sektoreilla, mutta kasvanut lämmitystarve hidasti rakennusten lämmityksen päästövähennystahtia.

Syken erikoistutkija Santtu Karhinen pitää kehityksen yleisvirettä myönteisenä, vaikka yhtä suurta päästöjen lasku ei ollut kuin vuonna 2020, jolloin pandemia pysäytti monia yhteiskunnan toimintoja.

”On hienoa, että päästöt jatkoivat yhä laskuaan, vaikka koronasta palauduttiin, tieliikenteen määrä kasvoi ja vuosi 2021 oli selvästi edellisvuotta kylmempi. Tämä kertoo siitä, että taustalla tehdään koko ajan töitä päästöjen vähentämiseksi”, Karhinen sanoo.

Koronapandemian ja sen vuoksi tehtyjen sulkutoimien vuoksi hiilidioksidipäästöt laskivat maailmanlaajuisesti vuonna 2020, mutta ne ovat taas kääntyneet nousuun.

Lue lisää: Pandemia vähensi koronavuoden päästöjä selvästi – Ilmakehän hiilidioksidi­pitoisuus jatkaa silti kasvuaan

Suomessakin tieliikenteen päästöt laskivat koronapandemian vuoksi, kun työmatkaliikenne väheni ja matkailijavirta tyrehtyi.

Vuonna 2021 tieliikenteen päästöt laskivat 3,2 prosenttia. Koronavuodesta 2020 hieman kasvanut liikennemäärä ei siis kasvattanut tieliikenteen päästöjä pandemiaa edeltäneelle tasolle. Syynä ovat muun muassa ajoneuvokannan uusiutuminen ja polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.

Liikenteen sähköistyminen ei Karhisen mukaan vielä näy tilastoissa merkittävimpänä päästöjä vähentävänä tekijänä, mutta isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen sähköistämisellä voi olla nopeitakin vaikutuksia.

Isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen sähköistäminen vaikuttaa aikanaan merkittävästi päästöihin. Sähköbussi Helsingissä vuonna 2019.

Kaukolämmön kulutuksen päästöt laskivat ennakkotietojen mukaan vain 0,2 prosenttia, mutta kaukolämmön tuotannossa päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat jopa 13 prosenttia.

Turvetta ja kivihiiltä on korvattu laajalti etenkin puupolttoaineilla. Tämä on vähentänyt energiasektorin päästöjä, mutta niissä lisääntyneen puunkäytön kääntöpuoli ei näy. Se näkyy maankäytön päästöissä hiilinielujen pienenemisenä.

”Varsinkin isoissa kaupungeissa olisi syytä miettiä fossiilisten polttoaineiden korvaajana muita vaihtoehtoja kuin puuta”, Karhinen sanoo.

Vaihtoehtoisia lämmönlähteitä ovat esimerkiksi hukkalämmöt ja teollisen mittakaavan lämpöpumppuratkaisut.

Asukaskohtaiset ilmastopäästöt vaihtelevat Suomessa huomattavasti asuinpaikan mukaan.

Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin. Eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.

Asukaskohtaiset päästöt laskivat vuonna 2021 Etelä-Karjalan päästöjen hienoista kasvua lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna.

Pienimmillään päästöt olivat viime vuonna Lapin Simossa, jossa kunnan asukaskohtaiset päästöt jäivät miinukselle runsaasta tuulivoiman tuotannosta johtuen.

Keskimääräistä pienemmät asukaskohtaiset päästöt olivat myös esimerkiksi Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Suurimmat päästöt asukasta kohden olivat Ahvenanmaan Lumparlandissa, jossa satama nostaa päästöjen määrää.

Kuntien myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pitkällä aikavälillä. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005–2021 liki kolmanneksen, 28,7 prosenttia.

Kunnat ovat näyttäneet mallia ilmastonmuutoksen hillinnässä jo vuodesta 2008. Tuolloin alkoi Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke eli Hinku, joka alkoi pienten kuntien kokeiluna mutta on laajentunut maanlaajuiseksi.

Mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet vähentämään liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tulokset ovat olleet hyviä. Hinku-kunnat ovat onnistuneet vähentämään päästöjään enemmän ja nopeammin kuin muut Suomen kunnat.

Lue lisää: Moni pieni kunta nokittaa Helsingin ilmastotavoitteissaan – yhä useammat kaupungit pyrkivät hiilineutraaleiksi

Hinku on osoittanut, että kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa voidaan tehdä kunnianhimoisia päästövähennyksiä.

Menestyksen taustalla on havainto, että kestävät ratkaisut säästävät myös rahaa. Tehokkaat ratkaisut ovat alkaneet monistua.

Lue lisää: Suomen ilmastopäästöt vähenivät koronavuonna: ”Suunta on ollut kaikkialla oikea”– HS:n laskuri kertoo, miten päästöt ovat kehittyneet kotikunnassasi

Lue lisää: Hiili­nielut romahtivat – Nyt on aika keskustella hakkuiden rajoittamisesta

Lue lisää: Pandemia vähensi koronavuoden päästöjä selvästi – Ilmakehän hiilidioksidi­pitoisuus jatkaa silti kasvuaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat