Äärimmäinen sääilmiö Suomessa: 33 asteen lämpötilaero muutaman kilometrin välein

Vain 500 metrin nousun myötä lämpötila nousee Muoniossa lähes 33 astetta. Tutkijan mukaan ilmiön selittää Lapin yllä oleva voimakas korkeapaine.

Laukukero kuuluu Pallaksen tunturijonoon. Torstaina Laukukeron huipulla mitattiin mittausaseman historian korkein lämpötila näin myöhään marraskuussa.

17.11. 12:54 | Päivitetty 17.11. 14:32

Muoniossa on mitattu tänään poikkeuksellisen suuri lämpötilaero laakson ja tunturin huipun välillä. Muonion kirkonkylässä mittari on näyttänyt alle -24 astetta. Vain noin 500 metriä ylempänä Laukukeron huipulla on mitattu aamupäivään mennessä peräti 8,7 plusastetta.

Muutaman sadan metrin nousun myötä lämpötila kohoaa siis lähes 33 astetta.

”En muista yhtä voimakasta tilannetta lämpötilaeroissa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen, joka kertoi tilanteesta Twitterissä torstaiaamuna. Tuolloin lämpötilaero oli noussut 32,5 asteeseen.

”On tyypillistä, että tunturin huipulla lämpötila on korkeampi kuin laaksossa, sillä kylmä ilma valuu laaksoihin ja aukeisiin paikkoihin. Mutta yli 30 asteen ero on jo äärimmäinen tilanne.”

Laukukeron huipun mittausasemalla ei ole aiemmin mitattu yhtä korkeaa lukemaa näin myöhään marraskuussa. Asema on perustettu vuonna 1996.

”Tilanne on vielä päällä, ja on mahdollista, että lämpötila huipulla vielä nousee.”

Ilmiön taustalla on poikkeuksellisen voimakas inversio. Inversio tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila kasvaa ylemmäs mentäessä. Tavallisesti tilanne on ilmakehän alaosassa päinvastainen.

Lapin yllä on Rantasen mukaan nyt voimakas yläilmakehän korkeapaine. Korkeapaineessa ilma laskeutuu alas ja kuivuu.

”Tällainen normaalia voimakkaampi korkeapaine on siirtynyt Lapin ylle, ja sen mukana on tullut lämmintä ilmaa. Koska ilma alaspäin laskeutuessaan kuivuu ja lämpenee, tunturien huipulla on nyt hyvin kuivaa ja lämmintä ilmamassaa.”

Maanpinta puolestaan jäähtyy koko ajan, koska aurinko ei enää lämmitä sitä. Siksi pakkanen laaksossa on päässyt kiristymään.

Samalla tuuli on heikkoa, joten ylhäältä alaspäin laskeutuva ilmamassa ei ole päässyt sekoittumaan pintaan asti.

”Pinta jäähtyy jäähtymistään, ja syntyy voimakas lämpötilaero. Se ei korkeapainetilanteissa helposti purkaudu, koska se vaatisi tuulta, joka pakottaisi lämmintä ilmaa alemmas kohti pintaa ja kylmää ilmaa puolestaan ylemmäs.”

Inversio on yleensä suurimmillaan talviaikaan, Rantanen sanoo.

”Myöhemmin talvella voi olla jopa suurempia eroja. Kaamoksessa aurinko ei pääse lämmittämään maanpintaa niin paljon, että tilanne purkautuisi.”

Torstain poikkeuksellisen voimakkaassa inversiossa ei ole Rantasen mukaan selkeää yhteyttä ilmastonmuutokseen, vaan sen selittää nimenomaan voimakas korkeapaine.

”Toki siihen ilmastonmuutos on voinut vaikuttaa, että lämpötila huipulla on noussut aiempaa korkeammaksi. Mutta toisaalta ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja myös laaksossa.”

Jos inversiotilanne kestää pidempään, sillä on Rantasen mukaan vaikutuksia ilmanlaatuun. Asuinalueiden päästöt saattavat jäädä leijumaan alempiin ilmakerroksiin.

”Jos laakson pohjalla esimerkiksi poltetaan puuta, savu ei pääse sekoittumaan ylemmäs ilmakehään inversion takia, vaan jää leijumaan alas ja voi heikentää ilmanlaatua.”

Lapin yllä oleva korkeapaine näyttää Rantasen mukaan kuitenkin siirtyvän, ja inversio alkaa torstain jälkeen helpottaa.

”Näyttää siltä, että tänään tilanne on voimakkain, ja huomenna lämpötilaero alkaisi laskea.”

Lue lisää: Nyt kylmenee jopa −25 asteeseen, yöpakkaset alkavat etelässäkin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat