Tältä näyttää yksi Ranskan isku­kykyisimmistä laivoista, joka kävi Herne­saaressa

Venäjän hävittäjät härnäsivät Suomeen tullutta ranskalaista fregattia. Ensi vuonna Nato-maiden laivoja nähdään vähintään yhtä paljon kuin tänä vuonna.

Laivan kapteeni Antony Branchereau oman paikkansa äärellä ranskalaisen fregatti Chevalier Paulin taistelunjohtokeskuksessa. Hän varmisti ennen kuvausta, ettei näytöillä näy mitään salaista.

22.11. 17:25 | Päivitetty 22.11. 18:38

Sotalaivan peräosan hangaarissa, jossa normaalisti olisi helikopteri, onkin nyt kutsuvieraille tarkoitettu tarjoilupöytä. Näkyy monenlaista juustoa, patonkeja ja punaviiniä.

Ranskalainen fregatti Chevalier Paul vietti tiistaina viimeisiä tuntejaan Helsingissä ennen lähtöään merivoimien Freezing Winds 22 -sotaharjoitukseen.

Lue lisää: Merivoimien pääsotaharjoitus alkaa Suomenlahdella ja Saaristomerellä – mukana kansainvälisiä joukkoja

Muutaman päivän Helsingissä viettäneen laivan miehistö pääsi tutustumaan suomalaiseen ruokaan, saunaan ja sählyyn ennen harjoitusta, johon se osallistuu Suomen, Ruotsin ja Nato-maiden alusten kanssa.

Yli 150-metrinen laiva on Ranskan laivaston iskukykyisimpiä ja uusimpia aluksia ja tarkoitettu muun muassa suojaamaan lentotukialuksia.

Fregatti Chevalier Paul oli todennäköisesti tämän vuoden viimeinen Helsingissä vieraillut Nato-maan alus.

Se on erilaisilla ohjuksilla lastattu modernin sodan johtokeskus, josta voidaan ohjata taisteluja vihollista vastaan ilmassa, pinnalla ja pinnan alla sekä häiritä ja hämätä elektronisesti vastustajan tutkia ja asejärjestelmiä.

Sen tutka näkee kohteet ilmassa 400 kilometrin päässä, joten se voi luoda koko laivasto-osastolle ilmatilakuvan. Sitä se nyt pääsee tekemään alkavassa sota­harjoituksessa, johon osallistuu myös Suomen Horneteja.

Chevalier Paulin tulon Itämerelle huomasi viime torstaina myös Venäjä, jonka kaksi hävittäjää kävi härnäämässä alusta lentämällä sen ja toisen ranskalaisen sotalaivan päältä vain sadan metrin korkeudelta. Nato paheksui välikohtausta tuoreeltaan.

Lue lisää: Venäjä joutuu tunnustamaan, että se ei kilpaile Nato-maiden kanssa enää Itämerellä, sanoo tutkija – Mitä tarkoittaa, että Itämerestä tulee Naton sisämeri?

Laivan kapteeni otti vieraat vastaan ja johdatti median suoraan komentosillalle Hernesaaren laiturissa.

”Se oli niiltä vaarallista käytöstä. Ne lensivät yli nopeasti ja hyvin matalalla. Ne eivät vastanneet kysymyksiimme niiden aikomuksista”, kertasi kapteeni, kommodori Antony Branchereau.

Uutta miehistölle on myös se, että Itämerellä joutuu pukeutumaan useisiin vaate­kerroksiin ja varautua hakkaamaan jäätä irti laivan rakenteista.

Laivan kapteeni Antony Branchereau, vierailua isännöinyt Merisotakoulun johtaja Tuomo Mero ja Ranskan sotilasattasea Claire Bertaux komentosillalla.

Branchereau johdatti vieraat myös laivan taistelukeskukseen, jonne pääsy sotalaivoilla ei normaalisti ole mikään itsestäänselvyys. Keskus on kuin tiiviisti pakattu avokonttori täynnä pulpetteja, joissa on useita näyttöjä. Toki kapteeni varmisti, että ne olivat vierailun aikana pois päältä.

Paikoilta käytetään kaikkia laivan aseita. Se jäi salaisuudeksi, miten monta kohti tulevaa ohjusta laiva pystyy torjumaan kerralla.

Naton jäsenmaiden sotalaivat ovat tänä vuonna olleet tuttu näky Suomen satamissa, ja tilanne on vähintään sama ensi vuonna. Suomessa vierailut on otettu valtaosin myönteisesti vastaan, mikä ei yllättänyt Branchereauta.

Laivan aseistusta komentosillalta katsottuna. Etualalla 76-milliset tykit.

”Tämä on iso symboli Natolle”, hän sanoi.

Puolustusministeriö päätti vastikään puolustusvoimien kansainvälisistä harjoituksista ensi vuodelle, ja niitä riittää: harjoituksia on kaikkiaan 89 eli niitä alkaa keskimäärin neljän päivän välein.

Ministeriön mukaan Suomen osallistuminen niihin on vastaus heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen, se parantaa Suomen Nato-valmiuksia ja vahvistaa Suomen puolustusta.

Ensi vuoden harjoitusmäärä voi tuntua suurelta, mutta Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Mika Varvikon mukaan määrä on samaa luokkaa kuin vuosina juuri ennen korona-aikaa.

Näkyvä muutos koettiin silti viime kesänä, kun varsinkin Yhdysvallat ja Britannia alkoivat osoittaa poliittista tukeaan käytännön keinoin eli harjoittelemalla yhdessä Suomen kanssa.

Rissalassa nähtiin brittien F-35-hävittäjiä ja Helsingissä nähtiin valtava amerikkalaisten USS Kearsarge -maihinnousutukialus.

Lue lisää: Näkymä kuin suoraan Top Gun -elokuvasta – Tällainen on Suomen edustalle asettunut jättimäinen USS Kearsarge hetki ennen sotaharjoitusta

Näiden maiden joukkojen kanssa toteutettiin lisäksi useita viikkoja kestäneitä harjoituksia eri puolilla Suomea.

Varvikko muistuttaa, että harjoitussuunnitelmassa muutamat harjoitustyypit sisältävät useita pienempiä harjoituksia.

”Nämä ovat joustavasti järjestettäviä ja kustannustehokkaita pieniä harjoituksia, joita on tänäkin vuonna järjestetty runsaasti.”

Sellaisia ovat maa-, meri- ja ilmavoimien CBT-harjoitukset (Cross Border Training) sekä ilmavoimien FSTE-harjoitukset (Finnish Swedish Training Event) ja merivoimien PASSEX-harjoitukset (Passing Exercise).

”Esimerkiksi ilmavoimilla on näitä CBT- ja FSTE-harjoituksia suunnilleen joka toinen viikko”, Varvikko sanoo.

Komentaja Antony Branchereaun takana keulakannella näkyy fregatti Chevalier Paulin pääaseen, Aster-ilmatorjuntaohjusten siilot.

Suunnitelmassa erottuu yksi maa. Kaikkien kolmen puolustushaaran ykkös­tavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä Ruotsin kanssa. Seuraavina tulevat Yhdysvallat, Norja ja Britannia.

Suomi aikoo ensi vuonna jatkaa myös osallistumista Naton viidennen artiklan mukaisia harjoituksiin, joissa jäsenmaat harjoittelevat yhteistä puolustusta.

”Näitä harjoituksia on ollut aiemmin viidestä kymmeneen vuodessa. Suunnitelma on nyt tehty tarkkailijamaan osalle, mutta kun olemme jäseniä, näiden harjoitusten määrä saattaa nousta”, Varvikko sanoo.

76 mm pikatykit etukannella.

Exocet-merimaaliohjusten putket keskilaivassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat