Järjestöt: Hyvinvointi­alueet rikkovat järjestelmällisesti lakia hankinoissaan

Neljä elinkeinoelämän järjestöä pyytää kilpailu- ja kuluttajavirastoa tutkimaan hyvinvointialueiden suorahankintoja.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yksi niistä alueista, joiden suorahankintoja elinkeinoelämän järjestöt kritisoivat.

21.11. 11:47

Elinkeinoelämän järjestöt kritisoivat hyvinvointialueiden suorahankintoja ja pitävät niitä hankintalain vastaisina.

Neljä elinkeinoelämän järjestöä kertovat toimittaneensa maanantaiaamuna toimenpidepyynnön kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:lle koskien hyvinvointialueiden hankintoja.

Toimenpidepyynnössä ovat mukana Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämämän keskusliitto (EK), Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari.

EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen näkee, että hyvinvointialueet ovat alkaneet rikkoa hankintalakia järjestelmällisesti.

”Ne ostavat ensin minimaalisen osuuden monikunnallisesta jättiyhtiöstä, jolta sitten ostetaan tavaraa ja palveluita suoraan, ilman kilpailutusta. Olemme kehityskulusta todella huolissamme”, Oksanen sanoo järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

KKV valvoo julkisia hankintoja, sillä valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen on kilpailutettava hankintansa hankintalain mukaan.

KKV:n mukaan hankintavalvonnan tarkoituksena on turvata verovarojen tehokasta käyttöä ja ehkäistä korruptiota varmistamalla, että julkiset hankinnat kilpailutetaan avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti sekä markkinoiden kilpailullisuutta hyödyntäen.

Elinkeinoelämän järjestöt vaativat toimenpidepyynnössään KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta.

Järjestöt toteavat tiedotteessaan, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyi Sarastian omistajaksi tammikuussa 2022, jolloin se osti siitä 0,04 prosentin omistusosuuden.

Järjestöjen mukaan hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiasta, sillä Sarastialla on 286 omistaa. Omistajien joukossa on kaupunkeja ja hyvinvointialueita eri puolilta Suomea. Tiedotteen mukaan omistajista 269 omistaa alle prosentin Sarastiasta, ja sen hallituksessa on kuusi jäsentä.

Vuonna 2021 Sarastian liikevaihto oli 154 miljoonaa euroa.

Järjestöjen mielestä KKV:n pitäisi saattaa sidosyksikköhankintojen laillisuus markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Järjestöjen näkemyksen mukaan kyse on laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta, joka on valtakunnallinen ja yleinen.

”Sarastia on vain jäävuoren huippu. Sarastian tyyppisiä keinotekoisia järjestelyjä on Suomessa kymmeniä. Arviomme mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kikkailu monopolisoi tukipalveluiden markkinaa jo 15 miljardin euron arvosta, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari järjestöjen tiedotteessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat