Osa ukrainalaisista matkustaa toistuvasti, vaikka se ei kuulu tilapäiseen suojeluun

Ukrainalaiset saavat Suomesta tilapäistä suojelua, joka ei ole periaatteessa ole tarkoitettu matkustamiseen. Tätä kuitenkin tapahtuu, kerrotaan sisäministeriöstä.

Tilapäistä suojelua on Suomesta hakenut noin 44 000 ukrainalaista.

24.11. 14:48

Osa ukrainalaisista matkustaa toistuvasti Suomen ja kotimaansa väliä.

”Tätä tapahtuu, mutta emme oikein tiedä kuinka paljon”, sanoo maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen sisäministeriöstä.

Ukrainalaiset ovat Suomessa oikeutettuja tilapäiseen suojeluun. Suojelu ei periaatteessa ole tarkoitettu matkustamiseen.

”Mutta toisaalta ymmärrämme, että käydään katsomassa kotia ja sukulaisia.”

Toiveena on, että matkoista kerrottaisiin vastaanotto­keskuksessa. Pakollista se ei kuitenkaan ole.

Tilapäistä suojelua on Suomesta hakenut sitten Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan noin 44 000 ukrainalaista. Tällä hetkellä hakemusten määrä on tasoittunut yli tuhannen viikkotahdista noin 400–500:aan.

Sisäministeriö arvioi, että ensi vuoden aikana Suomeen voi tulla 30 000–40 000 ukrainalaista. Hulkkosen arvion mukaan määrän kanssa pärjätään. Uusien vastaanotto­keskusten avaamistarvetta hän ei spekuloi.

Kun ukrainalaisia keväällä saapui suuria määriä Suomeen, epämääräisyyksiä nousi esille niin työluvissa kuin majoittumisessa. Esimerkiksi kesäkuussa HS kertoi, että tuhannet maahan saapuneet ukrainalaiset eivät olleet saanut henkilötunnuksia eli hetuja.

Vastaanottokeskukset ruuhkautuivat. Sittemmin keskuksia on avattu lisää eri puolelle Suomea. Moni ukrainalainen on kuitenkin asunut kotimajoituksessa. Syyskuussa kotimajoittajat kertoivat HS:lle, kuinka hankalaa ukrainalaisten on ollut esimerkiksi avata pankkitili ja saada palkka tilille.

Lue lisää: Ukrainasta paennut Jevheni Glazunov pääsi töihin Fortumille muttei ole saanut palkkaa kolmeen kuukauteen: ”Meillä ei ole kassaa, josta käteistä voitaisiin nostaa”

Hulkkosen mukaan vastaavia ongelmia ei enää ole eikä suurikaan sotaa paenneiden määrä niitä nosta pintaan.

”Nyt malli on testattu ja olemme oppineet kokemuksesta.”

Tiedonvälityksessä on kuitenkin yhä hankaluuksia.

”Se on haaste. Ukrainalaiset eivät tunnu löytävän viranomaistiedon luo.”

Suomessa ei myöskään ole moniakaan ukrainan kieltä taitavia. Hulkkosen mukaan viestintäkatkoksia on pyritty ratkomaan muun muassa ukrainalaisyhteisöjen avulla.

Tilapäinen suojelu kestää vuoden. Tämän jälkeen ukrainalaiset voivat hakea kotikunta­oikeutta. Samalla lapsille tulee kouluvelvoite.

Helsingin seudulla ollaan arveltu, että tämä johtaisi sotaa paossa olevien pakkautumisen etelään. Maahanmuutto­virasto ja sisäministeriö eivät kuitenkaan usko suureen ryntäykseen.

”Ukrainalaisia on yli 200 kunnassa. Monella on jo käynnissä asettautuminen”, Hulkkonen sanoo.

Suomeen on saapunut Ukrainasta paljon naisia ja lapsia. Hulkkosen mukaan on hyvinkin mahdollista, ettei paikkaa haluta lapsen kanssa vaihtaa kovin tiheään. Lisäksi kunnissa voi aikuisilla olla työpaikat esimerkiksi kausityön parissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat