Talvi tulee, ja Ukrainassa ollaan ilman vettä ja sähköä – Kuinka paljon ukrainalaisia voi tulla Suomeen?

”Aivan varmasti talvi saa ihmisiä liikkeelle, jos ei ole elämisen edellytyksiä”, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.

Ukrainalaisia pakolaisia odottamassa rajanylitystä Puolaan sodan alkuvaiheessa helmikuun lopussa.

27.11.2022 2:00 | Päivitetty 27.11.2022 11:06

Venäjä on viime aikoina tuhonnut iskuillaan Ukrainan infrastruktuuria. Laajat alueet Ukrainasta ovat olleet ilman sähköä ja puhdasta vettä, myös pääkaupunki Kiova.

Samaan aikaan talvi tekee tuloaan. Kun elämisen edellytykset käyvät yhä vaikeammiksi, yhä useammat ukrainalaiset saattavat jättää kotinsa. Onko talven tullen Suomeenkin odotettavissa yhä suurempia määriä tulijoita Ukrainasta?

”Aivan varmasti talvi saa ihmisiä liikkeelle, jos ei ole elämisen edellytyksiä. Jos sähköverkkoja ei saada kuntoon, jos lämmitys ja vesihuolto eivät toimi eikä elämisen perusedellytyksiä saada taattua, ihan varmasti ihmiset lähtevät etsimään niitä muualta”, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.

Aiemmin sisäministeriö on arvioinut, että ensi vuoden aikana Suomeen voi tulla 30 000–40 000 ukrainalaista. Haahtelan mukaan toistaiseksi ei ole tarvetta muuttaa arviota, sillä määriä on vaikea arvioida.

Hänen mukaansa liikkeelle lähtijöiden määrään vaikuttavat monet asiat kuten esimerkiksi se, kuinka nopeasti infrastruktuuria saadaan korjattua ja tuhotaanko sitä lisää.

Iso osa kodeistaan paenneista ukrainalaisista on siirtynyt Ukrainan muihin osiin. Maasta lähteneistä isoimmat joukot ovat menneet esimerkiksi Puolaan ja Saksaan.

Haahtelan mukaan Suomeen on tähän mennessä tullut noin prosentti Ukrainan ulkopuolelle paenneista.

Ukrainalaiset ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun. Sitä on Suomesta hakenut tähän mennessä noin 44 000 ukrainalaista. Tällä hetkellä hakemuksia tulee noin 500 viikossa.

Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonenkin uskoo, että infrastruktuurin tuhoutuminen talvea vasten saa ihmisiä jossain määrin liikkeelle, mutta hänenkin mukaansa määriä on toistaiseksi mahdoton arvioida.

”Meille ei ainakaan ole tullut signaaleja, että massiivista ihmisten liikkeellelähtöä olisi havaittavissa toistaiseksi. Mutta talvihan on vasta aluillaan”, hän sanoo.

”Niiltä alueilta, missä vedenjakeluverkkoja on tuhoutunut, on pakkokin lähteä. Jos ei sitten saada jollain väliaikaisratkaisulla järjestettyä vettä. Mutta kun puhutaan isoista alueista, väliaikaisratkaisujen rakentaminenkin on aika vaikeaa. Ja vesijohtoverkkojen korjaaminen on hidasta. Se on yleensä useiden kuukausien projekti.”

Korhonen uskoo, että jatkossa Suomeen saapuu ukrainalaisia samassa suhteessa kuin aiemminkin.

”Ei Suomi ole mikään prioriteettimaa lähtijöille. Varmaan he, joilla on sukulaisia tai ystäviä täällä, saattavat tulla. En usko, että siinä tulee mitään suurta muutosta”, hän sanoo.

Haahtelan mukaan Maahanmuuttovirastolla on mahdollisuus kasvattaa vastaanottokeskusten kapasiteettia, vaikka tulijoiden määrät kasvaisivat merkittävästikin nykyisestä.

Maahanmuuttovirastolla on hyvin vastaanottokeskus­kapasiteettia. Haahtelan mukaan Maahanmuuttovirastolla oli syksyllä laaja kilpailutus vastaanottokeskus­toiminnasta eikä kilpailutuksen tuomaa kapasiteettia ole otettu vielä läheskään kokonaan käyttöön.

Tällä lisäkapasiteetilla oli tarkoitus korvata aiempaa kapasiteettia. Jos Suomeen tulijoiden määrä kasvaa merkittävästi, mitään toimintaa ei ajeta alas, vaan lisäkapasiteetti otetaan käyttöön sen lisäksi.

”Ymmärrämme tilanteen vakavuuden ja talven haasteet. Olemmekin varautuneet hyvinkin moniin skenaarioihin. Meillä on hyvä valmius lisätä kapasiteettia hyvinkin nopeasti sitä mukaa, kun tarvetta on”, Haahtala sanoo.

”Tietenkin aina voi tapahtua jotain, ettei sekään varautuminen lopulta riittäisi. Mutta emme voi ennakkoon varautua niin, että pitäisimme tyhjää kapasiteettia valmiina, koska se maksaa yhteiskunnalle hyvin paljon. Meillä on kapasiteetin kasvattamis­mahdollisuutta nopeallakin aikajänteellä, jos tarve siihen on.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat