"Hallitus ei ole seurannut omaa lakiaan" – Ympäristö­järjestöt perustelevat valtion viemistä oikeuteen

Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti koskee metsien hiilinieluja, joihin Suomen ilmastopolitiikka nojaa. Ympäristöjärjestöjen mukaan valtioneuvosto on menetellyt lainvastaisesti, koska se ei ole käynnistänyt hiilinielujen pelastamistoimia.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen kertoi Suomen ensimmäisen ilmasto-oikeudenkäynnin perusteista maanantaina Helsingissä.

28.11.2022 13:10

Suomen hallitus joutunee vastaamaan metsien hiilinielujen romahduksesta oikeudessa. Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat valittaneet riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) ja näin käynnistäneet oikeusjutun Suomen ilmastopolitiikasta.

Oikeusjuttu perustuu siihen, että Suomen hallitus ei ole järjestöjen mukaan noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole käynnistänyt hiilinielujen pelastuspakettia.

Aiheena on ilmastonmuutosta hillitsevien metsien hiilinielujen heikkeneminen niin, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Syinä pidetään muun muassa runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.

Greenpeace Nordenin ja Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan valtioneuvosto on lainvastaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan arvioida lisätoimien tarve ja käynnistää menettely lisätoimista, joilla vahvistetaan hiilinieluja.

Tämän vuoksi Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 uhkaa jäädä toteutumatta.

Lue lisää: Greenpeace ja Suomen luonnon­suojeluliitto vievät Suomen oikeuteen ilmasto­politiikasta

Kyseessä on Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti. Sen avulla järjestöt pyrkivät vaikuttamaan siihen, että Suomi tekee oman osansa aikamme suurimman kriisin eli ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi, sanoo Greenpeacen tuore maajohtaja Touko Sipiläinen.

”Olemme tilanteessa, jossa hallitus ei ole seurannut omaa ilmastolakiaan. Hiilinielujen romahduksen myötä hallituksen ilmastosuunnitelmilta on pudonnut pohja pois. Tämä vaarantaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen”, Sipiläinen sanoo.

KHO:lle jätetty hallintovalitus koskee valtioneuvoston päätöstä antaa eduskunnalle ilmastovuosikertomus ilman ilmastolain edellyttämän lisäpäätösmenettelyn käynnistämistä.

Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat, että valtioneuvoston 27.10. tekemä vuosikertomusta koskeva päätös kumotaan ja palautetaan uuteen valmisteluun.

”Suomella on tieteen pohjalta asetetut ilmastotavoitteet ja ilmastolaki, jonka on määrä taata, että tavoitteet saavutetaan. Näistä me suomalaiset saamme olla syystä ylpeitä. Nyt valtioneuvosto on laiminlyönyt lain mukaisen velvollisuutensa seurata tavoitteiden toteutumista ja päättää tarvittaessa lisätoimista”, sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Kansalaisten tulee Kososen mukaan voida luottaa valtion ilmastolupauksiin. Järjestöillä ei kuitenkaan ole enää luottamusta siihen, että hallituksella on kyky toimia hiilinieluasiassa:

”Metsä- ja maankäyttösektorin hiilinielut ovat romahtaneet, eikä riittävää määrällistä arviota tilanteen vaatimista lisätoimista ole tehty, saati päätöstä suunnitelmien päivittämiseksi.”

Hiilinielujen pelastuspakettia ovat vaatineet Suomen ympäristökeskus sekä huippututkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli, jonka mukaan lisätoimia tarvitaan, mikäli Suomi aikoo pysyä tavoitteessaan.

Viime heinäkuussa voimaan tulleen ilmastolain on määrä varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Lain mukaan valtioneuvosto seuraa ilmastotoimien edistymistä ja seurannan perusteella päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista.

Lokakuussa julkistetun ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytiedon valossa nipin napin onnistua.

Tavoitteeseen pääsemistä vaikeuttaa etenkin hiilinielujen romahtaminen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa ennätykselliset hakkuut. Lisäksi on selvinnyt, että puusto ei kasvakaan niin nopeasti kuin aikaisemmin on arvioitu, vaan kasvu on hidastunut. Hakkuissa on kaadettu entistä nuorempaa metsää.

Toukokuussa Tilastokeskus julkisti pikaennakon vuoden 2021 kasvihuonekaasujen päästöistä. Sen mukaan maankäyttösektori on muuttunut ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästöjen lähteeksi.

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan viimeistään tämän olisi pitänyt herättää, mutta hallitus ei ole tehnyt korjausliikkeitä.

”Olemme ottaneet takapakkia ja karanneet hiilineutraaliuspolulta. Nyt nielut pitää saada takaisin historialliselle tasolle”, Aho sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan hiilinielujen romahduksesta on tiedetty jo pitkään ja valtioneuvostolla on ollut monta mahdollisuutta toimia suunnan korjaamiseksi, mutta ne on jätetty käyttämättä.

Ahon mukaan vastuussa hiilinielujen romahduksesta ovat pääministeri Sanna Marinin hallituksen lisäksi olleet edelliset hallitukset, jotka ovat keskittyneet vauhdittamaan sitä, että metsistä saadaan yhä enemmän puuta.

Tilanne on jatkunut, vaikka tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet, että kasvavat hakkuut ovat riskitekijä sekä ilmastotavoitteille että luonnon monimuotoisuudelle. Viimeistään toukokuussa tiedon tultua ilmi valtioneuvoston olisi pitänyt käyttää mahdollisuus korjata tilannetta, korostaa luonnonsuojeluliiton Aho.

”Hiilinieluista on tullut Suomen ilmastopolitiikan kohtalonkysymys. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimimattomuus on jyrkässä ristiriidassa ilmastolain velvoitteiden kanssa. Lakiin kirjatut ilmastotavoitteet eivät voi olla sanahelinää, vaan toimien on oltava niiden mukaisia”, Aho sanoo.

Greenpeacen maajohtajan Touko Sipiläisen mukaan hallituksen ilmastosuunnitelmilta on pudonnut pohja hiilinielujen romahduksen myötä.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat