Koittaako tammikuussa palkka­kaaos? Liki 200 000 suomalaisen palkanmaksu muuttuu vuoden­vaihteessa

Hyvinvointialueet ovat päättäneet tehdä vain kaikkein välttämättömimmät tehtävät vuodenvaihteeseen mennessä, jotta ihmiset saavat palkkansa ja tärkeimmät tietojärjestelmät toimivat.

Hyvinvointialueiden hallinnossa on käynnissä vuosikymmeniin Suomen suurimman hallintouudistuksen loppukiri.

10.12.2022 2:00 | Päivitetty 10.12.2022 9:59

Tulevatko sairaanhoitajien, lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden palkat tileille ajallaan ensi tammikuussa?

Hyvinvointialueiden hallinnossa on käynnissä vuosikymmeniin Suomen suurimman hallintouudistuksen loppukiri. Kaikkein tärkeimmät asiat, kuten palkanmaksujärjestelmät, yritetään saada kuntoon, vaikka kiire on kova.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) seurannan mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialue oli saanut lokakuun loppuun mennessä tehtyä vasta 12 prosenttia vaadittavista ict-valmistelutehtävistä. Yhtä huonolta tilanne näytti myös Lapin ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueilla.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Jari Poromaa sanoo, että ministeriön seuranta on harhaanjohtava.

”Siellä seurataan asioita on–off-tyyppisesti, eli asia merkitään valmiiksi vasta, kun se on tutkittu, testattu ja kokonaan valmis. Meillä oli lokakuun lopussa 12 prosenttia kriittisistä töistä valmiina, mutta se ei tarkoita, että työstä olisi ollut 88 prosenttia tekemättä”, Poromaa sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetään, että seurantaraportin prosentit eivät kerro valmistautumisesta läheskään kaikkea.

Loka–marraskuussa hyvinvointialueet ovat tehneet ratkaisevia päätöksiä siitä, mitkä ovat kaikkein tärkeimmät uudistukset. Ne on pantu tehtävälistan kärkeen. Tärkeimpiä ovat palkanlaskentajärjestelmien toimiminen ja osa tieto- ja viestintätekniikan (ict) muutoksista.

”Ict-valmistelu on isoissa muutoksissa siten haastavaa, että sen uudistaminen onnistuu silloin, jos kaikki muukin onnistuu. Jos jokin osa-alue, kuten palkanmaksu, ei onnistu, niin silloin ict:kin epäonnistuu”, sanoo erityisasiantuntija Timo Ukkola STM:stä.

Ukkolan mukaan häiriöitä voi aiheutua, jos järjestelmiin on syötetty väärää lähdetietoa. Ohjelmat sinänsä toimivat, mutta vain silloin, jos niiden sisältämät henkilötiedot täsmäävät.

Vuodenvaihteessa 175 000 työntekijää siirtyy kuntien palveluksesta hyvinvointialueiden palkkalistoille.

Valtiovarainministeriön (VM) muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen muistuttaa, että ict:n osalta vuodenvaihteessa hyvinvointialueilla vain pakollinen pitää olla valmiina. Ahosen vastuulla on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen.

”Noin kuukausi sitten olin vielä huolissani siitä, miten kaikki välttämätön saadaan tehtyä ja tuleeko häiriöitä palkanmaksuun. Nyt en ole enää niin huolissani, koska monet alueet ovat kirineet niin kovasti”, Ahonen sanoo.

Hänen mukaansa tuskaa on helpottanut se, että tekemätön työ on tunnistettu.

”Murheenkryyni on nyt parhaillaan se, miten hyvinvointialueet saavat sovittua kuntien kanssa kaikista järjestelmien hankinnoista. Sen sopiminen on nyt kaikista eniten kesken”, Ahonen sanoo.

Hyvinvointialueet ostavat siis toiminnalle keskeisiä palikoita kunnilta. Niitä ovat esimerkiksi tietoliikennejärjestelmät, sovellustuki, käyttötuki ja fyysiset laitteetkin. Vasta myöhemmin keskitytään potilastietojärjestelmien uudistamiseen.

Hyvinvointialueista Länsi-Uudellamaalla tulee olemaan käytössään Sarastia365 HR-järjestelmä. Länsi-Uusimaa on ulkoistanut Sarastialle myös palkanlaskennan toisin kuin Helsinki. Sen puutteet aiheuttivat Helsingin kaupungin palkanmaksuun kaaoksen. Helsinki otti Sarastian käyttöön tämän vuoden huhtikuussa.

VM:n Ahosen mukaan avainasemassa on nyt henkilöstöhallinto.

”Järjestelmät kyllä maksavat palkat, jos ihmisten tiedot ovat järjestelmässä oikein”, hän sanoo.

Ahosen mukaan suurimmat riskit liittyvät niihin työtekijöihin, joiden tietoihin tulee muutoksia sen jälkeen, kun heidän tietonsa on syötetty järjestelmään. Jos ihmisen perustiedot tai työsuhdetiedot muuttuvat ja jos tulee uusia keikkatyötekijöitä tai määräaikaisia työntekijöitä, tämä voi olla ongelma.

Jos traktoriyrittäjä on aurannut terveyskeskuksen pihan ja häntä ei olekaan siirretty uuteen järjestelmään, palkkio voi jäädä tulematta.

Hyvinvointialueet ovat varautuneet perustamalla katastrofiorganisaatioita ja sopimalla tammikuulle lisäpalkanmaksupäiviä.

Hyvinvointialueet ovat varautuneet perustamalla katastrofiorganisaatioita ja sopimalla tammikuulle lisäpalkanmaksupäiviä. Vuodenvaihteen tietämillä monilla alueilla on hallinnon työntekijöiltä peruttu lomat.

Sen lisäksi, että tarkka työ henkilöstöhallinnossa vaatii paljon osaajia ja järjestelmien yhteensovittaminen koodareita, osaajapula on iskenyt myös hyvinvointialueiden johtopesteihin.

”Näinä päivinä hyvinvointialueilla on palkattu viimeisimpiä henkilöstöjohtajia, mutta osalta alueista puuttuu vielä talousjohtaja. Aika monilla alueilla on ollut vaikeuksia saada osaavia ihmisiä vetämään isoja muutoksia”, valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen sanoo.

Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen myöntää alueensa hallinnon työntekijöiden olevan nyt erittäin kovilla.

”Työtä tehdään päät kuumina. Huoleni on, että nämä huippuihmiset nyt jaksavat”, Kulmala sanoo.

Hänen mukaansa Pohjois-Savossa tehdään välttämättömät muutokset ja esimerkiksi potilastietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen menee vuosia.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella asuu hieman vajaat puoli miljoonaa ihmistä 27 kunnan ja muutaman kuntayhtymän alueella. Käytössä on Poromaan mukaan ollut 47 asiakastieto- ja potilasjärjestelmää.

Tarkoitus on vähentää järjestelmien määriä vuodenvaihteessa 20 järjestelmään.

”Tavoitteena on, että kahden kolmen vuoden päästä käytössämme olisi enää 2–3 järjestelmää eli erilliset järjestelmät sosiaalihuollolle ja perusterveydenhuollolle sekä mahdollisesti vielä kaksikielinen järjestelmä.”

Muutos on Poromaan sanoin valtavan suuri. Vaikka käyttöön ei otetakaan mitään isoa Apotin kaltaista järjestelmää, henkilöstö saa uusia välineitä, ja edessä on opettelua ja käyttökatkoksia.

”Käyttökatkokset ja pienet viiveet keskittyvät sellaisiin asioihin, joita ei pidetä kriittisinä. Kriittisiin asioihin on varauduttu monipuolisesti.”

Poromaa sanoo, että uudella hyvinvointialueella työskentelee noin 24 000 ihmistä.

”Emme odota palkanmaksun osalta mitään riskejä, vaikka muissa kunnissa ongelmia onkin ollut. Olemme melko lailla varmoja, ettei ongelmia tule. Olemme varmuudeksi varautuneet hoitamaan asioita myös monin manuaalisin keinoin.”

Poromaan mukaan varautumissuunnitelmat on laadittu myös sosiaalietuuksien puolella käytössä oleviin asiakasjärjestelmiin.

”Paljon selvittelyjä tulee, varmasti joudumme tekemään tarkastuksia, virheitäkin tulee. Mutta mahdollisiin tuleviin ongelmiin löytyy tapoja toimia, olemme niitä testanneet ja miettineet laajasti. Meillä on käytössä plan B ja plan C ja enemmänkin.”

Entä potilasturvallisuus, vaarantuuko se?

”Se on vaikein kysymys vastata. Potilasturvallisuus on ollut niin ohjaava tekijä kaikessa it-suunnittelussa, että se ei vaarannu. Kaikki muutokset tehdään niin hallitusti, että vaikutukset päivystyksiin ja terveyskeskuksiin tulevat olemaan korkeintaan pieniä.”

Poromaa sanookin, että asiakkaat eivät todennäköisesti tule huomaamaan järjestelmien yhdistämistä millään lailla.

Kun vuosi vaihtuu, Varsinais-Suomen hyvinvointialueella kaikki kriittiset it-toimenpiteet ovat Poromaan mukaan sataprosenttisesti valmiina.

”Vuodenvaihteessa tuo lokakuun lopun 12 prosentin luku on muuttunut sadaksi prosentiksi. Kaikki välttämättömät asiat ovat tehtyjä, turvattuja ja testattuja.”

Oikaisu 10.12. kello 10:00: Helsingin kaupungin käyttämä Sarastia365 HR-järjestelmä tulee olemaan käytössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Aiemmin tekstissä luki ”useilla hyvinvointialueilla”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat