Jermi Tertsunen opettaa lapsensakin pärjäämään äärioloissa, ja nyt hän saa korkean ylennyksen – Hakukone näyttää ylennyksen saaneet

Perhe, siviilivirka ja nopeasti lisääntyneet kertauspäivät Puolustusvoimissa täyttävät majuriksi ylennettävän Jermi Tertsusen elämän. Katso hakukoneesta kaikki ylennyksen saaneet.

Jermi Tertsunen Inarin Satapetäjäselällä pilkkivaelluksella viime talvena.

6.12.2022 2:00 | Päivitetty 7.12.2022 9:30

Jermi Tertsunen antaa haastattelun lähtötohinoiden keskeltä. Kempeleessä asuva perhe on lähdössä Koillismaalle hiihtämään ja retkeilemään. Pilkille mennään myös ja tulille.

”Lapset ovat tottuneet meillä ulkona tuuskaamaan. Vaikka energiapulan aikana tulisi sähkökatkoja, lapset pärjäävät teltassakin.”

Tertsunen ylennetään itsenäisyyspäivänä reservissä majuriksi. Puolustusvoimien kutsu on käynyt kertausharjoituksiin viime aikoina sen verran tiheään, että kolmilapsisen perheen retkeilyt on pitänyt sovitella niiden mukaan.

”Suurin piirtein tietää, milloin harjoitukset ovat, joten siihen ei kannata varata lomareissua.”

Jermi Tertsunen nuorimman lapsensa, Emilian, kanssa vaeltamassa tutuilla reiteillä Koillismaalla.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Tertsunen, 44, on käynyt Puolustusvoimien kertausharjoituksissa kolmesti. Tahti alkoi kiihtyä jo kymmenen vuotta sitten.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoituksia on siunautunut vuosittain, ja hyvä niin. On pysynyt maailmankartalla asioiden suhteen.”

Tertsunen on kokenut harjoitukset tarpeellisiksi. Ruutikin on haissut, mutta vahvasti viime vuosina on mukana ollut yhteiskunnan kokonaisturvallisuus.

”Tänä vuonna oli jo vähän tekemistä siviilitöiden kanssa ja muuten, mutta sen ymmärsi, koska muutosten vuoksi uutta tietoa on pitänyt omaksua koko ajan.”

Tertsunen ylennetään reservissä majuriksi itsenäisyyspäivänä.Tertsuselta on joskus kysytty, miksi hän ei lähtenyt sotilasuralle.

”Elämä kuljetti toiseen suuntaan. Puolustusvoimien kanssa olen paljon tekemisissä, vaikka en Kadettikoulua käynytkään.”

Utissa palvelleita yhdistää myös Laskuvarjojääkärikilta, jonka retkikuntia Tertsunen on ollut muodostamassa.

Magneettisella pohjoisnavalla vuonna 2003 ja lopulta vuonna 2006 maantieteellisellä pohjoisnavalla – Tertsunen on osallistunut vaativiin retkikuntiin. Jälkimmäinen matka kesti kolme kuukautta ja eteni maantieteelliselle keskipisteelle, jossa aika tavallaan katoaa, koska aikavyöhykkeitä ei ole. ”Siellä voi itse päättää, paljonko kello on.”

Jermi Tertsunen lumipuvussa vuotuisella riekonmetsästysreissulla, tuolla kertaa Enontekiöllä.

Naparetkien lisäksi Tertsunen on kiipeillyt vuoristoissa Alpeilla ja Skandinaviassa. Varsinkin napajäätikkövaellukset ovat niin pitkiä, vuosia kestäviä projekteja harjoitteluineen ja valmisteluineen, että ne ovat toistaiseksi jäissä.

Kun maailmantilanne alkoi muuttua, Tertsuselle oli selvää, että aikaa joutuu nyt varaamaan yhteiskunnan kannalta kriittisiin tehtäviin.

”Muutama vuosi sitten tein valinnan näiden vuosien osalta, että pystyn keskittymään maanpuolustukseen, siviiliviran hoitamiseen ja perheeseen erityisesti.

Parhaillaan kaksi Tertsusen kollegaa aiemmista retkikunnista hiihtää kohti Etelänapaa.

”Kyllä se vähän harmittaa. Mukava olisi olla mukana, mutta olen myös tyytyväinen, että olen tehnyt välillä eri valinnan.”

Viimeksi haastava jäätikköreissu oli vuonna 2018, kun hän kulki retkikuntansa kanssa hiihtäen Merenkurkussa Suomesta Ruotsiin.

”Seuraavaksi olemme menossa kaamosaikaan joksikin viikoksi Jäämeren rannalle Norjaan hiihtelemään. Lyhyet reissut sopivat elämäntilanteeseen, kun niihin sitoutuminen ei vaadi vuosien valmistelua.”

Ylivieskasta kotoisin olevan Tertsusen juuret ovat osittain Karjalassa. Opiskelupaikaksi valikoitui Jyväskylä, jossa hän suoritti maisteriopinnot kala- ja hydrobiologiassa.

Tertsunen toimii siviilityössään Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksessa vesienhoitoryhmän päällikkönä.

”Olen tykännyt tutkia uusia asioita ja ilmiöitä. Mielenlaatu on sellainen, että pitää kokea uutta ja tunnustella, mihin kykenee ja mihin porukalla pystytään. Kun joku saa hullun idean, niin sitä porukassa ruvetaan maistelemaan, onko tämä sellainen, että se palvelisi useampaa.”

Jermi Tertsunen syksyn pääharrastuksensa parissa, kaatamansa hirvisonnin kanssa Paltamossa. Koira on Matti Heikkisen Jämpti.

Fyysisesti naparetket ovat olleet raskaita. Paino saattoi pudota kymmenen kiloa, ja nälkä ja univelka olivat jatkuvia seuralaisia. Pohjoisnavalle hiihtämisen jälkeen jopa parta kasvoi kauan valkoisena, kun hormonit heittelivät.

Maantieteelliselle Pohjoisnavalle hiihtämistä ilman ulkopuolista tukea on sanottu maailman vaativimmaksi vaellukseksi.

”Siviilissä meille kaikille tulee silti henkisesti raskaampia asioita eteen. Ne ovat asioita, jotka oikeasti vaikuttavat elämään, kuten läheisten poismenot ja lasten syntymät. Joku voi kokea maailmantilanteen muuttumisen ja Venäjän hyökkäyssodan henkisesti raskaana.”

Euroopassa käytävä sota on vaikuttanut siihen, että maanpuolustustahto on kasvanut Suomessa ja yhteiskunta on alkanut varautua. Tertsunen on eniten huolissaan tulevista sukupolvista.

”Varautuminen on hieno juttu, mutta itse olen pitempään ollut huolissani lasten ja nuorten pysymisestä tässä yhteiskunnassa mukana. Tärkein varautuminen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa tapahtuu siinä, mitä meidän tulevat sukupolvet pystyvät tekemään.”

Oikaisu 7.12.2022 klo 9.27: Merenkurkun ylitys tapahtui vuonna 2018, ei 2019.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat