Mies suostutteli autistisen naisen seksiin – Korkein oikeus kumosi raiskaus­tuomion

Korkein oikeus kumosi äänin 3–2 raiskaustuomion, jossa miestä syytettiin Aspergerin oireyhtymästä kärsivän naisen taivuttamisesta seksiin rahalainaa vastaan.

Korkein oikeus kumosi äänin 3–2 raiskaustuomion, jossa miehen syytettiin käyttäneen hyväksi Aspergerin oireyhtymästä kärsivän naisen puolustuskyvyttömyyttä.

7.12.2022 12:21 | Päivitetty 7.12.2022 14:59

Korkein oikeus on hylännyt raiskaussyytteen jutussa, jossa 44-vuotias mies suostutteli naisen yhdyntään rahalainaa vastaan.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan asianomistajan Aspergerin oireyhtymä ei tehnyt naista raiskaussäännöksessä tarkoitetulla tavalla kykenemättömäksi puolustamaan itseään taikka muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Lisäksi jäi näyttämättä, että mies oli tiennyt oireyhtymästä.

Korkeimman oikeuden päätös syntyi niukasti äänin 3–2. Kaksi oikeusneuvosta olisi jättänyt voimaan miehelle tuomitun rangaistuksen raiskauksesta.

Aspergerin oireyhtymään kuuluu muun muassa tavallisesta poikkeava sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyli sekä voimakkaat rajoittuneet mielenkiinnon kohteet. Aspergerin oireyhtymä diagnoosina on poistumassa käytöstä. Nykyisin osa henkilöistä, jotka olisivat aikaisemmin saaneet Asperger-diagnoosin, saavat autismikirjon häiriö -diagnoosin. Aspergerin oireyhtymä on siis yksi autismin muoto.

Mies lupautui vuonna 2017 lainaamaan 20 euroa rahapulassa olleelle naiselle. Kun tämä oli hakemassa rahaa miehen asunnolta, mies otti esille sukupuolielimensä ja esitti lisäehdon: laina onnistuu vain seksiä vastaan.

Nainen sanoi, ettei hän halua seksiä. Tunnin tai puolentoista tunnin keskustelun jälkeen hän oli kuitenkin kävellyt makuuhuoneeseen, riisunut vaatteensa ja mennyt sängylle makaamaan. Mies oli tämän jälkeen ollut yhdynnässä hänen kanssaan.

Naisen mukaan hän ei uskaltanut lähteä asunnolta pois ilman rahaa, koska hänen ystävänsä oli vaatinut häntä lainaamaan rahaa. Hän myös kertoi menneensä tilanteessa lukkoon ja paniikkiin.

Mies puolestaan kertoi, että keskustelu oli kestänyt kymmenisen minuuttia ja että hän oli ollut yllättynyt siitä, että nainen suostui seksiin. Hän korosti, ettei hän ollut painostanut naista. Hän myös kiisti tienneensä tämän oireyhtymästä.

Alemmat oikeusasteet katsoivat, että kyse on raiskauksesta. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi vuoden ja viisi kuukautta ehdotonta vankeutta, mutta Itä-Suomen hovioikeus muutti rangaistuksen ehdolliseksi vankeudeksi ja yhdyskuntapalveluksi.

Korkeimmassa oikeudessa olennainen kysymys oli, oliko nainen kykenemätön puolustamaan itseään Aspergerin oireyhtymän takia ja pysyikö hän muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa. Lisäksi selvitettiin, oliko mies käyttänyt tietoisesti hyväkseen naisen ominaisuuksia.

Naisen älyllinen suoriutuminen oli selvityksen mukaan heikkoa keskitasoa tai heikkoa tasoa. Hän oli sen takia impulsiivinen, ja sosiaalisten tilanteiden hahmotuksessa oli haasteita. Hän saattoi toimia itselleen vahingollisesti tai joutua herkästi hyväksikäytetyksi, korkein oikeus luonnehti.

Esimerkiksi naisen tukihenkilö kuvaili, että nainen on helposti muiden vietävissä. Hän haluaa tulla hyväksytyksi kaveriporukassa ja on esimerkiksi antanut rahojaan kavereilleen.

”Asianomistajan voi olla vaikeaa pitää puoliaan, mutta välillä hän voi taas ajautua ylilyönteihin”, korkein oikeus summasi.

Osapuolten kertomukset tapahtumista olivat melko yhteneväiset. Poikkeavilta osin korkein oikeus luotti naisen kertomukseen. Se siis katsoi, että hän oli ollut miehen asunnolla tunnista puoleentoista tuntiin ja että hän oli ensin kieltäytynyt seksistä.

Korkein oikeus painotti, että asian ratkaisemisen kannalta on olennaista asianomistajan väitetty puolustuskyvyttömyys sekä kyky muodostaa ja ilmaista tahtonsa.

”Riittävää ei siten ole, että asianomistajan sairaus tai vammaisuus on heikentänyt hänen kykyään toimia tilanteessa, vaan hänen on tullut olla tilansa vuoksi kykenemätön estämään vastaajan menettelyä.”

Näytön perusteella ei voida varmuudella todeta, että naisella todettu sairaus tai vammaisuus on laissa tarkoitetulla tavalla voinut alentaa hänen toimintakykyään tai ymmärryskykyään, korkein oikeus totesi. Sen takia miehen syyllisyydestä jää jo tältä osin varteenotettava epäily.

Lisäksi ei ole riittävästi näyttöä siitä, että mies olisi tiennyt Aspergerin oireyhtymästä ja että hän olisi käyttänyt sitä hyväkseen.

Näillä perusteilla korkeimman oikeuden enemmistö päätyi hylkäämään syytteen ja kumoamaan hovioikeuden tuomion.

Raiskauksen määritelmä muuttuu vuodenvaihteen jälkeen. Jatkossa olennaista on suostumus seksiin, ei enää väkivalta, sen uhka tai puolustuskyvyttömän tilan hyväksikäyttö.

Oikaisu 7. joulukuuta kello 14.56: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Aspergerin oireyhtymä diagnoosina on poistunut käytöstä. Se on vasta poistumassa käytöstä. Lisäksi muokattu kohta ”Nykyisin henkilöt, jotka olisivat aikaisemmin saaneet Asperger-diagnoosin, saavat autismikirjon häiriö -diagnoosin” muotoon ”Nykyisin osa henkilöistä, jotka olisivat aikaisemmin saaneet Asperger-diagnoosin, saavat autismikirjon häiriö -diagnoosin”.

Juttua päivitetty 7. joulukuuta kello 20.45: Lisätty selvennys ”Aspergerin oireyhtymä on siis yksi autismin muoto”.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat