”Mitä korkeampi upseeri, sitä korkeampi tutkinnan aloittamisen kynnys” – Professori lyttää laki­esityksen

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on huolissaan objektiivisuuden toteutumisesta, kun sotilasorganisaatio yhä useammin tutkisi omiensa rikokset.

Sotilaita Hangon Syndalenissa kesäkuussa 2016, jolloin siellä pidettiin Naton Baltops -sotaharjoitus.

11.12.2022 2:00 | Päivitetty 11.12.2022 6:27

Pääesikunnalle ehdotetut uudet oikeudet ja valtuudet sotilasrikosten tutkimiseksi saavat kritiikkiä rikosoikeuden professori Matti Tolvaselta, jonka mielestä Puolustusministeriön tekemä lakiesitys ei ole riittävän perusteltu.

Tolvasesta Puolustusvoimat ei tarvitsisi yhtään lisää oikeuksia sotilasrikosten tutkintaan. Hän ihmettelee, miksi Puolustusvoimat ylipäänsä hamuaa lisää toimivaltuuksia tilanteessa, jossa sen olettaisi keskittyvän päätehtäväänsä sotilaalliseen maanpuolustukseen.

Pääesikunnalla on nykyisin oikeus vain sotilasrikosten selvittämiseen eli toimiin, kun rikos on jo tapahtunut. Lakiehdotuksessa se saisi oikeuden myös estää ja paljastaa niitä. Samoin se voisi saada uusia salaisia tiedonhankintakeinoja, joita se voisi käyttää tiedustelussaan.

Lue lisää: Pääesikunta saamassa roimat lisävaltuudet sotilasrikosten tutkimiseen – laillisuusvalvoja vastustaa uudistusta

Ehdotus tarkoittaisi, että Puolustusvoimat tutkisi itse kaikki kantahenkilö­kunnan, varusmiesten ja reserviläisten tekemiksi epäillyt rikokset, kun niitä nykyisin tutkii myös poliisi. Tällaisia rikoksia on vuodessa noin 3 000, mutta ne ovat pääosin vähäisiä rikoksia.

Kuin ampuisi tykillä hyttystä, Tolvanen tiivistää.

Ehdotus ulottaisi hänen mukaansa Puolustusvoimien toimivaltaa alueelle, joka verrokkimaissa kuten Pohjoismaissa ja Saksassa on perinteisesti kuulunut yksinomaan poliisille.

Se myös toisi tilanteen, jossa Pääesikunta valvoisi omaa toimintaansa ja se voisi yksinään päättää, aloitetaanko esitutkinta vai ei.

Tolvasen mielestä Puolustusvoimissa voitaisiin ainakin henkilökuntaan kuuluvien osalta siirtyä samaan hajautetun rikostutkinnan malliin, joka on käytössä poliisirikoksissa. Niiden tutkintaa johtaa aina syyttäjä, ei poliisi itse.

Tällainen järjestely yhtenäistäisi Tolvasen mielestä esitutkinnan aloittamisen kynnystä sotilasrikoksissa.

”Nykyisen objektiivisuuden voi kyseenalaistaa, koska näyttää siltä, että mitä korkeampi upseeri, sitä korkeampi tutkinnan aloittamisen kynnys”, Tolvanen sanoo.

Tällä hän viittaa viisi vuotta vanhaan Lemmenjoen tapaukseen. Siinä Ilmavoimien silloinen komentaja tuomittiin palvelusrikoksesta, kun hän viivytteli kaksi kuukautta tutkintapyynnön tekemistä saatuaan tiedon lennoston komentajan epäasiallisesta käytöksestä harjoituksessa.

Tolvanen antoi lakiehdotuksesta lausunnon Upseeriliitolle, joka sekin vastustaa ministeriön aikeita. Tolvanen oli pitkään syyttäjänä, myös sotilasrikoksissa, ja tekee parhaillaan Sisäministeriön toimeksiannosta esiselvitystä rikostiedustelulakien uudistamistarpeista.

Myös oikeusasiamies Petri Jääskeläinen kritisoi lausunnossaan ehdotusta. Hänen mukaansa sotilasrikokset eivät ole erityispiirteidensä puolesta niin poikkeuksellisia, että niiden torjunta tulisi sen vuoksi osoittaa Pääesikunnalle.

Yksi ehdotuksen perusteluista on Puolustusvoimien omaisuus, kuten aseet, joka voisi houkutella rikollisia. Tolvanen katsoo, että siitä olisivat kiinnostuneita esimerkiksi huumeisiin liittyvät ryhmät ja järjestäytynyt rikollisuus, joiden tekijöistä poliisilla on jo muutenkin tietämys.

Siksikin hän katsoo, että sotilastiedustelu kuuluu Puolustusvoimille, rikostorjunta poliisille.

Ministeriön ehdotusta pääsee käsittelemään todennäköisesti vasta seuraava hallitus ja eduskunta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat