Tytär haluaa lähestymis­kiellon muisti­sairaan äitinsä suojaksi – Asiaa puidaan korkeimmassa oikeudessa

Tuomioistuimien mukaan edunvalvontavaltuutetulla ei ollut oikeutta hakea lähestymiskieltoa muistisairaan naisen hyväksi, koska sitä voi hakea vain henkilö itse tai viranomaiset. Korkein oikeus tutkii nyt, meneteltiinkö asiassa oikein.

Korkein oikeus selvittää, voiko edunvalvontavaltuutettu tehdä lähestymiskieltohakemuksen, vaikka lain mukaan vain henkilö itse tai viranomaiset voivat sen tehdä.

9.12.2022 13:38 | Päivitetty 9.12.2022 15:57

Syksyllä 2021 edunvalvontavaltuutettu sai tarpeekseen. Hän pyysi käräjäoikeutta määräämään lähestymiskiellon Parkinsonin tautia sairastavan naisen hyväksi. Parkinsonin tautiin liityy usein muistioireita.

Edunvalvontavaltuutettu oli muistisairaan naisen tytär. Hänen mielestään seitsemänkymppinen mies oli käyttänyt taloudellisesti törkeästi hyväksi hänen äitiään. Mies oli anastanut äidin omaisuutta, ja toiminta jatkui edelleen, hän perusteli. Lisäksi mies oli vaarantanut äidin turvallisuuden.

Myös poliisi oli tutkinut asiaa, ja esitutkinta oli valmistumassa.

Mies vastusti lähestymiskiellon määräämistä ja esitti, että koko hakemusta ei tulisi tutkia. Hänen mielestään edunvalvontavaltuutetulla ei ole oikeutta hakea lähestymiskieltoa suojattinsa puolesta.

Edunvalvontavaltuutettu hoitaa henkilön asioita silloin, kun tämä ei itse ole toimintakykyinen esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti tulevaisuuden varalle, ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen.

Tässä tapauksessa DVV oli vahvistanut tyttären valtuutuksen tammikuussa 2021. Siinä äiti oikeutti tyttärensä edustamaan itseään paitsi taloudellisissa asioissa myös sellaisissa asioissa, joiden merkitystä hän itse ei enää kykenisi ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä.

Helsingin käräjäoikeus päätti, ettei se tutki lähestymiskielto­hakemusta. Sen mukaan edunvalvontavaltuutetuksi nimetyllä tyttärellä ei ollut oikeutta hakea lähestymiskieltoa äitinsä puolesta.

Ratkaisua perusteltiin lähestymiskieltoa koskevalla lailla. Sen mukaan lähestymiskieltoa voi hakea uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö sekä syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen.

”Tässä lainkohdassa on tyhjentävästi lueteltu ne tahot, jotka voivat hakea lähestymiskieltoa suojattavalle henkilölle”, käräjäoikeus totesi.

Käräjäoikeuden mukaan edes lain esitöistä ei saa tukea sille ajatukselle, että henkilöpiiriä voitaisiin laajentaa tästä. Lainsäätäjä on tietoisesti valinnut, ettei hakemusta voi tehdä esimerkiksi suojattavan läheinen, oikeus jatkoi.

Oikeus myös totesi, että lähestymiskieltoasiassa suojattavan henkilön näkemys on olennainen. Erityistä merkitystä on sillä, minkälaista suojaa hän haluaa ja ketä vastaan.

Tytär valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Hänen mukaansa edunvalvontavaltuutus valtuutti hänet käyttämään puhevaltaa äitinsä puolesta. Muussa tapauksessa äiti ei enää voisi käyttää hänelle perustuslaissa turvattua oikeutta saada asiansa käsiteltyä eikä myöskään oikeutta saada lähestymiskieltolain tuomaa suojaa.

Äidin terveys, kotirauha ja henkilökohtainen vapaus olivat uhattuina, tytär jatkoi. Hänen mielestään asiassa piti ottaa huomioon se, että äiti oli täysin kykenemätön tekemään itsenäisiä päätöksiä.

Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hakemus jätettiin tutkimatta.

Nyt korkein oikeus on ottanut asian tutkittavakseen. Korkein oikeus siis selvittää, oliko oikein jättää tutkimatta edunvalvontavaltuutetun tekemä lähestymiskieltohakemus.

Juttua muokattu 9.12. kello 15.57: Lisätty maininta siitä, että Parkinsonin tautiin liittyy usein muistioireita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat