Metsien hiilinielun romahdus varmistui – Syynä ennätykselliset hakkuut

Maankäytön muuttuminen hiilinielusta kasvihuonekaasu­päästöjen lähteeksi varmistui tuoreessa päästö­inventaariossa. Taustalla ovat korkealla tasolla toteutuneet metsän­hakkuut ja puuston kasvun hidastuminen. Maataloudessa turve­peltojen ilmasto­päästöt ylittävät jo liikenteen päästöt.

Metsänhakkuut hipovat ennätyksiä. Viime vuonna runkopuuta hakattiin lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2018, ja sama tahti on jatkunut tänä vuonna. Kaadettua puutavaraa oli pinottu hakkuuaukion lähelle Kontiolahdella 2. marraskuuta.

14.12.2022 13:25

Maankäyttö on Suomessa muuttunut ilmastonmuutosta hillitsevästä hiilinielusta päästöjen lähteeksi, varmistaa tuore vuotta 2021 koskeva kasvihuone­kaasupäästöjen inventaario. Taustalla ovat korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut ja puuston kasvun hidastuminen.

Tilastokeskuksen päästöinventaario vahvistaa toukokuussa julkaistun pikaennakon tiedot. Maankäyttösektori on muuttunut ensimmäistä kertaa ilmastopäästöjen lähteeksi Suomessa. Metsät ovat säilyneet hiilinieluina, mutta hiilinielut ovat pienentyneet merkittävästi.

Maankäyttösektorin kääntymiseen ja pysymiseen päästölähteinä vaikuttavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan ennen kaikkea runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen. Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöt ovat puolestaan kasvaneet.

Vuonna 2021 hakkuukertymä oli oli 76,3 miljoonaa kuutiometriä, Hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia vuodesta 2020.

Samaan aikaan puuston kasvu on hidastunut. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston kasvu on alentunut 108 miljoonasta kuutiometristä 103 miljoonaan kuutiometriin.

Metsien nielu oli Luken mukaan vuonna 2021 kuitenkin suurempi kuin pikaennakon tiedoissa. Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin laskennassa ensin oletettiin.

Maankäyttösektori on ollut Suomessa merkittävä nettonielu. Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistaman ennakon mukaan maankäyttö muuttui vuonna 2021 nettopäästöksi, joka oli 0,9 miljoonaa tonnia hiilidioksiditonnia vastaava määrä.

Maankäyttösektorin nettopäästön huomioon ottaminen kokonaispäästöissä merkitsisi 48,9 miljoonan tonnin päästöjä vuonna 2021.

Vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria kasvoivat 0,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailuvuodesta 1990 päästöt ovat laskeneet 33 prosenttia.

Maankäytön muuttuminen hiilinielusta päästölähteeksi tuli tietoon toukokuussa, kun Tilastokeskus julkisti pikaennakon vuoden 2021 kasvuhuonekaasupäästöistä. Selvisi, että etenkin metsämaan hiilinielu on pienentynyt merkittävästi.

Syynä ovat muun muassa korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut. Runkopuuta hakattiin viime vuonna lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2018.

Hakkuiden lisäksi tilanteeseen on vaikuttanut puuston kasvun hidastuminen, kertoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Lukesta.

Korhonen johtaa valtakunnan metsien inventointia (VMI). Hänen mukaansa puuston kasvun heikkeneminen heijastaa aikaisempien vuosien tilannetta, joka on tapahtunut jo vuosina 2015–2020. Kasvua voidaan kuitenkin arvioida ainoastaan takautuvasti.

”Viime vuoden tilanteeseen vaikuttavat sekä korkeat hakkuumäärät että puuston kasvun pieneneminen. Hakkuiden nielua pienentävä vaikutus oli kuitenkin vuonna 2021 suurempi kuin edellisinä vuosina”, Korhonen kertoo.

Metsiä on hakattu viime vuosina ennätyksellisen paljon metsäteollisuuden käyttöön ja energiaksi.

On kuitenkin selvinnyt, että puusto ei kasvakaan niin nopeasti kuin aikaisemmin on arvioitu vaan kasvu on hidastunut. Nopeimman kasvun vaiheessa olevat nuoret metsät ovat vähentyneet. Hakkuissa on myös kaadettu entistä nuorempaa metsää.

Luke on selvittänyt metsän kasvun heikkenemisen ja hiilinielujen pienenemisen syitä. Asiaa koskeva raportti julkistetaan ensi viikolla.

Metsät ovat Suomessa merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä varanto. Ne sitovat hiiltä ilmakehästä ja toimivat siten tärkeinä hiilinieluina. Hakkuiden merkittävä lisääminen puolestaan rinnastuu päästöjen lisäämiseen.

Metsänhakkuut ja puuston kasvu yhdessä maaperän hiilivaraston kanssa määrittävät metsämaan päästöjen ja poistumien summan. Se on ollut Suomessa korkealla tasolla, minkä vuoksi metsien varaan on laskettu paljon, myös suuri osa ilmastotavoitteista.

Hiilinielujen romahdus on Suomelle vakava paikka, silla tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä perustuu hiilinieluihin. Nyt kuilu on niin valtava, että se heiluttaa ilmastopolitiikan tukipilareita.

Päästöjen vähentäminen ei yksin riitä varmistamaan ilmastotavoitteen toteutumista. Lisäksi tarvitaan hiilinieluja ja pysyviä hiilivarastoja. Näiden kerryttämisessä ovat avainroolissa metsät ja niiden käyttö.

Lue lisää: Hiili­nielut romahtivat – Nyt on aika keskustella hakkuiden rajoittamisesta

Maatalous, ennen kaikkea suomaalle raivatut pellot, on toinen merkittävä tekijä maankäytön hiilinielujen heikkenemisen taustalla.

Vaikka maatalouden kokonaispäästöt ovat jonkin verran vähentyneet, turvepeltojen päästöt ovat jopa kasvaneet. Ne ylittävät jo esimerkiksi liikenteen päästöt.

Soita raivataan Suomessa edelleen pelloiksi, joskin tahti on viime vuosina laantunut.

”Raivaaminen on nykyisin lähinnä täydentävää, mutta se ei ole kokonaan loppunut”, kertoo tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.

Into turvemaiden raivaamiseen johtuu Lehtosen mukaan pitkälti tukipolitiikasta.

Pinta-alatukien vuoksi myös peltomaan hinta on noussut Suomessa liian korkeaksi. Maanomistajan on siis kannattavaa pitää peltonsa ja nostaa tuet, vaikka ei tuottaisi maallaan käytännöllisesti katsoen mitään.

Suomessa tuetaan Lehtosen mukaan investointeja, jotka johtavat helposti turvemaiden raivaamiseen.

”Kannusteet turvemaiden ilmastoviisaaseen käyttöön ovat olleet heikkoja. Kyseessä on yhteiskunnan luoma asetelma, joka on täysin ristiriidassa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa”, Lehtonen sanoo.

Turvemaat ovat ilmaston kannalta ongelmallisia. Niitä on Suomen peltoalasta vain kymmenen prosenttia, mutta ne tuottavat 60 prosenttia kaikista maatalouden päästöistä.

Fakta

Metsät sitovat hiiltä ilmasta

  • Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia.

  • Hiilinieluna toimivassa metsässä puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu takaisin ilmaan.

  • Hiilivarasto puolestaan säilyttää hiilen metsässä, kun hiiltä varastoituu puihin ja maaperään.

  • Jos hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.

  • Jos hiilivarasto vähenee, metsä toimii päästölähteenä.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat