Kansanedustaja Wille Rydman ei saa syytettä raiskauksesta

Syyttäjät kertovat tiedotteessa, ettei esitutkinnan perusteella ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Kansanedustaja Wille Rydman osallistui eduskunnan kyselytunnille 17. marraskuuta.

16.12.2022 10:11 | Päivitetty 16.12.2022 11:22

Kansanedustaja Wille Rydmania vastaan ei nosteta syytettä seksuaalirikoksesta. Syyttäjät tiedottivat asiasta perjantaina.

Keskusrikospoliisi epäili Rydmanin syyllistyneen raiskausrikokseen vuonna 2015. Teon epäiltiin kohdistuneen täysi-ikäiseen uhriin.

Rydman kiisti rikosepäilyn esitutkinnan aikana.

Syyttäjien mukaan esitutkinnan perusteella ei ole todennäköisiä syitä Rydmanin syyllisyyden tueksi.

Syyttäjien päätöksestä käy ilmi, että asianomistajan mukaan Rydman oli työntänyt vastoin hänen tahtoaan ja fyysisestä vastustelusta huolimatta sormen emättimeen.

Osittain salaiseksi määrätyn päätöksen mukaan asianomistaja ja Rydman olivat tunteneet toisensa entuudestaan. He olivat tutustuneet vuonna 2014, viettäneet aikaa yhdessä ja viestitelleet. He eivät kuitenkaan olleet juurikaan yhteydessä loppuvuoden 2014 ja kevään 2015 välillä.

Poliisi epäili raiskauksen tapahtuneen asunnossa keväällä 2015.

Syyttäjien mukaan Rydmanin ja naisen kertomukset epäillyn rikoksen osalta ovat toisiinsa nähden täysin ristiriitaiset. Esitutkinnan perusteella ei ole saatavissa ulkopuolista näyttöä, mitä asunnossa tapahtui.

Syyttäjien mukaan asianomistaja tapasi heti epäillyn raiskauksen jälkeen erään henkilön, jota kuultiin todistajana. Todistajan mukaan asianomistaja ei kertonut tapahtumista asunnolla siten, että hänelle olisi jäänyt mielikuva raiskauksesta tai muusta epämiellyttävästä.

Todistajan mukaan asianomistaja on voinut jossain vaiheessa kertoa Rydmanin läpsineen häntä kasvoihin. Todistaja ei kuitenkaan muista, milloin tämä olisi tapahtunut.

Syyttäjät arvioivat myös asianomistajan ja Rydmanin kertomuksia.

Asianomistaja kertoi syyttäjien mukaan tapahtumista yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti poliisille. Asianomistajan kertomuksessa on syyttäjien mukaan kuitenkin oleellisia ristiriitaisuuksia, jos sitä verrataan hänen päiväkirjamerkintöihinsä, viestittelyyn ja siihen, mitä hän on kertonut eräässä tapaamisessa tämän vuoden keväällä.

Sen sijaan Rydmanin kertomus on syyttäjien mukaan ollut johdonmukainen ja yksityiskohtainen. Se on saanut tukea myös esitutkintaan liitetystä kirjallisesta todistelusta.

Syyttäjät päätyivät arviossaan siihen, ettei Rydmanin syyllisyydestä ole näyttöä.

Poliisi alkoi selvittää Rydmanin toimintaa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi kesäkuussa laajan jutun aiheesta.

Monet nuoret naiset kertoivat HS:n jutussa Rydmanin ahdistavalta tuntuneesta käytöksestä. Esitutkinnan kohteena ollutta raiskausepäilyä ei mainittu jutussa.

Keskusrikospoliisi oli tehnyt esiselvityksen Rydmaniin liittyvistä väitteistä jo pari vuotta sitten, mutta esiselvitys lopetettiin silloin noin viikon jälkeen. Poliisin mukaan mikään tuolloin ilmi tullut teko ei ylittänyt tutkintakynnystä, eikä esitutkintaa vielä silloin aloitettu.

Viime kesänä keskusrikospoliisi kutsui oma-aloitteisesti joitakin naisia kuultavaksi ja kirjasi kuulemisten jälkeen rikosilmoituksen epäillystä seksuaalirikoksesta. Esitutkinnan aloittamista poliisi perusteli saamillaan uusilla tiedoilla.

Rydman on tehnyt tutkintapyynnön Helsingin Sanomista. Helsingin poliisilaitos on aloittanut tutkintapyynnön perusteella esitutkinnan HS:n artikkelista. Se on edelleen kesken.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat