Suurten kaupunkien sähkö­katkot todennäköisesti lisäävät onnettomuuksia

Kun sähköt ovat poikki, normaalisti liikennevalo-ohjatulla alueella kannattaa välttää autoilua.

Sähkökatkot saattavat sekoittaa liikennettä ja lisätä onnettomuuksien määrää suurissa kaupungeissa. Kuva otettu 23. joulukuuta 2020.

17.12.2022 8:48

Pakkasten kiristyessä ympäri maan myös sähköpulan ja sähkökatkojen todennäköisyydet lisääntyvät. Suurissa kaupungeissa suunnitellut, kahden tunnin mittaisetkin sähkökatkot laittavat liikenteen todennäköisesti sekaisin, sanoo Helsingin poliisin liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Liikenteen kannalta merkitystä on erityisesti sillä, mihin kellonaikaan ja viikonpäivään sähkökatko ajoittuu. Varautumisen kannalta merkittävää on myös se, tuleeko sähkökatkosta ennakkovaroitus vai ei.

Suurimmat vaikutukset liikenteeseen sähkökatkoilla on luonnollisesti silloin, kun liikennettä on eniten, eli arkipäivinä aamu- tai iltaruuhkien aikaan.

”Jos sähkökatko tulee aamuruuhkan aikaan kello 6–9 tai iltapäiväruuhkan aikaan kello 15–18, kun on pimeää, liikenne tulee ruuhkautumaan pahasti. Risteysten välityskyky laskee erittäin voimakkaasti, eli liikenteeseen tulee pitkiä jonoja”, Pasterstein sanoo.

Sähkökatkojen myötä myös liikenne- ja katuvalot sammuvat. Tämä voi Pastersteinin mukaan lisätä onnettomuuksien määrää.

”Kylkikosketuksia, peräänajoja ja muita peltivaurioita. Luultavasti myös jalankulkuonnettomuudet lisääntyvät, koska läheskään kaikilla ei ole heijastinta ja on totuttu siihen, että katuvalot toimivat aina.”

Haasteita liikennepoliisille tuo myös se, että pääosa kaupunkikameroista, joilla liikennetilannetta seurataan, ei sähkökatkon aikana toimi.

Kun sähköt menevät poikki, liikennepoliisin pyrkimyksenä on Pastersteinin mukaan turvata se, että ajoneuvoilla pääsee kaupungista turvallisesti ulos. Siksi keskeisistä risteyksistä on raakattu kaikkein keskeisimmät, joihin pyritään liikennevalojen sammuessa järjestämään ihminen ohjaamaan liikennettä.

Isoja ja keskeisiä liikennevalo-ohjattuja risteyksiä on Helsingissä noin 20. Kaikkien käsiohjaukseen resurssit eivät riitä, Pasterstein sanoo.

”Vinkkamiehiä on suunniteltu Mäkelänkadun ja Koskelantien, Mäkelänkadun ja Sturenkadun sekä Itäväylän ja Kehä I:n risteyksiin, jotta niistä pääsisi ulos kaupungista. Se on varmaa, että siellä missä on normaalisti liikennevalo-ohjausta, tulee sähkökatkon aikana olemaan pitkiä jonoja ja paljon ruuhkaa.”

Pienemmissä kaupungeissa sähkökatkot eivät aiheuta samanlaisia ongelmia liikenteeseen kuin suurissa kaupungeissa, joissa suuria alueita on liikennevalo-ohjauksen varassa.

”Erityisesti Helsingissä tämä korostuu, kun niin suuria alueita kaupungista on liikennevaloilla ohjattu. Sähkökatkon sattuessa Hakamäentien eteläpuolelle ei kannata tulla moottoriajoneuvolla”, Pasterstein sanoo.

Pelastustoimea voivat liikenneonnettomuuksien lisäksi työllistää myös muut onnettomuudet.

Sähkökatkon aikana esimerkiksi tulipalojen riski kasvaa, kun kodeissa aletaan polttaa kynttilöitä eikä sähkökatkon sattuessa päälle jääneitä sähkölaitteita ehkä huomata laittaa pois päältä ennen kuin sähköt palaavat, sisäministeriön pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikön johtaja Pasi Ryynänen sanoo.

”Pelastustoimen toimintakyky sähkökatkojen aikana on turvattu sillä, että keskeiset paloasemat ovat varavoiman takana.”

Tarvittaessa lisäapua voidaan kutsua myös sopimuspalokunnista. Sopimuspalokuntia kutsuttiin valmiuteen muun muassa joulukuun puolivälin tienoilla, kun lumimyräkät riepottelivat pääkaupunkiseutua.

Sähkökatkon on kuitenkin venyttävä melko pitkäksi ennen kuin pelastustoimen kyky antaa apua vaarantuu.

”Ihan samalla tavalla kuin muuallakin yhteiskunnassa, niin jollain aikavälillä sähkökatko alkaa vaikuttaa myös pelastustoimeen.”

Haja-asutusalueilla sähkökatkoihin on totuttu kaupunkeja paremmin, ja sähköt saattavat myrskytilanteissa olla kerralla poikki tuhansilta ihmisiltä. Pitkät sähkökatkokset eivät kaupungeissakaan ole täysin poikkeuksellisia, Ryynänen muistuttaa.

”Ei näissä sinänsä mitään uutta ole. Kokemusta tällaisista tilanteista on olemassa.”

Ryynänen korostaa ihmisten omatoimisen varautumisen ja 72 tunnin kotivaran tärkeyttä.

”Olisi hyvä, jos ihmiset pystyisivät 72 tuntia pärjäämään niin sanotusti omillaan ennen kuin tarvitaan viranomaisten apua. Sähkökatkotilanteessa viranomaisten avunantokyky voi olla vähän heikentynyt. Silloin olisi tärkeää, ettei järjestelmää rasitettaisi sillä, että ihmiset pyytävät apua pienissä asioissa.”

Näin varaudut sähkökatkoihin kaupungissa

  • Hanki 72 tunnin kotivara eli tarpeeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä, jotta pärjäät kotona kolme vuorokautta, vaikka sähköt olisivat poikki.

  • Vältä hissin käyttöä etenkin silloin, jos on tiedossa, että sähkökatko on tulossa.

  • Pidä matkapuhelin ladattuna, jotta voit hädän tullen soittaa hätäkeskukseen.

  • Vältä matkapuhelinverkon turhaa rasittamista sähkökatkon aikana.

  • Laita lämmintä päälle ja ulkovaatteisiin heijastin, jos joudut lähtemään ulos.

  • Hanki otsalamppu tai muu valo ja pidä sitä mukana.

  • Hanki kotiin esimerkiksi patterilla toimivia, ledikäyttöisiä pienvalaisimia. Kodin valaiseminen sähkökatkon aikana on niillä turvallisempaa kuin kynttilöillä.

  • Pohdi tarkkaan, onko välttämätöntä lähteä autolla tai muulla moottoriajoneuvolla normaalisti liikennevalo-ohjatulle alueelle sähkökatkon aikana. Sähkökatkon aikana liikenne- ja katuvalot ovat pimeinä.

  • Tarkista, että auton tankki ei ole aivan tyhjä, jos sinun on välttämätöntä lähteä sähkökatkon aikana liikenteeseen. Kun sähköt ovat poikki, bensapumputkaan eivät toimi.

  • Älä hätäänny ja muista ajaa rauhallisesti, jos sähkökatko iskee matkan aikana. Laske ajonopeus 30 kilometriin tunnissa läpi kaupungin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat